Ulrich Siegmundin karisma ja lupaukset muutoksesta siivittivät AfD:n vaalivoittoon Saksi-Anhaltin osavaltiovaaleissa. © AFP / LK / TOBIAS SCHWARZ

Äärioikeiston läpimurto

AfD:n historiallinen murskavoitto itäisessä Saksassa horjuttaa liittokansleri Merzin asemaa.

Saksa 8.9.2026

Teksti: Teppo Tiilikainen

3 MIN

Saksi-Anhaltin sunnuntaiset osavaltiovaalit päättyivät odotetusti radikaalin laitaoikeiston murskavoittoon. Maahanmuuttoa kiivaasti vastustava Alternative für Deutschland (AfD) vei lähes 44 prosenttia äänistä, mikä on sen historian ylivoimaisesti paras tulos.

Saksi-Anhaltin ja koko Saksan nykyinen päähallituspuolue, kristillisdemokraattinen CDU romahti. Se menetti yli puolet äänistään ja joutui tyytymään runsaan 17 prosentin kannatukseen.

Saksi-Anhalt on Saksan köyhin osavaltio, jossa on 2,1 miljoonaa asukasta. Vaalitulos heijastuu silti voimakkaasti valtakunnanpolitiikkaan ja horjuttaa vakavasti liittokansleri Friedrich Merzin asemaa.

Ylimieliseksi koettu Merz on nykyisin erittäin epäsuosittu. Häntä arvostellaan myös kristillisdemokraattisen puolueen sisällä.

AfD kävi voitokkaan kampanjansa puolueen nousevan tähden, karismaattisen Tiktok-poliitikon Ulrich Siegmundin, 35, johdolla. Hän lupasi parantaa eläkeläisten ja lapsiperheiden asemaa ja onnistui vetoamaan muutosta kaipaaviin äänestäjiin yli puoluerajojen.

Siegmundin suunnitelmat ovat varsin radikaaleja. Hän lupasi katkaista pääministerinä ensitöikseen alueellisen yleisradioyhtiön rahoituksen, koska se levittää hänen mielestään punavihreitä arvoja ja AfD:n vastaista disinformaatiota.

Myös kouluopetukseen ja kulttuurielämään on luvassa radikaaleja muutoksia. Siegmund haluaisi tarttua myös maahanmuuttoon, mutta sitä ei ratkaista osavaltiotasolla.

Siegmundin pettymykseksi vaalitulos ei riitä puolueen toivomaan ehdottomaan enemmistöön Saksi-Anhaltin maapäivillä. Odotettavissa on pitkät ja vaikeat hallitusneuvottelut.

Muut puolueet eivät ole tähän mennessä suostuneet minkäänlaiseen yhteistyöhön äärioikeistolaisena pitämänsä AfD:n kanssa. Todennäköisin yhteistyökumppani lienee Sahra Wagenknechtin populistinen vasemmistopuolue BSW. Tukea saattaa löytyä myös yksittäisiltä kristillisdemokraateilta. Pahimmassa tapauksessa tilanne saattaa johtaa uusintavaaleihin.

AfD:n nousu hallitusvaltaan olisi historiallinen käänne. Saksan poliittinen järjestelmä rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen sellaiseksi, ettei natsien tai muiden ääriliikkeiden nousu valtaan olisi mahdollista. Turvallisuusviranomaiset ovat luokitelleet AfD:n Saksi-Anhaltin osaston ”varmistetusti äärioikeistolaiseksi liikkeeksi” ja alistaneet sen tarkkailuun.

AfD on suosituin puolue myös valtakunnallisissa mielipidekyselyissä noin 28 prosentin kannatuksella. Perinteisten kansanpuolueiden eli kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien kannatus on romahtanut.

Perinteiset puolueet pitävät AfD:tä uhkana sekä demokratialle että kansalliselle turvallisuudelle. Kirkkojen ja juutalaisjärjestöjen edustajat sekä taloustutkijat ovat varoitelleet vaalivoiton seurauksista. Samoin media.

AfD:tä syytetään natsiyhteyksistä ja myönteisestä suhtautumisesta Venäjään. Puolustusministeri Boris Pistorius sanoi kesällä, ettei hän luovuttaisi salaiseksi luokiteltua tiedustelutietoa AfD:n johtamille osavaltioille.

AfD:n menestys on samalla vakava varoitus koko Euroopalle. Puolue haluaisi lopettaa Ukrainan tukemisen. Puheenjohtaja Alice Weidel on väläytellyt eroa eurosta ja vapaan liikkumisen turvaavasta Schengen-sopimuksesta.

AfD on protestipuolue, eivätkä läheskään kaikki sen kannattajat ole äärioikeistolaisia. Tutkijoiden mukaan suurimmat syyt puolueen äänestämiseen ovat maahanmuuttoon liittyvät huolet ja pettymys hallituspuolueiden kykyyn ratkaista Saksan ongelmia.

Saksassa järjestetään tänä vuonna viidet osavaltiovaalit. AfD nautti pitkään kannatusta lähinnä itäisessä Saksassa. Baden-Württenbergin ja Rheinland-Pfalzin maapäivävaalit osoittivat kuitenkin keväällä, että se on vahvassa nousussa myös lännessä. Puolue sai molemmissa osavaltioissa lähes 20 prosenttia äänistä.

AfD voittaa erittäin todennäköisesti myös 20. syyskuuta järjestettävät itäisen Mecklenburg-Etupommerin vaalit. Samana päivänä äänestetään Berliinissä, jossa AfD näyttäisi jäävän kolmanneksi. Mielipidemittauksia johtavat laitavasemmiston Die Linke ja kristillisdemokraattien CDU. Molemmille ennustetaan noin 20 prosentin kannatusta.