Suuri luku edellä

Vaikutusarvioita lasketaan luovalla matematiikalla, kirjoittaa Jarmo Raivio.

Toimitukselta 28.8.2026

Teksti: Jarmo Raivio

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden taloustoimittaja.

3 MIN

Kukapa ei pitäisi numeroista.

Miten olisi 8 500? Tai vaikkapa tuhat. Kokeillaan vielä yhtä: 6,7. 

Näissä numeroissa on kyse erilaisten rakennushankkeiden taloudellisista vaikutusarvioista. Ne ovat laskelmia siitä, kuinka paljon työpaikkoja ja taloudellista hyvää esimerkiksi uuden tehtaan, junaradan, monitoimiareenan tai datakeskuksen rakentamisen arvioidaan synnyttävän.

8 500 on arvio siitä, kuinka paljon työpaikkoja Kokkolaan suunniteltava jättimäinen uusi alumiinitehdas luo Suomen talouteen.

Tuhat on taas arvio Garden Helsinki -monitoimiareenan synnyttämien työpaikkojen määrästä. Helsingin Töölöön suunniteltavasta hallista nousi kesällä poliittinen kohu.

Kokoomus ja pääministeri Petteri Orpo hoitivat Gardenille 35 miljoonan euron ehdollisen valtiontuen. Tukea lobbasi voimallisesti halliyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori, joka on pääministeri Orpon puoluetoveri ja entinen kokoomusministeri.

Kolmas luku on oikeastaan 6,7 miljardia euroa. Se on arvio siitä, kuinka paljon uusia investointeja syntyy, kun Helsingin ja Turun välille rakennetaan noin neljä miljardia euroa maksava oikorata.

Tein jutun taloudellisten vaikutusten arvioinnista. Pääsin tutustumaan suurten lukujen ja toiveikkaan matematiikan maailmaan.

Vaikutusarvioita tekevät yleensä konsultit. Työn kuitenkin tilaa ja maksaa yhtiö, joka haluaa rakentaa datakeskuksen, monitoimihallin tai junaradan. Kiusauksena on siis käyttää sellaista matematiikkaa, joka tuottaa mahdollisimman komeita numeroita.

Kiusausta ei ainakaan vähennä se, että vaikutusarvioiden tekemiseen ei ole mitään yhdessä sovittua tapaa. Suurissa ratahankkeissa vaikutusarvioiden laskemisesta on ohjeita, muuten niitä saa laskea niin luovasti kuin kehtaa. Otetaan yksi numero, kerrotaan se toisella numerolla ja saadaan kolmas, vielä suurempi numero.

Vaikutusarvioista ei myöskään juurikaan tehdä jälkikäteisvalvontaa. Jos datakeskus lupaa tonttia hakiessaan sata työpaikkaa ja keskus rakennetaan, ei kukaan tule jälkikäteen laskemaan, että hetkinen, näitä työpaikkojahan syntyikin vain 54.

Datakeskusta tai monitoimihallia havittelevalle yhtiölle vaikutusarvio on tehokas väline. Yleensä nämä yhtiöt haluavat jotakin, ei välttämättä suoraa tukea, mutta esimerkiksi tonttia tai kaavamuutosta.

Silloin on huomattavasti tehokkaampaa puhua tarkoilta kuulostavilla numeroilla tuhannesta työpaikasta ja 53 miljoonan euron vuotuisista verotuloista kuin epämääräisesti vahvistuvasta alueellisesta vetovoimasta tai kasvavasta taloudellisesta toimeliaisuudesta.

Harva poliitikko on valmis vastustamaan tuhatta uutta työpaikkaa. 

Vaikutusarviot kelpaavat hyvin myös julkisuuteen. Ennen kuin Garden Helsinki muuttui poliittiseksi skandaaliksi, sitä käsittelevissä uutisissa muistettiin yleensä mainita arviot uusista työpaikoista ja verotuloista. Ne perustuvat halliyhtiön teettämiin laskelmiin.

On vaikea arvioida, kuinka vakavasti päätöksiä tekevät poliitikot suhtautuvat erilaisiin vaikutusarvioihin. Haastattelin juttuun Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäkeä (vas). Hänen mukaansa arviot tulevaisuuden taloudellisista vaikutuksista eivät koskaan ole ratkaisevassa asemassa, kun Helsinki päättää rakennushankkeista. 

Ainakin joku kuitenkin uskoo vaikutusarvioihin.

Pääministeri Petteri Orpo julkaisi heinäkuussa Garden Helsinki -tuen myöntämistä selittäneen kirjallisen kommentin. Siinä tuen ottamista valtion lisäbudjettiin perusteltiin hallin myönteisillä talous- ja työllisyysvaikutuksilla, joiden suuruutta Garden Helsinki -hankkeen toimijat olivat arvioineet.