Työtön haluaa työllistyä
Epäluottamuksen varaan rakennettu järjestelmä ei taivu tukemaan ja sparraamaan työtöntä.
2
MIN
Tampereen yliopiston apulaisprofessori Satu Pyöriä sanoi suoraan, että työllisyyspalveluiden uudistukset tehdään uskomusten, ei tutkimuksen pohjalta (”Tarkkailla ja rangaista”, SK 33/2026).
OECD:n data tukee väitettä: vain neljä prosenttia pitkäaikaistyöttömistä kokee työn taloudellisesti kannattamattomaksi vaihtoehdoksi. Loput 96 prosenttia hakevat töitä ihan samasta syystä kuin kuka tahansa muukin hakisi. He haluavat töihin.
Tämä ei ole meille YTK:lla yllätys. Kohtaamme päivittäin jäseniämme, joille työnhaku on totista ja jatkuvaa työtä. He muokkaavat CV:tä, verkostoituvat, kouluttautuvat ja jaksavat hakea töitä yhä uudestaan, vaikka vastauksia ei tulisi.
Kun järjestelmä silti vaatii todisteita ja kirjauksia jokaisesta hakemuksesta, viesti työnhakijalle on selvä. Sanaasi ei uskota, vaikka tekosi osoittaisivat toisin.
Epäluottamuksen varaan rakennettu järjestelmä ei taivu tukemaan ja sparraamaan työtöntä. Kun virkailijan aika kuluu tehtyjen työhakemusten tarkistamiseen ja niiden kirjaamiseen järjestelmään, aikaa ei jää oikeiden esteiden ratkomiseen.
Työllisyyspalveluista pitäisi purkaa kaikki tarpeeton byrokratia. Yksilön kohtaaminen ja tarpeen mukainen tuki tuottavat parempia tuloksia kuin valvonta, joka tarkkailee kaikkia samalla epäluottamuksella.
Työtön ihminen tietää itse parhaiten, milloin hän tarvitsee tukea ja millaista. Paras palkinto työnhaussa on aina työpaikka itse, ei ulkoinen pakote. Se riittää kannustimeksi ilman liiallista valvontaa ja sanktioita.
Kirjoittaja on YTK työttömyyskassan toimitusjohtaja.