Joka kodin taiteilija
Sisustustrendit tulevat ja menevät, mutta Kuutti Lavosen suosio säilyy.
4
MIN
Lasiset ulkoseinät, kirjahyllyttömyys ja jättisängyt. Kuutti Lavosen jokapaikan grafiikka. Kalseat avokeittiöt. Ei kiitos, jo riittää, muotoilun asiantuntija Kaj Kalin kirjoitti Avotakka-lehdessä suositusta sisustustyylistä vuonna 2022.
Samalla hän nosti tikunnokkaan yhden Suomen rakastetuimmista nykytaiteilijoista: Kuutti Lavosen.
Lavonen aloitti uransa jo 1980-luvulla, mutta 2000-luvun alkupuolella hän nousi valtavaan kansansuosioon.
Hänen teoksiaan vilahteli seuraavina vuosina niin paljon sisustuslehtien kotijutuissa, että Avotakan toimituksessa alettiin jo kyllästyä niihin.
Kun toimitukseen tuli uuden kotijutun kuvia, alkoi taivastelu: Taas Kuutti Lavosta! Eihän me voida laittaa näitä enää lehteen, muistelee Avotakan entinen päätoimittaja Kari-Otso Nevaluoma.
”Niitä näki niin paljon, että ne alkoivat näyttää sisustustaiteelta tai siltä, että kotona kuuluu olla Lavosen teos.”
Kuutti Lavonen kuvaa usein kasvoja, ja hänen teoksissaan on viittauksia eurooppalaiseen 1500- ja 1600-lukujen italialaiseen renessanssiin ja barokkiin. Hän on tehnyt uniikkeja maalauksia ja erityisen paljon taidegrafiikkaa.
Lavonen on sikäli harvinainen nykytaiteilija, että kansansuosion lisäksi häntä arvostetaan kuvataidepiireissä.
Hänen käsialansa voima, suoruus ja myös hetkittäinen hellyys iskevät katsojaan ennen kuin tämän tietoinen mieli ehtii reagoida näkemäänsä, kriitikko Timo Valjakka kirjoitti Helsingin Sanomissa vuonna 2020. Lavosella oli tuolloin 60-vuotisnäyttely Aika ja ikuisuus Didrichsenin taidemuseossa.
Mutta arvostettukin taiteilija alkaa kärsiä inflaatiosta, jos hänen teoksiaan näkyy liikaa. Varsinkin paljon taidetta katsovat kyllästyvät. Viime vuosina on eletty sisustusjulisteiden buumia, ja sama on käynyt Helene Schjerfbeck -julisteille.
”Aluksi ne ihastuttivat, mutta nyt sitä ajattelee, että eikö ole mitään muuta”, Nevaluoma sanoo.
miksi ihmiset ostavat kaikista suomalaistaiteilijoista juuri Kuutti Lavosen töitä?
Yksi syy on tylsästi raha. Grafiikan vedokset ovat edullisempia kuin uniikki taide: suurten öljyvärimaalausten hinnat liikkuvat yleensä tuhansissa, grafiikan sadoissa euroissa. Lavonen on myös tuottelias, ja hänen töitään myydään useammassakin galleriassa ympäri Suomea.
Hänen teoksensa ovat myös saaneet paljon näkyvyyttä. Niitä on näkynyt paitsi sisustuslehdissä myös 2000-luvun alusta lähtien joka vuosi asuntomessuilla, Kannustalon asuntomessutaloissa.
Ensimmäistä vuotta lukuun ottamatta Kannustalojen sisustuksista on vastannut tunnettu sisustussuunnittelija Helena Karihtala. Päätös esitellä aina Kuutti Lavosta on tehty kuitenkin yrityksen puolella, Kannustalon toimitusjohtaja Mika Uusimäki kertoo.
Taiteilijan ja yrityksen yhteistyö lähti liikkeelle, kun yrityksessä alettiin miettiä, että messutaloihin haluttaisiin esille taidetta. Kuutti Lavosen nimi nousi esiin, koska Mika Uusimäen äiti Marja-Liisa Uuusimäki ja Lavosen täti kuvataiteilija Annikki Luukela ovat koulukavereita. Lavoselle ei ole maksettu teosten esillepanosta.
Kari-Otso Nevaluoma selasi vastikään viime vuosien Avotakka-numeroita. Suomalaisten sisustustyyli on neljässä vuodessa muuttunut kerroksellisemmaksi. On värejä, taidetta, kirjahyllyjä, huonekaluja eri aikakausilta – ja Kuutti Lavosta.
Se yllätti. Jos Nevaluoma oli aiemmin ajatellut, että Lavonen valitaan kotiin silloin, kun ei ymmärretä taiteesta mitään, hänen oli pyörrettävä nyt näkemyksensä.
”Lavoset ylittävät sisustustrendit. Niissä on selvästi enemmän kantovoimaa kuin mitä olin aikaisemmin kuvitellut.”
Lavosen teokset toimivat erilaisissa sisustuksissa ja eri aikoina. Yksi syy on Lavosen laaja väriskaala: se ulottuu pastelleista lämpimiin ja murrettuihin sävyihin. Esimerkiksi sisustuksessa muodikasta punamultaa näkyy Lavosellakin.
”Lavoset purevat tässäkin ajassa ihan täydellisesti, koska niissä on rauhoittavia, pehmentäviä ja turvallisia värisävyjä”, Nevaluoma sanoo.
Todennäköisesti ihmisiin vetoaa myös teosten hengellisyys, mutta esimerkiksi kristilliset viittaukset tuodaan esiin hienovaraisesti, jolloin ne eivät hyökkää katsojan silmille.
”Tunnelma on hiljainen ja rauhallinen.”
Joku voisi olla sitäkin mieltä, että Kuutti Lavonen tekee aina yhtä ja samaa teosta, eteerisiä renessanssikasvojaan. Nevaluoma on eri mieltä. Hänen mielestään on ikuinen mantra penätä taiteilijalta uusiutumista.
”Esimerkiksi Heikki Marilan kukkateokset ovat jo suomalaisen taidehistorian klassikoita, silti moni sanoo, että hän rahastaa kukilla ja tekee aina samaa.”
Sitä paitsi on helppoa kiinnittää huomio taideteoksen aiheeseen.
”Vaatii syvempää taidetuntemusta huomata, kun taiteilijan tekniikka muuttuu.”
Entä mitä mieltä Nevaluoma on siitä, että Lavosta on ollut esillä messutalossa?
”Näen heti sen tyypin, joka nyrpistää nenäänsä”, hän sanoo.
”Mutta jos taiteilija haluaa tulla laajan yleisön tuntemaksi, niin silloin taiteen täytyy näkyä paikoissa, joissa sitä ei yleensä ole.”
Kuutti Lavonen: Rosea – Uniikkiteoksia ja grafiikkaa K. H. Renlundin museolla Kokkolassa 4.10. asti.