Kalsarit sen kertovat

Jos haluaa tietää, miten Suomen taloudella menee, voi uppoutua tilastoihin. Miten olisi vanha kunnon teollisuustuotannon volyymi-indeksi, se mittaa teollisuuden kuukaudessa tuottamien asioi­den arvon kehitystä.

Ehkä enemmän talouden tilasta kertoisi pankkien keräämä tieto siitä, kuinka paljon suomalaiset ovat viime aikoina käyttäneet maksukortteja.

Voisi myös pikaisesti vilkaista rakennusteollisuuden suhdannekatsausta. Se kertoo, olisiko taloudelliseen syväjäähän juuttuneessa asuntorakentamisessa vihdoin näkyvissä parempaa.

Tai sitten voi nousta liukuportailla Sokoksen tavaratalon neljänteen kerrokseen Helsingin Mannerheimintiellä.

Siellä ne nyt ovat neloskerroksen peräseinällä, miesten alusvaatteet.

Osastolla ei kesäkuisena keskiviikkopäivänä ole jonoksi asti asiakkaita, ei vaikka tänään on alkanut suomalaisen vähittäiskaupan kuuma hetki, kesäalennusmyynti.

Nykyaikainen markkinatalous tuottaa alusvaateostajalle laajan valikoiman vaihtoehtoja, joista tarjolla olevat vaikuttavat olevan ulkomaisia. On Björn Borgia, on Bossia, on Jack & Jonesia, on Calvin Kleinia.

Olisiko tuolla kotimaista? Hyllyssä roikkuu rivissä Black Horse -merkkisiä alushousuja, mustat bokserit hillityn harmaalla kuvioinnilla maksavat 16,95 euroa. Tarkempi tarkastelu paljastaa, että hevoskalsareissa on kotimaista enää brändi, omistus ja tehtaat sijaitsevat muualla.

Pitkään jatkuneesta kituliaasta talouskasvusta huolimatta Suomessa on ilmeisesti ihmisiä, jotka ovat valmiita maksamaan 52,95 euroa kolmen parin paketista lumenvalkoisia Emporio Armani -alushousuja. ­Tosin juuri nyt 40 prosentin kesäale painaa kalsaripaketin hinnan 32 euron tuntumaan.

Kansantalous ei ole mikään naurun asia. Miesten alusvaatteiden myynnin käyttäminen Suomen talouskäänteen mittarina kuulostaa äkkiseltään turhan kevytmieliseltä, miltei rienaukselta. Ajatuksella on kuitenkin teoriapohjaa.

Alusvaatteiden tai nimenomaan miesten alusvaatteiden myynnin käyttämistä talousmittarina ehdotti Yhdysvaltain keskuspankin Fedin pitkäaikainen, kesäkuussa edesmennyt pääjohtaja Alan Greenspan.

Silmälasipäisen keskuspankkiirin ajatus oli, että perinteiset tilastot ovat toivottoman hitaita erityisesti silloin, kun halutaan haistella, milloin talouden suunta kääntyy. Mahdollisimman ajantasainen tieto kasvun alkamisesta tai talouden painumisesta taantumaan on kullanarvoista.

On otettava käyttöön vaihtoehtoiset talousmittarit.

Kun taloudessa alkaa mennä huonosti, miehet tinkivät alusvaatehankinnoista, taantumassa pärjää virttyneemmilläkin boksereilla. Talouskasvun herätessä taas lähdetään ostoksille.

Vaihtoehtoisia indikaattoreita on muitakin. Osa on varsin yksinkertaisia: samppanjaa myydään enemmän nousukaudella.

Jotkut taas ovat vähemmän suoraviivaisia.

Esimerkiksi niin kutsutun huulipuna­indeksin mukaan huulipunan myynnin kasvu viestii talouskasvun hiipumisesta. Kiristyvässä taloustilanteessa huulipuna on edullista luksusta, johon naiset uskaltavat laittaa rahaa, vaikka isommat kulutuspäätökset on jo hyllytetty odottamaan parempia aikoja.

”Meillä miesten puolella on ollut todella hyvä kevät”, sanoo Sokoksen Helsingin tavaratalon miesten pukeutumisen ja sisustuksen myyntipäällikkö Jaana Sopanen.

”Myös alusvaatepukeutumisessa ollaan oikein hyvässä myyntivauhdissa.”

Käytännössä oikein hyvä myyntivauhti tarkoittaa sitä, että miesten alusvaatteita on tavaratalossa alkuvuonna myyty 14 prosenttia budjetoitua enemmän.

Greenspanin alusvaatemittari siis viittaisi siihen, että Suomen talous on kääntynyt kasvuun.

Myyntipäällikkö Sopanen on ollut töissä Sokoksen Helsingin keskustan tavaratalossa 12 vuotta. Mukaan mahtuu pandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, energiakriisi, Trumpin tullit ja vaihtelevia taloussuhdanteita.

Sopanen ehdottaa aiemman kokemuksen perusteella hieman tarkennettua versiota amerikkalaisen keskuspankkiirin kalsari-indeksistä.

”Enemmän se, että miten pukukauppa käy ja erityisesti, millaisia pukuja myydään. Ostetaan vähän parempaa ja kalliimpaa pukua. Ja mukana menee ehdottomasti myös vähän parempi pukupaita, ehkä kaksikin.”

Miesten pukumyynti on tänä keväänä Sokoksen Helsingin tavaratalossa kasvanut viidenneksen.

”Ja paremmat ajat näkyvät myös siinä, kun ostetaan kengät. Nyt halutaan hyvät kengät, jotka sopivat pukuun tai joissa on tietynlainen lesti. Kun pihistellään rahasta, niin silloin kaikkein tärkein on se hinta.”

”Tänä keväänä olen huomannut, että meillä on ollut entistä enemmän asiakkaita, jotka eivät välttämättä katso sitä kengän hintaa.”

Auditorion takaosaan on pystytetty kahden televisiokanavan kamerat. Lehtikuvaajan kamera räpsyy, odotellaan Suomen Pankin suhdanne-ennusteen julkistustilaisuuden alkamista.

Tyhjän puhujakorokkeen vieressä sivupöydällä on kookospähkinän kokoinen kristallipallo. Talousennustajahuumoria Suomen Pankissa?

Tavallaan. Pallo on Suomen tarkimmalle talousennustajalle myönnettävä kiertopalkinto. Suomen Pankin ennusteryhmä on juuri voittanut pystin seitsemättä kertaa.

Yhden talousennustajan yhden ennusteen julkistaminen ei yleensä herättäisi kovin suurta uutiskiinnostusta. Nyt ennusteeseen kohdistuu poikkeuksellisen vahvaa mielenkiintoa.

Syitä on kaksi.

Ensinnäkin Suomen taloudessa näyttää pitkästä aikaa paremmalta.

Talous kasvoi tammi–maaliskuussa 0,9 prosentin vauhtia. Se on vahvin vuosineljänneksen kasvuluku sitten syksyn 2021.

Vienti on kasvanut jo pidemmän aikaa, mutta alkuvuodesta alkoi näyttää siltä, että myös kuluttajat uskaltautuivat vihdoinkin käyttämään rahaa.

Loppukeväästä teollisuustuotanto nousi samalle tasolle, jolla se oli ollut vuonna 2008 ennen Nokian romahdusta ja paperiteollisuuden kiihtyvää alamäkeä. Aikaa palautumiseen kului lähes 18 vuotta.

Ennusteen kiinnostavuutta lisää myös se, että Suomen taloudessa on viime vuosina muutaman kerran aikaisemminkin näyttänyt paremmalta. Ja lupaavan alun jälkeen kasvu on taas miltei pysähtynyt.

Esimerkiksi vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä talous kasvoi lupaavat 0,8 prosenttia. Vahva käänne jäi kuitenkin tulematta, koko vuoden kasvu lässähti takaisin nollan tuntumaan. Onko nyt käymässä samalla tavalla?

Ennustepäällikkö Juuso Vanhala astuu puhujakorokkeen taakse. Ennusteen otsikko ei viittaa siihen, että luvassa olisi kasvuhurjastelua: Talous käänteen kynnyksellä.

Ennusteen mukaan Suomen huippukorkea työttömyys alkaa pienentyä kunnolla vasta vuonna 2027. Heräävästä kasvusta huolimatta julkisen taloudessa menot ylittävät edelleen roimasti tulot. Valtion velkaantuminen jatkuu.

Yleistä taloustarinaa enemmän yleisöä kiinnostaa yksi numero. Se numero on 0,7.

Suomen Pankki ennustaa, että bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 0,7 prosenttia. Ensi vuonna kasvu on 1,2 prosenttia ja vuonna 2028 jo 1,4 prosenttia.

Kasvuennusteeseen sisältyy kuitenkin riskejä. Suurin niistä on Iranin sodan jatkuminen.

Jos kriisi ei uudesta tulitauosta huolimatta ratkea, se johtaa todennäköisesti energian­ kallistumiseen. Pankki on laskenut vaihtoehtoisen kalliin energian ennusteen. Siinä talous kasvaa tänä vuonna 0,6 prosenttia ja ensi vuonna 0,8 prosenttia.

Juuso Vanhala istuu työtuoliin Suomen Pankin päärakennuksen neuvotteluhuoneessa. Ennustepäivä alkaa olla ohi, Vanhala pääsi tiedotustilaisuuden jälkeen vastaamaan esimerkiksi toimittajan kysymykseen jääkiekon maailmanmestaruuden vaikutuksesta talouskasvuun.

”Jos taloudessa on muutenkin paljon hyviä uutisia ja siihen vielä kultamitali päälle, niin kyllä se tunnelmaa vähän kohentaa. Mutta en sanoisi, että mikään mitali pelkästään suhdannetta kääntää.”

Kiekkomenestyksestä riippumatta nyt voidaan sanoa varmaksi, että Suomen talous kasvaa.

”Ensimmäinen neljännes oli vahva. Ja sen jälkeen on saatu esimerkiksi pankkien maksukorttidataa, joka viittaa siihen, että yksityinen kulutus on edelleen vauhdissa.”

Olisiko liian rohkeaa sanoa, että Suomessa eletään nousukautta? Vanhalan mukaan ehdottomasti olisi, hän puhuisi talouden käänteestä parempaan.

”No me ennustimme, että talous kasvaa 0,7 prosenttia tänä vuonna. Nousukaudesta tulee mieleen joku 1980-luvun loppu, ihan sellaisesta kasvusta ei ole kyse.”

Vielä 2000-luvun alkupuolella Suomen kansantalous kasvoi ajoittain neljän, jopa viiden prosentin vuosivauhtia. Silloin prosentin tuntumaan jäävää vuosikasvua olisi pidetty pettymyksenä. Nykyään voidaan puhua hyvästä vuodesta, jos kasvu yltää yli prosenttiin.

”2000-luvun alussa Nokia vielä oli talou­dessa iso tekijä. Matkapuhelimet olivat korkean tuottavuuden toimiala, ja kun se supistui rajusti, taloudessa korostuivat hitaammin kasvavat toimialat”, Vanhala sanoo.

”Yleisemminkin Suomi on nykyään tällainen kehittynyt talous, kasvuvauhti ei ole enää samanlaista kuin kehittyvillä talouksilla. Ja meillä on omat kasvua hidastavat erikoistekijämme, esimerkiksi ikääntyvä väestö.”

Nykyisin vain yltiöoptimistisin talous­ennustaja uskaltaa povata Suomen taloudelle esimerkiksi kahden prosentin kasvulukuja.

”Tällä hetkellä näyttää aika vaikealta, että sellaiseen vauhtiin päästäisiin muuta kuin lyhytaikaisesti. Se vaatisi, että talouden kasvupotentiaalia pikkuhiljaa kasvatettaisiin vaikkapa ihmisten koulutustasoa nostamalla. Mikä tietenkin olisi toivottavaa.”

Suomen Pankki käyttää talousennusteiden tekemiseen Aino-nimistä mallia. Se on ikään kuin tietokoneen sisälle rakennettu pieni kansantalous, talouskielellä kansantalouden yleinen tasapainomalli.

Ainoa varten on varattu Suomen Pankissa oma huone, Ainola, ja pankin 12 hengen ennusteryhmästä kaksi työntekijää on mallin pääkäyttäjiä. Ainoon on rakennettu esimerkiksi kotitaloudet, erityyppisiä yrityksiä, julkinen sektori ja ulkomaankauppa. Tietokone mallintaa talouden eri osia ja niiden vaikutusta toisiinsa.

”Oletetaan vaikka, että vienti alkaa vetää. Se merkitsee, että talouteen tulee vienti­tuloja. Osa niistä menee palkkoina kotitalouksille ja myös työpaikkoja syntyy lisää.”

”Kun kotitaloudet hyötyvät, ne alkavat kuluttaa lisää. Se taas luo työpaikkoja palveluyrityksiin. Uudet työntekijät saavat palkkaa ja kuluttavat sen. Näitä vuorovaikutuksia Aino mallintaa.”

Malli on vain yksi osa ennustamista. Kaksi kertaa vuodessa tehtävää suurta talousennustetta valmistellaan kuukausia. Ennusteen oletuksista ja mallin tuottamista tuloksista keskustellaan ja niitä kyseenalaistetaan.

Suomen talouden käänteitä yrittää nykyään ennakoida nopeasti laskettuna parikymmentä ennustajaa. Omia ennusteitaan tekevät pankit, etujärjestöt ja taloustutkimuslaitokset.

Monimutkaista tasapainomallia käyttävät Suomen Pankki sekä valtiovarainministeriö. Sen malli on ristitty Koomaksi.

Vanhala on ollut Suomen Pankissa töissä 20 vuotta, ennusteita hän on ollut tekemässä 2020-luvun alusta.

”Ennustajille se on aina vaikea tilanne, kun ollaan monen heikon vuoden jälkeen mahdollisessa käännepisteessä. Oikeastaan koko 2020-luku tilanne on ollut se, että ensin on ennustettu, että nyt talous kääntyy, ja sitten tulee joku uusi ikävä yllätys.”

Auttaisiko käänteen tunnistamisessa Alan Greenspanin alusvaatemittari?

”Kalsari-indeksissä on logiikkaa, jos yritetään mitata sitä, ovatko ihmiset ryhtyneet käyttämään enemmän rahaa. Kai useimmat vaihtoehtoisista indikaattoreista pyrkivät jollain tavalla mittaamaan kuluttajien luottamusta.”

”Osa niistä on kyllä aika epämääräisiä. Esimerkiksi naisten hameenhelmojen pituus. Jos lyhyet helmat ovat muodissa, niin tarkoittaako se sitten noususuhdannetta?”

Kahdeksan kertaa vuodessa Samu Hakalalla on muutaman päivän ajan paras tieto siitä, miten Suomen taloudella menee. Hakala tietää sen paremmin kuin valtiovarainministeri Riikka Purra, pääministeri Petteri Orpo tai viisainkaan talousennustaja.

Yliaktuaari Hakala työskentelee Tilastokeskuksen julkinen talous ja suhdanteet -ryhmässä. Helsingin Itä-Pasilan valtion virastokolossissa, nykykielellä valtion yhteisessä työympäristössä, lasketaan muun ­muassa Suomen bruttokansantuotetta.

Tilasto valmistuu yleensä muutama päivä ennen kuin se julkaistaan. Niiden päivien­ ajan numero pidetään tiukasti salassa.

Kasvuluvun tietää parikymmentä Tilastokeskuksen työntekijää. Heillä on vaitiolovelvollisuus, koska tieto talouden kasvuvauhdista olisi arvokasta esimerkiksi osakemarkkinoilla.

Bruttokansantuote eli hieman letkeämmin bkt mittaa, mitä Suomen taloudessa on rahalla mitattuna saatu aikaan tietyssä ajassa. Yhteen numeroon pyritään laskemaan kaikkien Suomessa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvo.

Bkt on kaikkea muuta kuin täydellinen talousmittari, mutta kun halutaan tietää, kasvaako talous, katsotaan yleensä bruttokansantuotetta. Ja viime aikoina sitä on Suomessa katsottu harvinaisen tarkkaan, suorastaan tuijotettu.

Alkuvuodesta herännyt toiveikas taloustunnelma tiivistyi entisestään, kun Tilastokeskus julkaisi 29. toukokuuta ensimmäiset tiedot bruttokansantuotteesta ensimmäisellä vuosineljänneksellä eli tammi–maaliskuussa 2026.

Valtiollinen tilastovirasto ei yleensä ole tunnettu ylisanoilla retostelemisesta, mutta toukokuinen bkt-tiedote oli otsikoitu: ”Suomen kansantalous nousukiidossa.”

Maanantaina 8. kesäkuuta Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpito -osastolla tasapainotetaan kysyntää ja tarjontaa.

”On saatu uutta tietoa ensimmäisestä vuosineljänneksestä mutta erityisesti viime vuodesta”, Hakala sanoo.

”Kollegat käyvät tietoja läpi, kysyntä ja tarjonta pitäisi saada tilinpidossa kohtaamaan niin, että siellä ei olisi isompia ristiriitoja.”

Nyt ei lasketa kokonaan uusia kasvulukuja vaan tarkennetaan jo julkaistuja vuoden 2026 nousukiitoisen ensimmäisen vuosineljänneksen että koko vuoden 2025 kasvutilastoja.

Ensimmäiset bkt-tilastot julkaistaan varsin vajavaisten tietojen perusteella. Tietoa kerätään koko ajan lisää. Mitä enemmän tietoa, sitä tarkempi tilasto.

Tavoitteena on, että osaksi bruttokansantuotetta päätyy turkulaisen Meyer-telakan Yhdysvaltoihin myymä kahden miljardin euron risteilylaiva. Sinne päätyy myös Tilastokeskusta vastapäätä Pasilassa sijaitsevan Alepa-ruokakaupan myymä 1,75 euroa maksava tonnikalapurkki.

Kun taloudesta saadaan lisää tietoa, bkt-luku muuttuu. Tarkentuminen jatkuu kaksi vuotta, esimerkiksi vuoden 2025 tilinpito on valmis vasta vuoden 2027 lopulla.

Työviikon lopussa perjantaina 12. kesä­kuuta Pasilassa painetaan nappia eli ajetaan tietokoneella laskutoimitus, joka tuottaa tiedon Suomen bruttokansantuotteesta.

Neljännesvuositilastoissa bkt-luvun laskeminen kestää muutaman minuutin, koska pohjatietoja on vähemmän. Koko vuoden bruttokansantuotetta kone laskee tunteja.

Vanhojen lukujen tarkentaminen on hyvää tilastonpitoa, mutta enemmän talouskansa jännittää, jatkuuko tammi–maaliskuun kasvu myös vuoden 2026 kolme seuraavaa kuukautta.

Jännittämistä riittää lomakauden yli, Tilastokeskus julkaisee ensimmäisen tiedon huhti–kesäkuun bkt-kasvusta elokuun lopussa.

Kansantalouden tilinpito ei siis varsinaisesti ole mikään pikatilasto. Nopeampaa tietoa saa esimerkiksi teollisuustuotannon määrää joka kuukausi mittaavasta tilas­tosta.

Nopeampien tilastojen huono puoli on, että tilasto voi vaihdella paljon kuukaudesta toiseen. Kokonaiskuvaa on vaikea saada.

Helmikuussa 2026 teollisuustuotanto kasvoi yli kolme prosenttia. Torille! Mutta hetkinen, uutta tietoa, huhtikuussa 2026 teol­lisuustuotanto laski 2,6 prosenttia. Kaikki on menetetty!

”Tuotantokuvaaja on usein aika hyvin ennakoinut bruttokansantuotetta mutta ei aina”, yliaktuaari Hakala sanoo.

”Ehkä jos juuri nyt pitäisi kurkistella, miten taloudella menee, katsoisin pankkien­ dataa maksukorttien käytöstä. Se kertoo aika hyvin kuluttamisen kehityksestä. Mutta ei sekään ole mikään täydellinen mittari.” 

17. kesäkuuta julkaistuissa Tilastokeskuksen tarkennetuissa­ tilastoissa Suomen vuoden 2025 talouskasvua nostettiin 0,8 prosenttiin aikaisemmasta 0,2 prosentista. Myös vuoden 2024 kasvulukua korjattiin 0,9 prosenttiin aiemmasta 0,4 prosentista.