Kartellit nostavat tavallisesti hintoja kuluttajille 10–30 prosenttia. © Markku Ulander / LK

Pahat kalliit marjat

Keskustelussa marjakartellista sivuutetaan alan nykyiset ongelmat. Ratkaisut ovat suomalaisten ja kauppojen käsissä.

analyysi
Teksti
Tuukka Tuomasjukka
4 MIN

Luonnonmarja-alalta paljastui jälleen vanhoja väärinkäytöksiä, kun Kilpailu- ja kuluttajavirasto tiedotti keskiviikkona laajasta ja pitkäkestoisesta kartellista.

Alan viisi suurinta yhtiötä oli jakanut ainakin vuosina 2013–2023 tietoja hinnoista, joilla marjoja ostetaan poimijoilta ja myydään eteenpäin. Näin yhtiöt olivat säädelleet yhdessä hintatasoa ja heikentäneet poimijoiden ansioita.

Kartelliin osallistuivat Arctic International, Kaskein Marja, Kiantama, Marja Bothnia Berries ja Polarica. Marja Bothnia Berriesin työntekijä kuvaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) raportissa, että yritykset tavoittelevat sitä, että kaikki maksavat poimijoille saman hinnan.

KKV esittää yhtiöille yhteensä 9,4 miljoonan euron seuraamusmaksuja, joista päättää markkinaoikeus.  

Viraston selvityksen perusteella yhtiöt ovat tienneet toimintansa lainvastaisuudesta. Siitä on muistuttanut niille myös niiden vanha etujärjestö Elintarviketeollisuusliitto. Luonnonmarjayhtiöt lähtivät sen alaisuudesta sen jälkeen, kun useampaa alan yhtiötä alettiin vuonna 2022 tutkia ihmiskaupasta.

Marja Bothnia Berries ja Polarica kiistävät syytökset. Ne vetoavat siihen, että Ruotsin kilpailuviranomainen on pitänyt hintatietojen jakamista alan normaalina käytäntönä. KKV:n raportissa huomautetaan, että poimijoiden asema on ollut eri maissa erilainen:  Ruotsissa he ovat olleet työsuhteessa, Suomessa eivät.

Kiantama teki KKV:n kanssa yhteistyötä tutkinnassa ja vapautettiin seuraamusmaksusta. Yritys sanoo tiedotteessaan, että KKV:n ratkaisu erottaa sen selvästi muista yhtiöistä.

Kartelliuutinen herätti julkisuudessa voimakasta paheksuntaa. Työministeri Matias Marttinen (kok) luonnehti medialle toiminnan olevan ”aivan poikkeuksellisen törkeää”. Tiedotusvälineiden analyyseissä korostui valmiiksi ryvettyneen alan maineen menettäminen lopullisesti.

Keskustelu toistaa viime vuosien kaavaa: keskitytään luonnonmarja-alan aiempiin tekoihin ja niiden paheksuntaan, samalla kun poimijoiden nykyinen tilanne ja ratkaisut sivuutetaan.

Suomalaisissa luonnonmarjoissa on edelleen ihmiskaupan ja pakkotyön vaara, Reilun kaupan toiminnanjohtaja Janne Sivonen sanoi haastattelussa helmikuussa 2026. Riskin ovat myöntäneet myös S-ryhmä ja Lidl.

Riski on rakenteellinen. Poimijat maksavat yhä itse esimerkiksi rekrytointi- ja matkakulut sekä ottavat velkaa voidakseen tehdä töitä. Se synnyttää vaaran pakkotyöstä. Suuret yritykset, kuten S-ryhmä, Kesko, Lidl ja Valio ovat vastuullisuusohjeissaan sitoutuneet korvaamaan siirtotyöläisyydestä syntyvät kustannukset, mutta ne rikkovat ohjeitaan.

Reilu kauppa toteutti vuonna 2024 pilottihankkeen, jossa luotiin kriteerit eettiselle kaupalliselle marjanpoiminnalle Suomessa. Tavoitteena oli myöntää Reilun kaupan merkki marjoille, jotka poimittaisiin ihmisoikeuksia kunnioittaen. Asiantuntijat suosittelevat kriteeristön käyttöönottoa, mutta toistaiseksi yhtiöt eivät ole niin tehneet.

Kaupoille aihe on vaikea. Kun Maailman Kuvalehti tavoitteli kaupparyhmiä Reilun kaupan sertifioinnista ja ihmiskauppariskistä, vain S-ryhmä suostui haastatteluun. Reilun kaupan kriteerien sijaan se peräänkuulutti alalle yhteisiä pelisääntöjä, kuten tekivät muutkin kaupat.

Vastaus on samankaltainen kuin marjayrityksillä. Nekin ovat ulkoisen sääntelyn sijaan halunneet itsesääntelyä, vaikka se on aikaisemmin johtanut ihmiskaupan jatkumiseen.

Torstaihin mennessä kaupoista ainoastaan S-ryhmä oli reagoinut sivuillaan kartelliuutiseen. Se kertoi nyt näkevänsä Reilun kaupan sertifikaatin ”hyvänä mahdollisuutena”. Se ilmoitti myös seuraavansa ”sertifikaatin kehittämistyötä”, vaikka sertifikaatin ehdot ovat olleet jo useamman vuoden ajan valmiit.

”Tunnistamme kuitenkin, että nykyiset toimenpiteet eivät ole riittäviä ihmisoikeushaasteiden ratkaisemiseksi”, yhtiö kirjoitti.

Kartellioikeudenkäynnistä ei automaattisesti seuraa apua matalampia palkkioita saaneille marjanpoimijoille. Jos marjayhtiöt katsotaan syyllisiksi, poimijoille avautuisi mahdollisuus hakea korvauksia. Käytännössä kovin moni thaimaalainen tuskin hakisi niitä, ainakaan ilman apua.

Marjayritysten toiminnasta on käyty oikeutta aiemminkin, mutta valtaosa poimijoista on jäänyt vaille korvauksia. Kun keskusrikospoliisi muutama vuosi sitten tutki kahta marjayritystä, se epäili, että thaimaalaisia asianomistajia saattaisi olla noin 2000. Heistä asianomistajiksi päätyi vain 140.

Thaimaalaisten marjanpoimijoiden järjestö onkin vaatinut kaikille hyväksikäytetyille poimijoille korvauksia.

Maineen menettäminen voi lopulta johtaa suurimpiin seurauksiin skandaalissa. Jos kotimaisen luonnonmarjan houkuttelevuus kuluttajille heikkenee tarpeeksi, voi Reilun kaupan merkki olla ratkaisu.

Toistaiseksi sertifikaattia on vältelty, koska sitä on pidetty kalliina. Marjafirmat joutuisivat esimerkiksi maksamaan poimijoiden lentoliput.

Saattaa silti olla, että kuluttajat ovat jo nyt joutuneet maksamaan marjoista Reilun kaupan hintoja. Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei kertonut arviota siitä, kuinka paljon kalliimpia marjat ovat Suomessa kartellin vuoksi olleet. Se kuitenkin totesi yleisesti kartellien nostavan hintoja noin 10–30 prosenttia. Helsingin Sanomien siteeraaman asiantuntija-arvion mukaan Reilun kaupan sertifikaatti puolestaan voisi korottaa hintaa karkeasti noin 20–40 prosenttia.  

Reilun kaupan toiminnanjohtaja Janne Sivonen on arvioinut, että tämä kesä kertoo, otetaanko luonnonmarja-alalla Reilun kaupan merkki käyttöön. Hän on varovaisen toiveikas.  

”Yhteydenotot yrityksiltä ovat lisääntyneet, kun yhteiskunnallinen keskustelu on lisääntynyt”, Sivonen sanoo.  

Keskustelua voi odottaa myös S-ryhmän sisällä. Sen suurimman osuuskaupan, HOK Elannon, edustajiston vasemmistoryhmä teki keväällä aloitteen, jossa kauppa sitoutuisi myymään vain Reilun kaupan luonnonmarjatuotteita.  

Aloitteen tehnyt kansanedustaja Mai Kivelä kertoi Instagram-tilillään torstaina, että vastaus aloitteeseen käsitellään syksyn kokouksessa.

Lue lisää aiheesta:

Ilmoita asiavirheestä