Rahat puuttuvat

Hallitus jättää rahoittamatta suunnittelemiaan ilmastotoimia. Se on voitto perussuomalaisille.

ilmastopolitiikka 8.5.2026

Teksti: Suvi Tuomisto

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

2 MIN

Huhtikuussa ympäristöministeriö julkaisi tylyt laskelmat: Petteri Orpon (kok) hallituksen suunnittelemilta ilmastotoimilta puuttuu noin 434 miljoonaa euroa vuosilta 2026–2029.

YM:n raportissa tarkasteltiin hallituksen kahta keskeistä ilmastopoliittista paperia. Sitten laskettiin, miltä osin näissä linjatuille toimille on myönnetty rahoitus. Aukko oli selvä.

Viikko raportin julkaisun jälkeen hallitus päätti kehysriihessä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030. Sielläkään rahoitusvajetta ei juuri kurottu umpeen.

Päinvastoin: riihessä päätettiin ilmastosuunnitelmille vastakkaisista toimista. Esimerkiksi raskaan liikenteen ammattidieselin käyttöä halutaan tukea kymmenen vuoden ajan vuodesta 2028 alkaen. Sen sijaan ilmastosuunnitelmissa linjatuista julkisen latausinfran tuista, puhtaiden kuorma-autojen hankintatuista sekä vähäpäästöisiin työkoneisiin siirtymisestä rahaa jäi edelleen puuttumaan.

Moni haastattelemani asiantuntija pitää ylipäätään ongelmallisena sitä, että ilmastosuunnitelmat ja budjettisuunnitelmat tehdään erikseen.

Ja onhan asetelma vähän hassu. Ensin tuhlataan aikaa ilmastosuunnitelmista riitelemiseen, ja kun linjaukset vihdoin julkistetaan, ei niitä edes toteuteta täysimääräisesti.

Riitelyä nimittäin kesti. Hallituksen ilmastopoliittisten linjausten julkaisu viivästyi useampaan otteeseen. Kun paperit vihdoin julkistettiin joulukuussa 2025, saivat ne asiantuntijoilta painavaa kritiikkiä.

Suunnitellut toimet olivat täysin riittämättömiä ilmastotavoitteen saavuttamiseksi, Ilmastopaneeli katsoi.

Eikä sitä käytännössä edes tavoiteltu. Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV huomautti selvityksessään, ettei hiilineutraaliustavoite merkittävästi ohjannut päätöksentekoa.

Hallitus ei esimerkiksi päivittänyt maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa lainkaan. Lain mukaan se tulee uusia minimissään joka toinen vaalikausi, ja aiempi on julkistettu vuonna 2022. Ongelma kuitenkin on, että maankäyttösektorin tilannekuva on muuttunut merkittävästi heikommaksi edellisen suunnitelman jälkeen.

Jos hallitus olisi halunnut tehdä tuoreimpaan tutkimustietoon pohjaavaa ilmastopolitiikkaa, se olisi päivittänyt myös maankäyttösektorin suunnitelmat.

Alusta alkaen on ollut selvää, että hallituksessa on vahvoja sisäisiä erimielisyyksiä ilmastopolitiikasta.

Perussuomalaiset linjasi jo vaaliohjelmassaan 2023, että hiilineutraaliustavoite tulee siirtää vuodesta 2035 vuoteen 2050. Tätä puolue ei kuitenkaan saanut läpi hallitusohjelmaan.

Mutta vaikkei hallitus ole nimellisesti luopunut ilmastotavoitteesta, käytännön toimet osoittavat toista.

Ensin julkistetaan linjaukset täysin riittämättömistä ilmastotoimista. Sitten näidenkin toimien rahoitus jätetään vajaaksi.

Se on perussuomalaisille selvä poliittinen voitto. Vaikkei puolue saanut muutettua hallituksen linjaa paperilla, ovat Orpon hallituksen ilmastotoimet jääneet tyngäksi.

Samalla tuleville hallituksille jää valtava päästötaakka ratkaistavaksi.