Miten mitata sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta, kysyy Suvi-Anne Siimes

1 MIN

Suomen Kuvalehden (19/2025) artikkelissa ”Romahtaa, ei romahda, romahtaa…” käsiteltiin sukupolvien välistä epäoikeudenmukaisuuden tunnetta eläkeuudistuksissa.

Retorisena keinona käytettiin haastateltavan alinta eläkeikää. Tehokeinoksi voisi nostaa yhtä lailla eliniänodotteen tai lapsiluvun. Myös nuo tiedot kehystävät eläkepolitiikan tarinaa – ja osoittavat, kuinka moniulotteinen asia sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on.

Sukupolvien välisiin suhteisiin liittyy myös muun muassa työurien pituus ja tuottavuuden muutos. Ja tietenkin se, että sukupolvien välillä on monia muita tulonsiirtoja, kuten maksuton koulutus ja sairaudenhoito.

Jokainen sukupolvi nauttii vuorollaan myös aiempien ikäluokkien tekemistä innovaatioista – ja saa niistä hyötyä muun muassa pidentyneen eliniän muodossa. Moniko nuori aikuinen ajattelee, että se on epäoikeudenmukaista? 

Suvi-Anne Siimes, toimitusjohtaja, Työeläkevakuuttajat Tela