Suurpolitiikan sisäpiirissä
Sotaa ja rauhaa -kirja on selkeä katsaus lähihistoriaan ja lähitulevaisuuden uhkakuviin, Teppo Tiilikainen kirjoittaa.
Mihin pyrkii Venäjä? Entä Yhdysvallat ja Kiina? Ja mikä on Suomen kohtalo suurvaltapolitiikan kiemuroissa?
Entinen suurlähettiläs Mikko Hautala vastaa kysymyksiin asiantuntevasti ja analyyttisesti. Viime keväänä ja kesänä lähinnä viikonloppuisin kirjoitettu Sotaa ja rauhaa on aikalaistodistajan tiivis ja selkeä katsaus, joka vie lukijan lähihistorian tapahtumiin ja kulissien takaisiin keskusteluihin Donald Trumpin ja muiden vaikuttajien kanssa.
Hautala toimi suurlähettiläänä Washingtonissa 2020–2024 ja sitä ennen neljä vuotta Moskovassa. Kyse ei silti ole eläkkeelle siirtyvän diplomaatin muistelmista. Hautala, 52, siirtyi ulkoministeriöstä Nokiaan geopolitiikasta ja yhteiskuntasuhteista vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi.
Hautala tähtäsi jo nuorena diplomaatiksi. Hän opiskeli venäjää lukiossa ja päätyi valtiotieteellisen tiedekunnan kautta ulkoministeriön kansainvälisten asiain kurssille. Siinä sivussa hän opiskeli puolaa, tšekkiä, slovakkia ja ukrainaa.
SK:n kolumnistinakin toimineen Hautalan kirja kuvaa kiinnostavasti Venäjän käännöstä kohti diktatuuria. Pääpaino on kuitenkin Washingtonissa, jossa Hautala on keskustellut amerikkalaisten asiantuntijoiden kanssa Kiinasta, Venäjän hyökkäyssodasta ja Ukrainasta. Samalla hän kertaa Suomen Nato-jäsenyyden ratkaisuvaiheita.
Hautala pitää tulevaisuuden ratkaisevana kysymyksenä sitä, leimahtaako Yhdysvaltojen ja Kiinan hegemoniataistelu sotilaalliseksi konfliktiksi. Hän tuntuu olevan tässä suhteessa pessimisti. Hän korostaa, että nykyisellä taloudellisella kilpailulla tavoitellaan vahvaa pohjaa sotilaalliselle varustautumiselle. Erityistä kiirettä pitää Kiina, joka on jatkanut kallista varusteluohjelmaansa talousvaikeuksista piittaamatta.
Sodan todennäköisin syttymispiste on Taiwan, jota Kiina pitää omana maakuntanaan. Yhdysvalloissa uskotaan, että Kiina valmistautuu ratkaistakseen kysymyksen tavalla tai toisella vuoteen 2027 mennessä. Hautalan mukaan valmius merkitsee edellytysten luomista operaatiolle, mutta ei vielä päätöstä sen toteuttamisesta.
Hautala pohtii Suomen kohtaloa mahdollisessa suursodassa. Hän pitää puheita Suomen erinomaisesta puolustuskyvystä jossakin määrin perusteettomina ja arvelee, että kysymys puolustusmenojen kasvattamisesta tulee olemaan politiikan keskiössä tulevina vuosina. Hän ehdottaa itärajan sotilaallista linnoittamista.
Suomi ja myös muut EU-maat ovat erittäin riippuvaisia amerikkalaisista aseista. Hautalan mielestä asetelma ei ole kestävä.
Mikko Hautala: Sotaa ja rauhaa. 264 sivua. Otava, 2024.