Historioitsija Peter Englund: Ruotsin armeijan alasajo oli virhe
Kirjoissaan Peter Englund tekee historiasta ymmärrettävää käsittelemällä suuria tapahtumia yksilöiden kautta. Kuva Petri Kaipiainen.
Ruotsin itärajalla lapsuutensa ja nuoruutensa historioitsija Peter Englund on kiinnostunut Venäjästä:
”Kaikki, mikä tapahtuu Ruotsissa tai Suomessa, riippuu siitä, mitä tapahtuu Venäjällä.”
Englundin mielestä Suomi asennoituu Venäjään länsinaapuriaan realistisemmin.
”Ruotsilla oli Suomeen verrattuna epädramaattinen 1900-luku. Ruotsin asenteita ympäröivään maailmaan, myös Venäjään, leimaa hyvä naiivius. Ruotsalaiset haluavat uskoa, että kaikki ongelmat ovat ratkaistavissa.”
Ruotsi suhtautuu kuitenkin Suomea varauksellisemmin venäläis-saksalaiseen Nord Stream -kaasuputkihankkeeseen. Suomi korostaa vain Itämerelle kaavaillun putken ympäristöulottuvuuksia. Ruotsin mielestä sillä on myös turvallisuuspoliittisia seurauksia. Monet pitävät Ruotsin asennetta realistisempana.
Osoittaako Suomen hallituksen tapa kiistää putken turvallisuuspoliittiset ulottuvuudet, että maa on edelleen suomettunut? Kohtelias ruotsalainen naurahtaa vaimeasti: ”En minä tuohon osaa vastata.”
Englund vietti lapsuutensa 1960-luvulla pienessä Bodenin varuskuntakaupungissa. Miltei jokaisen asunnon seinillä riippui metsästyskiväärejä. Tuskin pelkästään metsästyksen vuoksi.
”Kyllä niitä pidettiin ampumakunnossa siltä varalta, että venäläiset tulisivat. Ruotsin armeijakin harjoitteli vuoteen 1989 saakka tosissaan Neuvostoliiton varalta.”
Englund oudoksuu Fredrik Reinfeldtin porvarihallituksen päätöstä luopua yleisestä asevelvollisuudesta.
”Minusta se oli virhe, joka tehtiin pelkästään taloudellisin perustein.”
Ruotsi keskittyy nyt oman alueensa turvaamisen sijasta ensisijaisesti kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin.
”En tiedä, onko Ruotsin järkevää panostaa nykyisellä painollaan kriisinhallintatehtäviin. En todellakaan tiedä.”
Englund korostaa, että päätöksen pohjana on kuitenkin mahdollisuus palauttaa yleinen asevelvollisuus. Ruotsi ajoi puolustusvoimansa vastaavalla tavalla laihdutuskuurille vuonna 1924. Ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä ”ikuisen rauhan” toiveen vallassa.
Tuolloin yleisen asevelvollisuuden palauttaminen osoittautui työlääksi tehtäväksi, vaikka Adolf Hitlerin valtaannousun Saksassa olisi jo luullut herättävän vuonna 1933.
Kuka?
Peter Englund
Ikä: 52
Syntymäpaikka: Boden
Koulutus: filosofian tohtori
Työ: Kirjailija, historian dosentti. Ruotsin Akatemian jäsen vuodesta 2002, sen pysyvä sihteeri kesäkuusta 2009.
Toiminut aiemmin muun muassa tutkijana Uppsalan yliopistossa sekä professorina Dramatiska Institutetissa
Teoksia: Pultava (suomeksi 1989), Suuren sodan vuodet (1996), Kirjeitä nollapisteestä (1998), Voittamaton (2001),
Hiljaisuuden historia (2004), Kuningatar Kristiina (2007), Sodan kauneus ja kauheus (2009)