Venäjä ja Kiina: Kaikkien aikojen kaasusopimus
Venäjän riippuvuus Euroopasta vähenee, Kiinan vaikutusvalta kasvaa.
Venäjä juhli toukokuussa Kiinan kanssa solmimaansa kaasusopimusta suurena saavutuksena. Kaikkien aikojen suurin kaasusopimus ei olisi voinut syntyä parempaan aikaan presidentti Vladimir Putinin kannalta. Se vähentää Venäjän riippuvuutta Euroopasta, joka etsii parhaillaan uusia kaasuntoimittajia Gazpromin rinnalle.
Venäjän ja Kiinan talousyhteistyö on muutenkin kasvussa. Kiina on jo nyt Venäjän suurin yksittäinen kauppakumppani, ja kaupan uskotaan kaksinkertaistuvan nykyisestä 90 miljardista dollarista vuoteen 2020 mennessä.
Sopimus enteilee tiiviimpää yhteistyötä myös ulkopolitiikassa. Kiina ja Venäjä pyrkivät lisäämään alueellista vaikutusvaltaansa ja molemmilla on huonot suhteet Yhdysvaltoihin. Kiina ja Venäjä ovat olleet samoilla linjoilla suhtautumisessa Syyrian sisällissotaan ja Iranin ydinaseisiin. Maaliskuussa Kiina pidättyi äänestämästä, kun YK:n turvallisuusneuvosto käsitteli Krimin niemimaan valtausta.
Venäjä toivoo Kiinalta myös rahoitusapua, jos yhteistyö länsimaisten pankkien kanssa hyytyy talouspakotteisiin. Kiina tarvitsee puolestaan Venäjän luonnonvaroja talouskasvunsa varmistamiseksi.
Venäjä toimittaa Kiinan valtiolliselle öljy-yhtiölle 30 vuoden ajan 38 miljardia kuutiometriä maakaasua vuodessa. Toimitusten on määrä alkaa vuonna 2018. Putin uskoo, että Kiina nousee tulevaisuudessa Saksan ohi Gazpromin suurimmaksi asiakkaaksi.
Kaasusopimuksen hinta on liikesalaisuus, mutta sen on arveltu nousevan noin 400 miljardiin dollariin.
Gazpromin pääjohtaja Aleksei Miller antaa ymmärtää, että Kiina maksaisi Venäjälle yli 350 dollaria tuhannelta kuutiometriltä. Toisin sanoen hinta olisi samaa suuruusluokkaa kuin Saksan maksama 365 dollaria ja selvästi huokeampi kuin Ukrainalta vaadittu 485 dollaria.
Sopimus edellyttää jopa 55 miljardin dollarin investointeja infrastruktuuriin, sillä Siperiasta joudutaan vetämään 4 000 kilometriä uusia putkia Kiinan itärannikon kasvukeskuksiin. Sopimus lisää tuntuvasti tarjontaa, joten se pudottaa todennäköisesti nestemäisen maakaasun markkinahintoja Aasiassa. Siten se hyödyttää epäsuorasti myös kaasun muita suurkuluttajia kuten Japania, Etelä-Koreaa ja Taiwania.
Asiantuntijat epäilevät sopimuksen hintaa. Neuvotteluja käytiin kymmenen vuotta, joten tuntuu epäuskottavalta, että Kiina suostuisi maksamaan kaasusta yhtä paljon kuin Saksa. Kiinalla oli kaikki aseet neuvotteluissa, sillä Putin tarvitsi kipeästi sopimusta.
Turun yliopiston Venäjän talouden professori Kari Liuhto arvelee, että kysymys on bluffista. Hän arvioi hiljattain Talouselämä-lehdessä, että Venäjä myy Kiinalle kaasua reiluun alihintaan vauhdittaakseen Gazpromin South Stream -putkihanketta, joka on ajautunut vaikeuksiin Yhdysvaltojen ja EU:n vastustuksen vuoksi.
Venäjä on käyttänyt aikaisemminkin kaasua poliittisena aseena. Muutama vuosi sitten se katkaisi toimitukset Ukrainaan ja uhkaa tehdä sen nyt uudelleen. Valko-Venäjälle Gazprom myy kaasua alle 200 dollarin toverihintaan.
Pitemmän päälle yhteistyö Kiinan kanssa saattaa osoittautua Venäjälle vaaralliseksi. Kiinan vaikutusvalta maailmantaloudessa kasvaa ja sillä on jo nyt vankka ote Venäjän itäosista. Samaan aikaan Venäjä itse uhkaa jäädä pelkäksi raaka-aineiden toimittajaksi.