Tutkijan mukaan Hitler sieti vain yhtä juutalaista
Historioitsija Sir Ian Kershaw´n mukaan Adolf Hitler auttoi juutalaista lääkäriä Eduard Blochia poistumaan Saksaan liitetystä Itävallasta vuonna 1938.
Sheffieldin yliopiston professorina toiminut Ian Kershaw on tunnetuimpia Hitler-tutkijoita. Kuva Kaisa Rautaheimo.
”Adolf Hitler näki ihmiskunnan historian rotujen taistelun historiana”, tiivistää Sir Ian Kershaw kansallissosialismin perusajatuksen.
Natsijohtajan rasismi kohdistui voimakkaimmin juutalaisiin. Hänen politiikkansa johti tunnettuihin seurauksiin, yhteen maailmanhistorian suurimmista rikoksista – viiden, ehkä jopa seitsemän miljoonan juutalaisen kansanmurhaan.
Sheffieldin yliopiston professorina toiminut Kershaw on tunnetuimpia Hitler-tutkijoita. Hänen laaja, lähes tuhatsivuinen Hitler-tutkimuksensa on ilmestynyt suomeksi Otavan kustantamana.
Brittitohtori ei ole kyennyt määrittämään täsmällisesti, milloin itävaltalaissyntyinen Hitler päätyi antisemitistiksi. Ei liioin sitä, mihin tämän juutalaisviha perustui.
Elämäkerran mukaan Hitler koki vielä vuoden 1907 tienoilla wieniläisen lehdistön juutalaisvastaisuuden vastenmieliseksi. Hänen asetoverinsa ovat muistelleet tulevan diktaattorin käyttäneen halventavia sanoja juutalaisista ensimmäisen maailmansodan aikana.
Se on varmaa, että Hitler syytti vuonna 1919 ”kansainvälistä juutalaisuutta” ensimmäisestä maailmansodasta ja sen seurauksesta – Saksan keisarikunnan luhistumisesta.
Äidin lääkäri
Natsismin ohjelmanjulistuksessa, Mein Kampf -teoksessa, Hitler kehitti vihansa suureksi salaliittoteoriaksi.
”Hitler syytti juutalaisia kaikista epäkohtina pitämistään ilmiöistä. Hän piti juutalaisia syyllisinä vapaamieliseen lehdistöön, kulttuurielämään, prostituutioon ja etenkin halveksimaansa sosiaalidemokratiaan”, Kershaw selvittää.
Hitler teki kuitenkin yhden poikkeuksen. Diktaattori sulki itävallanjuutalaisen lääkärin Eduard Blochin sairaalloisen kaunansa ulkopuolelle.
”Se johtui täysin henkilökohtaisista syistä. Bloch hoiti Hitlerin äitiä, rintasyöpään vuonna 1907 kuollutta Klara Hitleriä”, Kershaw sanoo SK:lle.
”On silti ehkä liian voimakasta sanoa, että Hitler olisi suhtautunut Blochiin ystävällisesti. ´Suopeus´ on ehkä täsmällisin sana kuvaamaan Hitlerin tunteita lääkäriä kohtaan.
Suopeus johti tutkijan mukaan siihen, että natsijohtaja edesauttoi Blochin lähtöä Itävallasta maan tultua alistetuksi Saksalle vuonna 1938. Bloch asui loppuelämänsä Yhdysvalloissa.
Rautaristin paradoksi
Kershaw ei usko diktaattorin tehneen muita poikkeuksia vihassaan. Tämän ei tiedetä sanoneen mitään myönteistä yhdestäkään juutalaissyntyisestä tiedemiehestä, taiteilijasta, tutkijasta, urheilijasta.
”Hitler piti juutalaisia määritelmänsä mukaan ´ei-luovina´ ihmisinä. Hän ei antanut mitään arvoa edes tunnetuille juutalaisille tieteentekijöille”, Kershaw taustoittaa.
Paradoksaalista kyllä, Hitler saa kiittää juutalaista upseeria suurimmasta sotilaallisesta huomionosoituksestaan. Luutnantti Hugo Guttman ehdotti ensimmäisen maailmansodan lähetille ensimmäisen luokan Rautaristiä. Se oli harvinainen tunnustus korpraalintasoiselle rivisotilaalle.
Natsijohtaja kantoi kunniamerkkiä ylpeydellä rintapielessään tehdessään päätöksiä ´juutalaiskysymyksen lopulliseksi ratkaisuksi´.