Kaakkois-Turkki on sotatilassa – Erdoğanin hallinto on ajanut kurdit entistä ahtaammalle
ISTANBUL, TURKKI – Poliitikkoja ja toimittajia pidätetään mielivaltaisilla perusteilla.
’Hajaantukaa! Nouskaa ylös! Kadulla ei saa istua, mielenosoitus on laiton!” Poliisi huutaa megafoniin Istanbulin kuuluisalla kauppakadulla Istiklalilla.
Mellakkavarustukseen sonnustautunut poliisirivistö on saartanut parisataa kurdia, jotka istuvat rauhallisesti Galatasarayn lukion edustalla osoittamassa mieltään presidentti Recep Tayyip Erdoğanin hallituksen toimia vastaan. Istiklalin varteen on tuotu myös kaksi vesitykein varustettua mellakka-autoa ja useita pidätysautoja.
Mielenosoittajat vaativat, että Kaakkois-Turkin suurimman kaupungin Diyarbakirin pormestari Gültan Kişanak ja apulaispormestari Firat Anli vapautettaisiin. Heidät pidätettiin lokakuun lopussa. Kişanakia syytetään kuulumisesta aseistautuneeseen terroristiryhmään ja Anlia separatismista.
Poliisit lähestyvät hitaasti mielenosoittajia, tarkoituksena on ilmeisesti hajottaa mielenosoitus väkivalloin. Yhteenotolta vältytään viime hetkellä, kun mielenosoittajat tottelevat käskyä ja nousevat seisomaan.
Samanlainen näytelmä toistuu pari päivää myöhemmin samassa paikassa. Ohikulkijat pysähtyvät seuraamaan tilannetta, kun rytmikäs huuto kaikuu Istiklalilla.
”Me olemme naisia! Tämä on meidän elämämme! Me haluamme vapauden!”
Galatasarayn lukion eteen on kokootunut muutamia satoja vihaisia kurdinaisia. Mellakkapoliisit ovat tukkineet kadun. Siviilipoliiseja on soluttautunut yleisön joukkoon, yksi heistä estää kuvaamisen kännykkäkameralla. Pidätysautot ja vesitykeillä varustetut mellakka-autot ovat tällä kertaa piilossa nurkan taakana.
Poliiseja ja turvallisuusjoukkoja näkyy muutenkin tavallista enemmän Istanbulin kaduilla. Hallitus on varuillaan. Se pelkää terrori-iskuja, sillä maan armeija käy Kaakkois-Turkissa sotaa kurdien taistelujärjestöä PKK:ta ja Syyriassa ääri-islamilaista Isisiä vastaan. Uusista iskuista on ilmeisesti tiedustelutietoa, sillä Yhdysvallat on evakuoinut konsulaattinsa perheenjäsenet kaupungista.
Diyarbakirissa räjäytettiin viime viikolla autopommi, joka surmasi 11 ihmistä ja haavoitti satoja. Viranomaiset syyttivät iskusta PKK:ta, mutta tekijäksi ilmoittautui lopulta siitä eronnut sirpaleryhmä Vapauden haukat.
Isku tehtiin vain muutamia tunteja sen jälkeen kun poliisi oli pidättänyt kurdialueen suurimman puolueen HDP:n karismaattisen puheenjohtajan Selahattin Demirtaşin sekä useita kansanedustajia. Heitä syytetään yhteistyöstä terroristijärjestöksi luokitellun PKK:n kanssa.
Pidätetyt kiistävät syytteet, ja HDP on keskeyttänyt vastalauseeksi työskentelyn Turkin parlamentissa.
HDP:n varapuheenjohtaja Saruhan Oluç, 58, on yhä vapaalla jalalla. Hän arvelee kuitenkin joutuvansa pidätetyksi ennen pitkää.
”En pelkää, mutta odotan rauhassa, koska he tulevat hakemaan minut”, hän sanoo Suomen Kuvalehden haastattelussa Istanbulin keskustassa sijaitsevassa ravintolassa.
Oluç syyttää Erdoğanin hallintoa laittomista vangitsemisista ja kansainvälisten sopimusten rikkomisesta. Hänen mukaansa syytteet perustuvat tekaistuihin todisteisiin. Samalla hän muistuttaa, että pidätetyt kansanedustajat ja pormestarit valittiin tehtäviinsä demokraattisissa vaaleissa.
Maailmassa on yli 30 miljoonaa kurdia, joista parikymmentä miljoonaa elää Turkissa. Kurdeilla ei ole omaa valtiota, suuria vähemmistöjä asuu myös Irakissa, Iranissa ja Syyriassa.
Kaakkois-Turkin kurdialueet ovat olleet käytännössä sotatilassa viime vuoden heinäkuusta lähtien. Oluçin mukaan laajoille alueille on määrätty pitkiä ulkonaliikkumiskieltoja, jotka ovat vaikeuttaneet yli miljoonan ihmisen elämää. He eivät ole päässeet lääkäriin, töihin eivätkä kouluihin.
Armeija on käyttänyt raskasta tykistöä ja kranaatinheittimiä ja kaupunkien kaduille on ajettu panssarivaunuja.
”Şirnakin ja Nusaybinin piirikunnat on käytännössä lyöty murskaksi”, Oluç kertoo. Yli tuhat siviiliä, satoja poliiseja ja tuhansia PKK:n taistelijoita on saanut surmansa.
Oluçin mukaan kurdit johtavat Kaakkois-Turkissa edelleen yli sataa kuntaa. Ankarasta on lähetetty niihin tarkastajia, mutta laittomuuksia ei ole löytynyt. Silti viranomaiset ovat nimittäneet omat miehensä 24 kunnan johtoon.
Kurdien vainoaminen on kiihtynyt heinäkuun epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen. Presidentti Erdoğanin käynnistämät puhdistukset kohdistuivat aluksi muslimisaarnaaja Fetullah Gülenin kannattajiin, mutta sittemmin maalitauluksi on otettu myös kurdit. PKK on iskenyt takaisin, ja tilanne muistuttaa aika ajoin avointa sotaa.
Hamza Aktan, 33, kuuntelee tyynenä syytekirjelmää Bakirkoyn oikeustalolla Istanbulissa. Häntä odottaa pahimmassa tapauksessa viiden vuoden vankeustuomio terroristipropagandan levittämisestä.
Aktan on ammatiltaan toimittaja, hän on erikoistunut ihmisoikeuskysymyksiin. Neljä viime vuotta hän on työskennellyt ICM-television uutispäällikkönä.
ICM on nyt suljettu viranomaisten päätöksellä, ja Aktan on työtön. Turkin hallitus on sulkenut syksyn aikana kaikkiaan 23 kurdeja palvellutta lehteä sekä radio- ja televisioasemaa, joista yksi on kurdinkielistä lastenohjelmaa lähettänyt kanava.
Aktanille luettavat syytteet perustuvat 17 tviittiin, joissa hänen väitetään tukeneen PKK:n toimintaa.
”Tunnustatteko ottaneenne yhteyttä EU:hun kertoaksenne Kaakkois-Turkin tilanteesta”, syyttäjä kysyy?
Aktan vastaa rauhallisesti. Hän korostaa olevansa toimittaja, joka kertoo realistisesti tapahtumista eikä suinkaan välitä propagandaa. Sitä paitsi syyttäjän mainitsemista 17 tviitistä yhdeksän ei edes ole hänen kirjoittamiaan.
”Syytteet perustuvat huonoon valmisteluun ja käännösvirheisin”, Aktan sanoo.
”Kerroin englanninkielisessä tviitissäni, että paikalliset asukkaat ja kurdipoliitikot olivat ottaneet yhteyttä YK:hon ja EU:hun kertoakseen, että tilanne on muuttunut erittäin vaaralliseksi. Syytteessä väitetään kuitenkin, että minä olisin ottanut itse yhteyttä.”
Hän sanoo huomauttaneensa asiasta jo alustavissa kuulusteluissa, mutta virhettä ei ole korjattu.
Aktan päästetään toistaiseksi ehdonalaiseen vapauteen, mutta hänen on ilmoittauduttava poliisille joka toinen viikko. Oikeudenkäynti jatkuu tammikuussa.
Aktan suostuu lyhyeen haastatteluun oikeustalon kahvilassa. Hän kertoo, että aseistautuneet ja naamioituneet poliisit hyökkäsivät huhtikuun lopussa hänen asuntoonsa Istanbulissa ja veivät hänet vankilaan. Hänen puhelimensa ja tietokoneensa takavarikoitiin, joten hän ei voi enää tehdä töitä.
Häntä syytettiin kuulusteluissa terroristipropagandan levittämisestä. Merkittävin todistuskappale oli hänen edelleen jakamansa BBC:n tviitti, jolla Britannian yleisradioyhtiö yritti saada yhteyttä Kaakkois-Turkissa Syyrian rajalla sijaitsevan Cizren kaupungin asukkaisiin ja toivoi heiltä valokuvia alueelta. Tämä tviitti ei ole mukana enää varsinaisessa syytekirjelmässä.
Aktan pelkää saavansa pitkän vankeustuomion. ”Turkkilaisiin tuomioistuimiin ei voi luottaa, sieltä voi tulla mitä tahansa”, hän sanoo.
Aktan on päättänyt lopettaa joka tapauksessa toimittajan työt, koska rehellinen journalismi ei ole mahdollista nyky-Turkissa. Sen sijaan hän aikoo lukea loppuun kesken jääneet oikeustieteen opintonsa ja valmistua juristiksi.
PKK aloitti aseellisen kapinan Turkin armeijaa vastaan 1984. Sodassa on kuollut jo yli 40 000 ihmistä.
Tilanne näytti rauhoittuvan muutama vuosi sitten. Vankilassa istuva PKK:n johtaja Abdullah Öcalan julisti tulitauon. Toivo pysyvästä rauhasta virisi, mutta kaksi ja puoli vuotta kestäneet neuvottelut eivät johtaneet sopimukseen.
Tilanne kärjistyi uudelleen viime vuoden heinäkuussa, kun PKK:n taistelijat surmasivat kolme turkkilaista poliisia. Turkki aloitti sotilasoperaation sekä PKK:ta että äärijärjestö Isisiä vastaan. PKK vastasi terrori-iskuilla.
Varapuheenjohtaja Saruhan Oluçin mukaan Erdoğan luopui rauhanprosessista pelästyttyään HDP:n kasvavaa suosiota. Puolue sai kesäkuun 2015 vaaleissa 13 prosenttia äänistä ja nousi parlamentin kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Samalla Erdoğanin johtama AKP menetti parlamenttienemmistönsä.
”Hälytyskellot soivat silloin AKP:ssä. Se pelkäsi menettävänsä valta-asemansa”, Oluç sanoo.
Erdoğanin hallitus syyttää HDP:tä terroristijärjestö PKK:n poliittiseksi siiveksi. Oluç kiistää väitteen jyrkästi. Hänen mukaansa HDP on maltillinen vasemmistopuolue, jolla ei ole mitään tekemistä terrorismin kanssa. Hän muistuttaa, että puolue sai viime vuoden vaaleissa runsaasti ääniä myös turkkilaisilta, jotka kannattavat rauhaa ja vastustavat Erdoğanin politiikkaa.
”HDP on demokraattinen puolue, joka haluaa ratkaista ongelmat neuvotteluilla ilman väkivaltaa”, Oluç sanoo. ”Puolueessa on mukana myös muita kuin kurdeja. En ole itsekään kurdi vaan turkkilainen.”
Turkin parlamentin keväällä hyväksymä laki on vienyt syytesuojan HDP:n 56 kansanedustajalta. Heitä vastaan on nostettu noin 600 rikossyytettä, jotka perustuvat suurimmaksi osaksi viime vuoden vaalikampanjan aikana pidettyihin puheisiin. Heitä syytetään terroristipropagandan levittämisestä ja terroristijärjestöön kuulumisesta.
Oluçin mukaan Erdoğan haluaa varmistaa, että HDP putoaa seuraavissa vaaleissa parlamentista. AKP saisi silloin riittävän enemmistön perustuslain muuttamiseen. ”Erdoğan haluaa lisätä presidentin valtaoikeuksia. Hän haluaa olla sulttaani.”