Venäjän talous ei kestäisi sotaa - USA uhkaa pankkisektoria 30 prosentin verolla
Obaman hallinto valmistelee uusia pakotteita.
Yhdysvallat painostaa Venäjää ”epävirallisilla pakotteilla”, jotka kohdistuvat maan rahoitussektoriin. Pakotteet liittyvät Yhdysvaltain uuteen verolainsäädäntöön, jonka mukaan ulkomaiset rahoituslaitokset joutuvat selvittämään yhdysvaltalaisten asiakkaittensa omistukset ja raportoimaan tiedot maan verohallinnolle. Vuonna 2010 säädetyn Facta-lain tarkoitus on estää veropakoilua.
Raportoinnin laiminlyönnistä joutuu maksamaan 30 prosentin sakkoveroa. Se karkottaisi nopeasti tallettajia venäläisistä pankeista, jotka eivät ole pystyneet sopimaan raportoinnista Yhdysvaltojen kanssa. Asiantuntijoiden mukaan ongelma koskee jopa 800 pankkia.
Yhdysvallat keskeytti Venäjän kanssa käydyt neuvottelut Facta-sopimuksesta Krimin miehityksen jälkeen. Venäjä on yrittänyt käynnistää neuvottelut uudelleen, ja lakialoite tietojen luovuttamisesta Yhdysvaltain verohallinnolle on Venäjän parlamentin käsittelyssä. Talouslehti Kommersantin mukaan sitä ei saada kuitenkaan hyväksyttyä ennen heinäkuuta, jolloin FACTAn määräykset tulevat voimaan. Suomi allekirjoitti Facta-sopimuksen maaliskuun alussa.
Yhdysvaltain viralliset pakotteet Venäjää vastaan on rajattu korkeisiin poliitikkoihin ja virkamiehiin sekä Venäjän eliitin suosimaan pietarilaiseen Rossija-pankkiin. Presidentti Barack Obaman hallinto on kuitenkin valmistellut jo jonkin aikaa uusia pakotteita, joista ilmoitetaan mahdollisesti jo tänään perjantaina. Myös niiden uskotaan koskevan pankkeja sekä energiasektoria. Lisäksi pakotelistalle joutuu todennäköisesti suuri joukko presidentti Vladimir Putinin liittolaisia, suurliikemiehiä ja yrityksiä.
Obaman kerrotaan taivutelleen perjantaina myös EU-maiden johtajia uusien pakotteiden taakse. Monilla EU-mailla, kuten Saksalla ja Suomella, on läheiset taloudelliset suhteet Venäjään ja ne ovat olleet haluttomia soveltamaan tiukkoja pakotteita. Sen sijaan Puola, Baltian maat ja Ruotsi ovat puhuneet voimaakkaasti tiukempien pakotteiden puolesta.
EU asetti maaliskuussa 33 venäläistä ja krimiläistä virkamiestä, poliitikkoa ja upseeria matkustuskieltoon ja jäädytti heidän EU-maissa olevat varansa. Elettä pidettiin lähinnä symbolisena, ja se otettiin Venäjällä vastaan olankohautuksella.
Amerikkalaisten mukaan uudet pakotteet tulevat voimaan, ellei Venäjä ryhdy rauhoittamaan Itä-Ukrainan tilannetta. Yhdysvallat, EU, Ukraina ja Venäjä sopivat viime viikon torstaina Genevessä, että kaikki laittomat joukot luovuttavat aseensa ja lopettavat hallintorakennusten valtaukset. Valtaajat eivät ole kuitenkaan noudattaneet sopimusta, ja tilanne on kiristynyt entisestään.
Venäjä on toistuvasti kiistänyt osallisuutensa Ukrainan levottomuuksiin. Presidentti Putin myönsi kuitenkin viime viikolla suorassa televisiolähetyksessä, että venäläiset sotilaat osallistuivat Krimin miehitykseen.
Ukrainan turvallisuuspoliisin SBU arvioi, että Itä-Ukrainassa toimii tällä hetkellä ainakin sata Venäjän sotilastiedustelun upseeria. SBU kertoi keskiviikkona pidättäneensä väärennetyllä Ukrainan passilla maahan tulleen Venäjän kansalaisen, jonka uskotaan koordinoineen Venäjän sotilastiedustelun GRU:n operaatiota itäisessä Ukrainassa. SBU uskoo, että Venäjän toimia Ukrainassa johtaa GRU:n eversti Igor Strelkov. Venäjä on kiistänyt väitteet.
Samaan aikaan Venäjä on jatkanut sotaharjoituksiaan Ukrainan rajan tuntumassa. Ukrainan mukaan sen joukot kävivät lähimmillään kilometrin päässä maiden välisestä rajasta mutta eivät ylittäneet sitä.
Ukrainan pääministeri Arseni Jatsenjuk sanoi perjantaina, että Venäjää suunnittelee Ukrainan miehittämistä. Hänen mukaansa tilanne saattaa johtaa pahimmassa tapuksessa kolmanteen maailmansotaan.
Myös Yhdysvallat uskoo Venäjän valmistelevan itäisen Ukrainan liittämistä itseensä. Arvailujen mukaan päätös tehtiin viikko sitten Venäjän turvallisuusneuvostossa sen jälkeen kun Putin oli määritellyt Itä- ja Kaakkois-Ukrainan alueet Novo Rossijaksi eli Uudeksi Venäjäksi.
Venäjän armeija on huomattavasti vahvempi kuin Ukrainan. Maailman johtaviin Venäjän-tutkijoihin kuuluva ruotsalainen Anders Åslund varoittaa kuitenkin The Moscow Timesissa julkaistussa kirjoituksessaan, ettei Venäjän talous kestäisi sotaa.
Åslund työskentelee vanhempana tutkijana washingtonilaisessa Peterson-instituutissa. Hän muistuttaa, että Venäjän talous on kooltaan vain kuusi prosenttia Nato-maiden yhteenlasketuista talouksista, ja että sen sotilasbudjetti on vain kymmenesosa Naton yhteenlasketuista sotilasmenoista.
”Taloudellisesti näin heikon maan ei kannattaisi haastaa huomattavasti vahvempia ja vauraampia naapureitaan”, Åslund toteaa. ”Asiaa pahentaa myös se, että Venäjällä ei ole juurikaan liittolaisia.”
Åslundin mukaan Venäjän talous ei kestä pakotteita, jos niihin päätetään todella ryhtyä. Venäjän rahoitusmarkkinat ovat linkittyneet tiiviisti maailmantalouteen, joten esimerkiksi pankkisektoriin kohdistuvat pakotteet saisivat Venäjän nopeasti polvilleen.
Åslundin mukaan presidentti Putinin kaavailema venäläinen maksujärjestelmä on toiveunta. ”Kuka hyväksyisi venäläiset luottokortit ulkomailla”, hän kysyy.
Asiantuntija-arvioiden mukaan Venäjän uhittelun aiheuttamat markkinareaktiot söivät pelkästään maaliskuussa kaksi prosenttia Venäjän tämän vuoden talouskasvusta.
Luottoluokituslaitos Standard & Poor’s pudotti perjantaina Venäjän ulkomaisten luottojen luokituksen tasolta BBB tasolle BBB-. Venäjän valtionlainojen korot kääntyivät nousuun ja rupla heikkeni, jonka jälkeen Venäjän keskuspankki korotti ohjauskorkonsa seitsemästä prosentista 7,5:een.
Standard & Poor’s perusteli päätöstään valuuttapaolla, joka on kiihtynyt selvästi Ukrainan kriisin aikana. Venäjältä siirrettiin tammi-maaliskuussa ulkomaille turvaan yli 50 miljardia dollaria eli kaksi kertaa enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna.
Venäjän hallitus arvioi, että valuuttapako kiihtyy tänä vuonna 70-100 miljadiin dollariin.
Åslundin mukaan Kansainvälinen valuuttarahasto hahmottelee tällä hetkellä kriisiskeanariota, jonka mukaan Venäjän talous supistuisi tänä vuonna neljä prosenttia. Pääomapako saattaisi nousta siinä tapauksessa jopa 150 – 180 miljardiin dollariin, mikä heikentäisi ruplan kurssia edelleen. Venäjän entinen valtiovarainmimnisteri Aleksei Kudrin on esittänyt samansuuntaisia arvioita.
Venäjällä on edelleen merkittävä 477 miljardin dollarin valuuttavaranto. Valtion pankit ja yritykset ovat kuitenkin velkaantuneita. Venäjän kokonaisvelka ulkomaille nousee 373 miljardiin dollariin, vaikka valtiolla on velkaa vain 80 miljardia.
Åslundin mukaan Venäjän rahoitusasema kestämätön, jos länsimaat ryhtyvä tosissaan eristämään sen rahoituslaitoksia.
”Valtion pankit ja muut valtion määräysvallassa yritykset eivät ole länsimaiden velkojia vaan suuria velallisia. Monen yhtiön kuten Rosneftin velat ylittävät yhtiön markkina-arvon”, Åslund toteaa The Moscow Timesissa.
”Jos ne eivät pysty hoitamaan velkojaan, ne nääntyvät pääomapulaan.”