Gourmet: Kolmen kuninkaan loppiainen

leivonnaiset
Teksti
Liisa Tikkanen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
loppiaiskakku
Galette de rois eli kolmen kuninkaan loppiaiskakku paljastaa sisältään pavun tai katolisissa maissa pienen muovisen Jeesus-lapsen. Kuva Photocuisine / Suomen Kuvapalvelu.

Loppiaiskakku hyvästelee herkuttelun ja virittää uuteen arkeen.

Loppiaisena juhlitaan kolmea itämaan tietäjää tai nykysuomennoksen mukaan kolmea tietäjää idästä, joista Matteuksen evankeliumissa kerrotaan. Kun taivaalle ilmestyi kirkas tähti ilmoittamaan Jeesuksen syntymästä, he lähtivät sitä seuraamaan ja löysivät pariviikkoisen Jeesus-vauvan seimestään. Lahjoinaan he toivat arvokkainta mitä oli: kultaa, suitsuketta ja mirhaa.

Tietäjille on luotu kuninkaallinen identiteetti vasta 500-luvun jälkeen. Melkiorin, Kasparin ja Baltasarin sekä seimen tapahtumien ympärille syntyi runsas tapakulttuuri, joka on yhä erittäin elinvoimainen.

Loppiaisputinkiin sujautettiin papu jo keskiajan Euroopassa. Joka pavun bongasi, oli illan kuningas tai kuningatar ja sai valita itselleen papupuolison.

Vähemmän on taas enemmän

Loppiaista vietetään siis 13 päivää jouluaaton ja 12 päivää joulupäivän jälkeen, mikä yhä näkyy juhlan nimityksissä. Ruotsiksi se on trettondagen, englanniksi Epiphany tai Twelfth Day.

Nimensä mukaan loppiainen lopettaa joulun juhlakauden. Silloin kuusi riisutaan koristeistaan ja viskataan pihalle. Alkavat härkäviikot, joita juhlapyhät eivät vähään aikaan katko. Ryhdikkäästä työmoraalista kärsivä kansalainen saattaa jopa tuntea helpotusta: tervetuloa arki.

Vapaavalintainen niukka elämä, roskisdyykkaus ja jämäfilosofia kiinnostavat ennen muuta niitä, jotka eivät ole koskaan kokeneet omakohtaista ruokapulaa. Mutta viimeistään pyhien jälkeen jokaisen sopii miettiä ruoan haaskausta. Miksi yhä syötäväksi kelpaavan ruokajätteen määrä on nykyisin jo suurempi kuin ruokapakkauksista syntyvän jätteen määrä?

Karppaajan painajainen

Ranskalainen Galette des rois on kolmen kuninkaan loppiaiskakku, jota riittää jälkiruoaksi pieni pala. Sen täytteeseen leivotaan papu, ja se koristetaan kultaisella pahvikruunulla.

Katolisissa maissa pavun voi korvata jokin esine, kultasormus, pieni posliininen pyhäinkuva tai jopa pikkuinen muovista valmistettu Jeesus-lapsi.

Kun kakku on syöty, esineen löytäjä on pahvikruunu päässään yhden illan kuninkaallinen, jonka päähänpistoja muut saavat noudattaa.

Ainakin ruotsalaisilla naistenlehdillä on taipumus yhä noudattaa sisältökaavaa, jonka mukaan ennen joulua keskitytään teemaan baka, baka, baka ja heti uutena vuonna teemaan banta, banta, banta.

Siispä kerta vielä kiellon päälle ennen kuin taas pantataan.

Voista, sokerista ja mantelimassasta leivottu torttu on karppaajan painajaisuni.

Loppiaiskakku

500 g valmista voitaikinaa

Täyte:

125 g voita

125 g mantelimassaa

2 dl tomusokeria

1 kananmunaa

1,5 rkl maissijauhoa

kahvinpapu tai manteli

Kaaviloi taikinasta kaksi noin 30 cm:n kokoista pyöreää levyä, joista toinen on hiukan suurempi. Nosta pienempi pohjalevyksi pellille leivinpaperin päälle.

Sekoita täytteen ainekset koneella ja säästä vähän munaa voitelua varten. Levitä täyte levylle mutta jätä reunoilta noin 3 cm tyhjäksi. Sujauta täytteeseen papu tai manteli. Taivuta pohjalevyn reunaa pystyyn noin 1,5 cm, nosta päälle kansilevy ja taita sen reunat tortun alle. Painele reuna tiiviiksi haarukalla, jotta täyte pysyy uunissa tortun sisällä eikä valu pellille. Pidä viileässä puoli tuntia ennen paistamista.

Voitele torttu munalla, viillä pintaan kevyt ristikkokuvio terävällä veitsellä niin ettei taikina puhkea. Paista 200 asteessa noin puoli tuntia. Siivilöi jäähtyneen kakun pinnalle tomusokeria. Korista pahvikruunulla. Tarjoa samppanjan kera, jos sitä on uudelta vuodelta jäänyt. Myös espresso käy hyvin.