Totuuspuntari ja tasavero: Urpilaisen väite ei ollutkaan totta

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Väite:

SK:n Totuuspuntarissa 24.1. julkaistu juttu tasaverosta ei pidä paikkansa. Näin sanoo Veronmaksajain keskusliitto.

Selvitys:

Totuuspuntarissa selvitettiin tammikuun lopussa Jutta Urpilaisen väite, että noin 90 prosenttia valtion verotuloista kerätään tasaverojen kautta. Tuolloin todettiin, että Urpilaisen väite pitää paikkansa.

(Lue juttu tästä.)

Asiaan on kuitenkin vastakkainen, perusteltu näkemys. Veronmaksajain keskusliitto lähetti SK:lle seuraavan kirjeen:

Suomen Kuvalehden Totuuspuntarissa olivat valtion verotulot ja kokonaisverotulot menneet sekaisin.

Oikea vastaus väittämään “enää vain kymmenesosa valtion verotuloista kerätään veronmaksukykyyn perustuvalla progressiivisella verotuksella” kuuluu näin:

Ei pidä paikkaansa. Verotuloista edelleen 16-30 prosenttia kerätään veronmaksukykyyn perustuvalla progressiivisella verotuksella.

1. Valtion verotuloista (34 Mrd vuonna 2009) 16-18 prosenttia eli reilu kuudesosa kerätään progressiivisella verotuksella.

2. Progressiivisten verojen osuus kaikista veroista (74 Mrd vuonna 2009) on 28-30 prosenttia. Tämä prosenttiosuus ei ole merkittävällä tavalla muuttunut edellisen laman jälkeisinä vuosina 1995-2011.

Progressiivisia veroja ovat valtion ansiotulovero, kunnallisvero sekä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu.

Kunnallisvero on vahvasti progressiivinen tulosidonnaisten vähennysten vaikutuksesta. Tätä progressiivisuutta on jatkuvasti lisätty viime vuosina tehdyissä kevennyksissä, joita on suunnattu tätä kautta pieniin ansiotuloihin.

Esimerkiksi 10 000 euron palkkatulosta kunnallisveroa menee enää 4 prosenttia, 20 000 euron tulosta 12 prosenttia ja keskitasoisesta 38 000 euron vuosipalkasta 16 prosenttia.

Tämä ei ole mikään tekninen yksityiskohta, sillä kunnallisveron osuus koko verojärjestelmässä ja varsinkin ansiotulojen progressiivisessa verotuksessa on erittäin suuri, 15-16 miljardia.

Verotuksen progressio Suomen verojärjestelmässä syntyy valtion- ja kunnallisverotuksen veroasteikkojen ja verovähennysten yhteisvaikutuksena.

Palkkaverotuksen progressio kokonaisuutena ei ole vähentynyt laman jälkeisinä vuosina 1995-2011. Keskituloisen verotus on keventynyt noin 8 prosenttiyksikköä, pienituloisten hieman tätä enemmän ja suurituloisten vastaavasti vähemmän. Palkkatulojen verotuksessa ei siis ole nähtävissä tasaverokehitystä lainkaan.

Antti Marttinen
viestintäjohtaja
Veronmaksajain Keskusliitto

Totuuspuntari vastaa

Totuuspuntarin selvitys ja vastaus perustui Juhani Turkkilan tuoreeseen väitöskirjaan (15.1.2011: Tuloverotuksen reaalinen muuttuminen Suomessa: Kuusikymmentä vuotta verojen vuoristorataa) ja hänen haastatteluunsa, jossa hän sanoi Jutta Urpilaisen väitteen pitävän “kohtuullisesti paikkansa”.

Turkkila on Kuntaliiton pääekonomisti, mutta kysymys koski nimenomaan valtion verotusta ja sen muuttumista, joka on myös hänen väitöskirjassaan keskeisesti esillä.

Selvityksessä kuitenkin verrataan Turkkilan tulkinnan mukaista “aidosti progressiivista” ansiotuloverotusta kokonaisveroasteeseen, joten Veronmaksajien keskusliiton oikaisu on paikallaan.

Muutoin Veronmaksajien keskusliiton ja Turkkilan erilaiset näkemykset progressiivisen verotuksen osuudesta johtunevat muun muassa Turkkilan käyttämästä uudenlaisesta tarkastelutavasta sekä erilaisesta tulkinnoista siitä, mikä on aidosti progressiivista verotusta ja mikä ei – esimerkiksi pidetäänkö verovähennysten ja sosiaaliturvamaksujen vaikutuksia verotukseen progressiona vai ei.

Väitöskirjatyössään Turkkila kirjoittaa esimerkiksi näin:

“Tutkimuksen yhtenä väittämänä on, ettei tuloverotusta kuvaavista tilastoista verojen ja tulojen suhteena lasketun kokonaisveroasteen vuosittainen muutos sovellu verotuksen päätösperäisten toimenpiteitten aiheuttamien verojen muutosten kuvaamiseen koko väestön tasolla puhumattakaan yksilötasolla. Makrotasolla kokonaisverojen ja kokonaistulojen suhteena lasketun kokonaisveroasteen muutos onkin verraten heikko ja kvantitatiivisesti harhaanjohtava tuloverotuksen kiristymisen tai kevenemisen kuvaaja. Veronmaksajien olosuhdetekijöiden muutosten johdosta tilastoista yhteenlaskettujen verojen ja tulojen suhde ei kerro tuloverotuksen reaalista muuttumista vuodesta toiseen. Työssäni olen kehittänyt mittareita, jotka tavanomaista tuloveroastetta paremmin kuvaavat keskeistä verotukseen liittyvää ilmiötä nimittäin tuloverotuksen reaalista muuttumista.”

“Kun verrataan vuoden 2008 tuloveroasteikkoa vuoden 1988 veroasteikkoon, voidaan todeta seuraavaa. Laskelmillani olen osoittanut, että vuonna 2008 samoista reaalituloista määrättiin valtion tuloveroa vain noin kolmasosa siitä, mitä vuoden 1988 asteikolla olisi määrätty.

Tämä kehitys antaa aihetta muutamiin päätelmiin. Valtion tuloveroasteikot edustavat aidosti progressiivista tuloverotusta. Tuloveroasteikkoja on viime vuosina merkittävästi kevennetty, mitä on perusteltu osana työn verotuksen keventämisellä. Progressiivisella tuloverotuksella koottavien verotulojen merkitys valtion menojen rahoituksessa on vähentynyt huomattavasti. Asteikkojen alenemisen aiheuttamaa verotulojen vähenemistä on korostanut asteikkojen mukaan määräytyvistä veroista tehtävien vähennysten nopea kasvu. Valtion progressiivisen tuloverotuksen merkityksen pieneneminen on merkinnyt osaltaan talouden automaattisten vakauttajien vaikutusten vähenemistä. Tulonjaon tasoittaminen progressiivisten asteikkojen soveltamisen kautta on vähentynyt. Tuloveroasteikkojen alentaminen ei ole estänyt pyrkimystä muuttaa ansiotuloja pääomatuloiksi, koska suuria pääomatuloja verotetaan edelleen merkittävästi keveämmin kuin suuria ansiotuloja.”

Vastaus:

Totuuspuntari

Alkuperäisen Totuuspuntari-jutun lopputulema ei pidä paikkansa.

Aiheesta lisää

Mikä tämä Totuuspuntari on? Lue lisää.

Seuraa Totuuspuntaria netissä:

Suomenkuvalehti.fi

Facebook

Twitter