Siilasmaan ryhmä: ammattiarmeija maksaisi liikaa

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Asevelvollisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia selvittäneen työryhmän mielestä Suomen kannattaa jatkossakin pitää kiinni nykyisestä varusmiesjärjestelmästä.

SuomiAreena
Heinäkuisessa SuomiAreenan keskustelutilaisuudessa olivat paikalla kokoomuksen puolustusministeri Jyri Häkämies (vas.), vihreiden kansanedustaja Johanna Sumuvuori, F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa, Vasemmistoliiton kansanedustaja Jaakko Laakso ja pääesikunnan komentopäällikkö, prikaatinkenraali Sakari Honkamaa (oik.) Kuva Sari Gustafsson / Lehtikuva.

F-Securen hallituksen puheenjohtajan Risto Siilasmaan johtama ryhmä jätti tänään raporttinsa puolustusministeri Jyri Häkämiehelle (kok). Sen viesti on, että ammattiarmeijaan ei tarvitsisi siirtyä, vaikka Suomi päättäisi liittoutua sotilaallisesti.

Raportin mukaan varusmiespalvelukseen kannattaa jatkossakin ottaa kaikki palveluskelpoiset miehet ja vapaaehtoiset naiset. Naisten pakollinen asevelvollisuus ei saa ryhmältä kannatusta. Sen sijaan se haluaa jakaa naisillekin enemmän tietoa asepalveluksesta.

Esimerkiksi kutsuntoihin kaavaillaan naisille erillistä osuutta, jossa varusmiespalveluksen suorittanut nainen antaa käytännön vinkkejä.

Valikoiva asevelvollisuus olisi ryhmän mielestä pitemmän päälle ongelmallinen ratkaisu. Valikoivuus johtaisi siihen, ettei asevelvollisuutta koettaisi enää velvollisuudeksi. Varusmiehet olisivat vähemmän motivoituneita, ja asevelvollisuudesta luovuttaisiin vähitellen. Vapaaehtoisuuteen perustuva malli ei tuottaisi riittävästi halukkaita alun alkaenkaan.

Ryhmässä on arvioitu, että nykyinen 350 000 miehen reservi on turhan suuri, sillä kaikkia siihen kuuluvia ei ole varaa edes varustaa kunnolla. Yhtenä mahdollisena lukuna on ollut esillä 250 000.

Kussakin ikäluokassa on tätä nykyä noin 30 000 miestä, joista palveluksen aloittaa 24 000 ja lopettaa 21 000. Tästä joukosta noin 17 000 sijoitetaan palveluksen jälkeen sodan ajan joukkoihin. Neljännesmiljoonaan päästään, jos vanhimmat sijoitetut ovat 35-vuotiaita.

Reserviläisille halutaan myös enemmän tietoa siitä, mitä tehtäviä heille on kriisioloissa kaavailtu. Raportissa ehdotetaan, että sodan ajan tehtävän päättymisen yhteydessä reserviläisiä kehotettaisiin hakeutumaan muiden viranomaisten vastuulla oleviin poikkeusolojen organisaatioihin, joista pitäisi olla tietoa esimerkiksi kuntien ja pelastuslaitosten internetsivuilla.

Siilasmaan ryhmä pitää epätodennäköisenä, että puolustusmäärärahoja voitaisiin korottaa merkittävästi lähivuosina. Tilanne on haastava, sillä jo nyt säästöpaineet ovat melkoiset. Kun sekä henkilö- että kiinteistömenot kasvavat pari prosenttia vuodessa ja materiaalikulut vielä nopeammin, toimintamenoja on ollut pakko leikata. Esimerkiksi kertausharjoituksia, varusmiesten maastovuorokausia ja ilmavoimien lentotunteja on vähennetty.

“Jatkuva supistaminen ja leikkaukset laskevat ennen pitkää henkilöstön motivaatiota ja vaikuttavat puolustuksen uskottavuuteen sekä maanpuolustustahtoon”, raportin laatijat huomauttavat.

Raha on myös tärkeä peruste ammattiarmeijaa vastaan. Ryhmässä on laskettu, että se tulisi lähes neljä miljardia kalliimmaksi kuin nykyinen järjestelmä.

Yhtenä taloudellista liikkumavaraa lisäävänä vaihtoehtona on ollut esillä siirtyminen osin neljän kuukauden palvelusaikaan. Käytännössä se tarkoittaa, että kaikkia joukkoja ei heti koulutettaisi valmiiksi.

Ryhmä haluaa parantaa eri tavoin varusmiesten taloudellista asemaa. Keinoina mainitaan muun muassa päivärahojen korottaminen, ilmaisten lomamatkojen lisääminen ja kotiuttamisrahan palauttaminen. Esillä on ollut myös ajatus, että varusmiespalvelus kartuttaisi jatkossa eläkettä.

Raportin mukaan puolustusvoimissa on nyt liian vähän kouluttajia suhteessa varusmiesten määrään, eikä kaikilla ole riittävää koulutusta tehtäväänsä. Myös näihin asioihin pitää tulla korjaus.

Siilasmaan työryhmän muina jäseninä ovat olleet johtaja Marko Ahtisaari, toimitusjohtaja Pekka Ala-Pietilä, puoluesihteeri Mikael Jungner, oikeustieteen kandidaatti Kirsi Komi, tutkija Anni Ojajärvi, toimitusjohtaja Marko Parkkinen ja asianajaja Outi Siimes. Selvitysryhmän pysyvänä asiantuntijana on toiminut kenraaliluutnantti Arto Räty ja sihteerinä everstiluutnantti Vesa Virtanen.