Suojakerroin sata?

Esimerkiksi Yhdysvalloissa myydään suojakerroin sadan aurinkovoiteita. Miksi ei Suomessa?

Hyvä selitys
Teksti
Antti Karjalainen
2 MIN

Vielä 2000-luvun alussa oli tavallista, että aurinkovoiteen suojakerroin oli 8 tai 12 tai jopa vain kolme. Nykyisin Maailman terveysjärjestö suosittelee vähintään 30 suojakerrointa. Suomessa 50:n kerroin on yleinen arjessa ja kauppojen hyllyillä.

Auringon säteilyn vaikutus ei kuitenkaan ole parissa vuosi­kymmenessä juuri muuttunut.

”Otsonikerros on jonkin verran ohentunut, mutta Suomessa vaikutus on korkeintaan kymmenen prosentin luokkaa”, Säteilyturvakeskuksen erikoistutkija Lasse Ylianttila sanoo.

Otsonikato vaikutti osaltaan siihen, että ihmisten tietoisuus auringon vaaroista lisääntyi. Uv- eli ultraviolettisäteily vahingoittaa ihoa ja silmiä. Nuortenkin sairastama mela­nooma on nykyisin yli kymmenen kertaa yleisempi syöpä kuin 1950-luvun alussa. Syynä ovat auringonotto, pukeutuminen ja etelänlomat.

Aurinkovoiteet ovat myös kehittyneet. Ylianttila muistaa, että takavuosien tehovoiteet sisälsivät esimerkiksi sinkkioksidia. Tahnamaiset tuotteet jättivät ihon valkoiseksi.

Amerikassa on nykyisin myynnissä jopa yli sadan suojakertoimen aurinkovoiteita. Euroopassa EU:n kosmetiikkalainsäädäntö rajoittaa merkintöjä: korkein sallittu on 50+.

Suojakerroin 50 tarkoittaa, että 1/50-osa auringon UVB-säteilystä pääsee läpi. UVB on ihoa polttava ultravioletti­säteilyn tyyppi.

Yläraja on asetettu, jotta ihmisille ei syntyisi liiallista luottoa aurinkovoiteisiin. Säteilyturvakeskuskin kehottaa suojautumaan auringolta ensisijaisesti vaatteilla ja varjolla.

”Testaus tehdään aika suurella voidemäärällä. Käytännössä ihmiset eivät käytä voidetta niin paljon, vaan ehkä vain puolet, jolloin suojakin on karkeasti puolet heikompi.”

Auringossa oleskeluun vaikuttavat paljon trendit ja ulko­näkö. Nykyisinkin voidaan tehdä paksuja sinkki­tahnoja, Ylianttila sanoo. Valkoisen maalin näköisestä aineesta ei oikein mikään mene enää läpi.

”Mutta jos voide näkyy arkikäytössä ulospäin, sitä ei haluta käyttää.”