”Runkkaus seksi porno itsetyydytys...” – Millainen teksti juuttuu Googlen sensuuriin?

Automatisoitu skannaaminen palvelee lähinnä mainostajien etua, sanoo datajournalisti.

blogit
Teksti
Lauri Lehtinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kirjailija ja Helsingin Sanomien datajournalisti Esa Mäkinen kirjoittaa sanat ”pillu kyrpä seksi runkkaus seksi porno itsetyydytys”.

Mäkinen luo Googlen Docs-sovelluksella tiedoston, jossa nämä sanat toistuvat kymmeniä kertoja.

Litania ei kuvasta datajournalistin sielunmaisemaa.

Googlen kaltaista tulevaisuuden Celsius-yhtiötä kuvaavan romaanin Totuuskuutio (Otava) tekijä on äitynyt hävyttömäksi, koska hän haluaa kokeilla Googlen rajoja. Estääkö Google Docs härskejä ilmaisuja vilisevän tekstin jakamisen toisille Google Docsin käyttäjille?

Helmikuun lopulla helsinkiläinen seksiaiheisen Muistiinpanot-blogin pitäjä Melissa Mäntylä järkyttyi huomatessaan, että Google esti häntä jakamasta juuri julkaisemaansa blogitekstiä.

Digitoday.fi-verkkolehden uutisen mukaan Mäntylän asiakirja sai puolisen tuntia ilmestymisensä jälkeen merkinnän ”flagged as inappropriate”, jolloin hän ei voinut jakaa sitä kollegalleen.

Sopimattomaksi luokiteltu teksti käsitteli itsetyydytystä ja oli suorasukainen mutta kirjoittajan blogille tyypillinen.

Merkintä poistui muutaman päivän kuluttua ja jutun jakaminen oli taas mahdollista.

Google kuittasi tapahtuneen järjestelmävirheenä: ”aikuisaiheista” kirjoittaminen on Googlessa sallittu ja virallisen tiedon mukaan ainoastaan alastomuutta ja seksiä sisältävät kuvat ja videot on kielletty.

 

Käyttöehdoissaan Google ilmoittaa käyvänsä läpi automatisoidusti käyttäjien palveluun lähettämän sisällön sähköposteja myöten:

”Automaattiset järjestelmämme analysoivat sisältösi (mukaan lukien sähköpostit), jotta ne voivat tarjota sinulle merkityksellisiä tuotteiden ominaisuuksia, kuten räätälöityjä hakutuloksia, juuri sinulle sopivaa mainontaa sekä roskapostin ja haittaohjelmien tunnistamista.”

Jos järjestelmiin kuuluu sopimatonta sisältöä tunnistava koneisto, se olisi kai mahdollista valjastaa vahtimaan muitakin puheenaiheita kuin alapääjuttuja.

Automatisoitu skannaaminen tuntuu palvelevan lähinnä mainostajien etua.

”Jos käyttää Gmailia, niin käsittääkseni Google kohdentaa viestin sisällön perusteella mainontaa”, Esa Mäkinen uskoo.

Järjestelmällä on myös tapana luokitella erektiolääkkeiden nimiä sisältävät sähköpostiviestit roskapostiksi. Jos niiden luonne on puhtaasti lääketieteellinen, se menee herkästi ohi koneellisilta tunnistajilta.

”Yliopistotutkijat, jotka tutkivat Viagraa, ovat joutuneet keksimään salanimen Viagralle, koska spämmifiltterit eivät päästä läpi sähköpostia, jossa on kauheasti Viagra-termejä.”

Monien internet-tuntijoiden tavoin Mäkinen tietää, että Googlen toimista ja mekanismeista on usein vaikea saada selvää tietoa. Varsinkin kun ollaan Suomessa, joka on amerikkalaisyhtiön näkökulmasta ”länsisiperialainen pikkuvaltio”.

 

Mäkisen Totuuskuutio-romaani hahmottelee, miten internet-palveluiden tarjoajat voivat poistaa poistaa netistä epäedullista tietoa ja manipuloida käsityksiä yksilöiden ja yritysten menneisyydestä. Visiot ovat kärjistettyjä mutta eivät tuulesta temmattuja.

”Kun tieto poistuu Googlen hakukoneista, se ei ole löydettävissä ja voi kysyä, onko sitä enää olemassa. Meidän ja unohduksen välillä on Googlen moraali, josta on välillä vähän vaikea saada selvää.”

Moraalin rajat eivät tule vastaan ainakaan välittömästi, kun Mäkinen ryhtyy jakamaan härskiä Google Docs -asiakirjaansa. Hän julkaisee luomansa ”seksi porno itsetyydytys” -putken koko maailman nähtäväksi.

Järjestelmän sensuuri antaa yhä odottaa itseään.

”Testin perusteella ei vaikuta siltä, että seula olisi ihan kauhean tiukka. Mutta tämä on vain yksi koe. Voi olla, että tämä joutuu vielä jonkinlaisen sensuurin kohteeksi jossain vaiheessa.”

 

Suomen Kuvalehti ja Otava kuuluvat samaan konserniin.