Romanian romanit Simona, Viorica, Diana ja Florina Helsingin Kalasatamassa elokuussa 2011. Kuvat Kukka Ranta.Helsingin Kalasatama elokuussa 2011.
Maria Virgil, 36, ja hänen miehensä Cornel Virgil, 40, hääräävät romanileirin ulkoilmakeittiössä. Pariskunta on Suomessa, koska he menettivät työnsä Italiassa.
”Vietämme juhlapäivää, sillä tyttäreni Romaniassa täyttää yhdeksän vuotta. Hän on äitini hoivissa”, Maria kertoo. Monilla Kalasataman leiriläisillä on sama tilanne. Lapset ovat kotimaassa isovanhempien luona, kun vanhemmat ansaitsevat rahaa maailmalla.
Maria asui miehensä kanssa Italiassa kuusi vuotta. Hän poimi pätkätöinä muun muassa banaaneja ja parsakaalia. Aviomies Cornel työskenteli rakennuksilla. Talouskriisi vei työt ja pakotti matkaamaan Euroopan pohjoisperukoille.
Nyt pariskunta kerjää ja kerää pulloja Suomessa ja tienaa 10-20 euroa päivässä. Raha riittää lähinnä ruokaan. Yöt nukutaan teltassa, joka on pystytetty kylmyyttä eristävän puulavan päälle.
Leirin väki kerääntyy illan hämärtyessä lihaa tirisevän pihagrillin ympärille. Maljoja nostetaan syntymäpäiväänsä 1 700 kilometrin päässä viettävälle Anna Marialle.
Romaniassa syntymäpäiväjuhlissa soittaisi paikallinen orkesteri. Kalastamassa grillitulen liekit saavat tahtia mustalaismusiikista, joka tulvii auton stereoista. Hämärän laskeutuessa Maria nuokahtaa pihan sohvalle. Kauempana hyrisee poliisiauto.
Kun Euroopan unioni ja Schengen-alue laajenivat vuosina 2004 ja 2007, monet Itä-Euroopan romanit lähtivät työn perään Etelä-Eurooppaan. Dany Bobudinaur, 44, muutti jo vuonna 2002 Espanjaan.
Ensimmäiset vuotensa hän oli ilman työsopimusta, mutta teki kuitenkin töitä rakennuksilla. Työsopimuksen saaminen mahdollisti oleskeluluvan hakemisen ja vuokra-asunnon, jonka Dany jakoi veljensä kanssa. Kuukausipalkka oli noin 1 200 euroa kuukaudessa.
Talouskriisin syvennyttyä Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa epäviralliset siirtolaistyöläiset ovat menettäneet työpaikkansa ensimmäisten joukossa. Dany jäi työttömäksi kaksi vuotta sitten, ja pian sen jälkeen häneltä vietiin oleskelulupa. Dany pyöräilee nyt pitkin Helsingin katuja ja tonkii pulloja roskalaatikoista. Päivässä saattaa tienata 10-40 euroa. Muita tuloja Danyllä ei ole.
Helsinkiin ensimmäiset siirtolaisromanit saapuivat syksyllä 2007, kun Bulgaria ja Romania liittyivät Euroopan unioniin. Kaikkiaan Euroopan unionin laajeneminen vuosina 2004 ja 2007 kasvatti unionin romanivähemmistöä viidellä miljoonalla.
Vapaan liikkuvuuden direktiivin mukaisesti EU:n kansalaiset saavat vapaasti, ilman oleskelulupaa matkustaa toisessa EU-maassa kolmen kuukauden ajan.
Helsinki on pallotellut romanien majoittamista siitä lähtien, kun heitä alkoi saapua kaupunkiin. Vuonna 2010 Helsingin kaupunki antoi poliisilaitokselle valtakirjan, joka sallii luvattomien leirien poistamisen kaupungin omistamalta maalta ilman maanomistajan käskyä.
Kesän 2011 alussa häädöt Helsingin romanileireissä lisääntyivät entisestään. Helsingin kaupungin linjauksen mukaan luvattomiin leireihin oli puututtava välittömästi. Kaupungin virka-apupyyntöön vastanneet poliisit ovat turhautuneita, sillä käytännössä romanit vain siirtyvät paikasta toiseen.
Siirtolaisromanit eivät ole enää vain Helsingin kaupungin asia, vaan romanialaisia ja bulgarialaisia romaneja kohtaa nyt kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa. Romanit kiertävät festivaaleilla ja isoissa yleisötapahtumissa myymässä kukkia, keräämässä pulloja tai musisoimassa.
Häädöistä on tullut yleinen eurooppalainen tapa suhtautua romanien liikkumiseen. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty muistuttaa, että häädöt koskevat ihmisryhmää, joka niitä vähiten pystyy vastustamaan. Monissa Euroopan maissa romaneita häädetään leireistään, mutta heille ei osoiteta luvallista asuinpaikkaa.
Ranskassa ja Italiassa häätöjä perustellaan rikollisuuden pesäkkeiden puhdistamisella. Vuosi sitten heinäkuussa Tanskassa pidätettiin 23 romania sen jälkeen, kun Kööpenhaminan pormestari Frank Jensen oli kehottanut Tanskan parlamenttia ryhtymään toimenpiteisiin romanirikollisuuden kitkemiseksi.
Spartacus, 30, oli yksi heistä. Hän asui Romaniasta lähdettyään ensin viisi vuotta Italiassa Milanon lähellä Zingarissa yli 400 asuntovaunun leirissä. Hän toimi muurarina, kunnes työt loppuivat.
Spartacus lähti sukulaistensa mukana Tanskaan. Romaniryhmä asui teltoissa joutomaalla Kööpenhaminan laitamilla. Poliisi otti ryhmän talteen, koska se oli leiriytynyt yksityisalueelle.
Media uutisoi joukkopidätykseen, mutta romanien kannalta liian myöhään. Sataman pihalla Spartacus osoittaa vieressä istuvaa serkkunsa poikaa ja muutamaa muuta sukulaistaan. ”Kiinnioton jälkeisenä päivänä meidät kaikki karkotettiin Romaniaan.”
Ruotsi puolestaan karkotti syksyllä 2010 viisikymmentä kerjäläisromania.
Vapaan liikkuvuuden direktiivissä sanotaan, että vieraileva EU-kansalainen ei saa muodostua taakaksi toiselle jäsenvaltiolle. Kolmen kuukauden maassa oleskelun jälkeen on rekisteröitävä oleskeluoikeus ja todistettava ulkomaalaispoliisille, että kykenee elättämään itsensä. Sosiaalituen käyttö voi olla käännytysperuste.
Macerika, 20, on kahden lapsen äiti. Kuusi- ja seitsenvuotiaat lapset leikkivät patjoilla täytetyssä henkilöautossa, joka on heidän kotinsa. Mies on matkalla jossain Euroopassa.
”Romaneja asuu kadulla, ulkona leireissä. Miksi EU ei auta?” Macerika kysyy. Hammasrivistössä kiiltää useampi kullanvärinen tekohammas.
Muutama viikko sitten Macerika huomasi aamulla herätessään, että hänen autonsa ikkunaan oli teipattu lappu. Koulua käymätön Macerika ei ymmärtänyt, mitä lapussa luki.
Paperissa pyydettiin suomen ja englannin kielellä, että Sataman alueella leiriytyvien on poistuttava. Tarkkaa päivämäärää ei ilmoitettu.
Kalasataman alueella toimii Sosiaalikeskus Satama, joka on majoittanut eniten Suomeen saapuneita romaneja. Sosiaalikeskus sai alkunsa talonvaltausliikkeestä, ja siinä toimivat ovat vapaaehtoisia. Häätö koskee romanileirin lisäksi sosiaalikeskus Satamaa, jonka käyttämä talo puretaan.
Romaneille tarjotaan leiriytymispaikaksi Helsingin kaupungin virallista leirintäaluetta Rastilaa, johon useimmilla romaneilla ei kuitenkaan ole varaa. Matkailuajoneuvon ja sähkön kuukausihinta Rastilassa vaihtelee reilusta 500 eurosta lähes 800 euroon.
Helsinki toivoo, että kehotus on riittävä keino tyhjentää alue.
Romanit eivät kuitenkaan aio heti poistua. ”En tiedä” on heidän vastauksensa kysymykseen, mitä tapahtuu häädön jälkeen.
Tihkusateisessa Kalasatamassa Simona, 25, valmistautuu auton lähtöön kohti Romaniaa. Kotimaassa odottaa kaksi lasta ja mies. Simona on kesän ajan ansainnut rahaa Helsingissä keräämällä pulloja, myymällä kukkia ja kerjäämällä.
Vaatteita ei ole ollut varaa ostaa, kaikki säästöt on tarkoitettu kotiin lapsia varten. Toinen pojista on nyt toista vuotta koulussa. Simona kävi koulua neljä vuotta ja osaa lukea ja kirjoittaa vain välttävästi.
Romanian romanilapsista 15 prosenttia ei mene kouluun laisinkaan. Lähes puolet romanilapsista jättää koulun kesken. Muista eurooppalaislapsista keskimäärin 97 prosenttia päättää peruskoulun.
Yksi syy siihen, että romanilapset jäävät pois koulusta on rasismi; sekä opettajat että oppilaat saattavat pahoinpidellä tai nimitellä heitä. Lisäksi työttömät vanhemmat tarvitsevat lasten apua elannon hankintaan. Monilla perheillä ei ole varaa siisteihin kouluvaatteisiin tai eväisiin koulupäivää varten.
Bulgariassa ja Romaniassa romanislummien yhteyteen on perustettu romanilasten omia kouluja. Mutta eristäytyneissä kouluissa oppimistulokset ovat heikompia kuin yhteiskouluissa. Itä-Euroopan maissa romanilapsia on sijoitettu myös vammaisten kouluihin.
Maria, 24, hytisee nuotion äärellä. Hän on huolissaan sateesta, koska se estää kerjäämisen. Tänään tuli tienattua kymmenen euroa, mutta se on jo käytetty ruokaan.
Maria oppi koulussa jonkin verran englantia. ”Opiskelin kymmenen vuotta, mutta nyt se tuntuu hukkaan heitetyltä ajalta. Istun täällä kylmässä leirissä ja asun kadulla.”
Yöstä teltassa tulee hyytävä, lämmikkeenä on ohut makuupussi. Marian kaksi poikaa ja mies ovat Romaniassa.
Naiset tienaavat kerjäämällä paremmin kuin miehet, siksi monet naiset lähtevät Romaniasta.
Aamulla kerjätään ensimmäisiltä kaupungin työmatkalaisilta. Illemmalla siirrytään sinne, missä ihmiset käyvät ostoksilla. Iltaisin ja viikonloppuisin kerätään pulloja, myydään kukkia tai musisoidaan. Ne, joilla on auto, matkaavat ympäri Suomea yleisötapahtumiin ja festivaaleille.
Anghelina Silvestru, 32, odottelee ystäväänsä Paulia. Miehet ovat suuntaamassa Karkkilaan, jossa he työskentelevät Alhovuoren hiihtokeskuksessa erilaisissa rakennus- ja huoltohommissa.
Anghelinalla on työsopimus ja oleskelulupa Suomessa. Ja Romaniassa kolme kuukautta vanha esikoinen.
Seuraan liittyy Dany Bobudinaur, jota Anghelina sanoo isäkseen. Romaniperheissä serkkuja kutsutaan veljiksi ja kaukaisia pikkuserkkuja serkuiksi. Dany on Anghelinan vaimon isä.
”Olen Suomessa, koska menetin työni Espanjassa enkä tule toimeen Romanian palkoilla. Voisin tehdä mitä vain, siivota, pestä ikkunoita…”
”Jos on töitä, kaikki on hyvin. Monet varastavat, koska eivät kestä nälkää. Jotkut kerjäävät, jotkut varastavat”, Dany toteaa.
Keskusrikospoliisin mukaan Romanian kansalaiset ovat muutaman viime vuoden aikana nousseet Suomen kolmanneksi suurimmaksi rikoksia tekeväksi ulkomaalaisten ryhmäksi. Monet Suomeen tulevista romaneista saattavat olla ihmiskaupan uhreja, mutta poliisilla ei ole tietoa, kuinka moni Suomessa kerjäävistä kuuluu heihin.
Romanit saavat usein lainaa vain rikollisryhmiltä, jotka käyttävät tilannetta hyväkseen. Lainan turvin suvut lähettävät jäseniään ulkomaille ansaitsemaan rahaa. Velkavankeudessa saattaa elää koko suku.
Dany kertoo säästävänsä rahaa joka päivä, edes ihan pikkuisen. Kotikaupungissa Târgu Jiussa Romaniassa asuu 15-vuotias poika yhdessä reumaa ja sydänvaivoja sairastavan isoäidin kanssa. Tyttären lapsi lisää kuluja.
Romaniassa ja Bulgariassa terveydenhoito on lähes kokonaan yksityistä. Työnantaja maksaa sairausvakuutuksen, joten sitä ei työttömillä romaneilla ole. Romanit kertovat, että he joutuvat maksamaan palveluista enemmän kuin muu väestö.
Sairaalaan hakeudutaan usein vasta viime tingassa. Syynä saattaa olla rahanpuute tai epäluulo viranomaisia kohtaan.
YK:n mukaan lapsikuolleisuus romanien keskuudessa on kuusi kertaa suurempi kuin Euroopassa muuten. Romanilapset ovat ikätovereitaan usein 7-15 senttiä lyhyempiä. Huono ruokavalio, epäkelvot asuintilat ja kehnot terveyspalvelut vaikuttavat romanilasten kasvuun. Romanivanhus kuolee keskimäärin kymmenen vuotta muita eurooppalaisia aikaisemmin.
”Suomessa syön kolme kertaa päivässä, Romaniassa kerran tai kaksi”, Dany kertoo. Hän tunnustaa toisinaan itsekin etsivänsä ruokansa roskiksista. Rahaa kuluu myös Romanian kotitalon sähköön sekä polttopuihin, sillä Danyn talossa ei ole sähkölämmitystä.
Euroopan unionin perusoikeusviraston mukaan 12 prosentista romanikoteja puuttuu sähköt kokonaan. Sähköt saatetaan kuitenkin virittää itse läheisistä kaapeleista.
Romaniassa 73 prosentissa romaniasunnoista ei ole juoksevaa vettä. Vesi kannetaan usein kilometrien takaa. 72 prosentissa kodeista ei ole viemäröintiä, tarpeet saatetaan tehdä pottaan, lähipusikoihin tai takapihalle kaivettuun maakuoppaan.
Keskeisten kunnallisten palvelujen, kuten jätehuollon, puute lisää tautiriskejä. Romanikodit ovat usein ryhmittyneet kaupunkien infrastruktuurin ulkopuolelle, pahimmillaan myrkylliselle jätemaalle.
Kalasatamassa Dany nukkuu vaimonsa kanssa kosteiden pahvien reunustamassa teltassa. Öisin pariskunta kasaa kaikki vaatteensa ohuen peiton päälle, mutta kosteaa kylmyyttä ei pääse pakoon.
Kymmenen päivää sitten keskiyöllä viereisen huoltoaseman pihalta kurvasi auto heidän telttansa viereen. Neljä miestä heitteli nyrkin kokoisia kiviä telttaa kohti.
Kivet kolahtelivat teltan suojaksi rakennettuun lautaseinään ja painoivat suojakattona toimivaa pahvia myttyyn. Kukaan ei loukkaantunut. Auto kaahasi pois yhtä nopeasti kuin oli tullutkin.
Telttakankaan ja lautaseinän suojaksi on nyt raahattu nahkasohva. Lautaseinän kulmaan on niitattu häätölappu.
Juttu julkaistu alun perin SK:ssa 34/2011 (ilm. 26.8.2011).
romanit , Helsinki , Kalasatama
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Todella koskettavia ihmiskohtaloita. Voisiko SK vielä jatkaa hyvällä linjalla ja saattaa nämä asiat myös Romanian suurlähetystön tietoon jotta he voisivat auttaa omia kansalaisiaan?
”Siirtolaisia”? Nämähän tulivat turisteina ja sellaisina he saavat myös luvan poistua viimeistään 3 kk sisällä maahan saapumisestaan. Jos jollekulle tulee tippa silmään niin jokainenhan on vapaa avustamaan omilla varoillaan juuri niin paljon kuin tahtoa piisaa.
Vastauksena jutun otsikkoon: Huomenna siellä mistä ovat tänne tulleetkin.
Joskus kauan sitten pidin Suomen Kuvalehteä laadukkaana. Ajat muuttuvat ja kukat lakastuvat, jäljelle jää vain autiot rannat.
Kiinnostavaa miten aggressiivisia reaktioita asiallisesti kirjoitettu artikkeli romaneista herättää. Toisille Euroopan köyhimpiin kuuluva ihmisryhmä näyttää olevan punainen vaate. No kai se on hienoa, että saavat vähän väriä muuten mustavalkoiseen maailmaansa.
On todella mielenkiintoista havainnoida, miten paljon vihaa romanit osassa suomalaisista herättävät. Mikä nostaa vihan: ihonväri tai kansallisuus? Kukaties talousseikat: köyhyyden näkeminen koetaan epämiellyttäväksi, ja epämiellyttävät tuntemukset siivotaan pois tajunnasta vihaamalla niiden välillistä aiheuttajaa?
Vai nouseeko suhteeton viha köyhää kiertolaista kohtaan omasta historiasta, nuoren kansakunnan omasta häpeästä ja tarpeesta piilotella, siloitella omaa taustaansa? Vielä vuosisadan alussahan Suomessa myytiin vähävaraisten lapsia tai orpokotien asukkeja huutokaupalla, työvoimaksi -
huutolaisiksi. Vielä isovanhempiemme nuoruusvuosina kelpo osa maaseudusta oli sähköttä, ja sisävessa lähinnä kaupunkikorttelien hienous. Horkkaa. Rokkoja. Ripulia.
Muistuttavatko romanit osaa suomalaisista kansakuntamme omista likaisista housunpersauksista, siirtolaisuudesta paremman leivän perässä, torppareista ja vaivaistaloista - ja saako oman historian edessä nolostuminen vihaamaan ihmistä, jonka arki on yhä pitkälti samaa kuin noilla sukupolvilla?
Julle123: Vain suomalainenko voi olla paha. Voisiko mitenkään olla mahdollista että vika on romaneissa itsessään?
Koska heillä ei ole ongelmia vain Suomessa, vaan heistä ei pidetä missään Euroopassa. Organisoitu kerjääminen ja sen takana oleva järjestäytynyt rikollisuus on todettu ongelmaksi muissakin maissa. Esimerkiksi Itävalta on kieltänyt organisoidun kerjäämisen. Voiko tämän trivialisoida pelkäksi kantaväestön irrationaaliseksi vihaksi ja pahuudeksi, huonon itsetunnon ja itseinhon ilmentymäksi?
Ihonväri ja kansallisuus tuskin on sekään syynä. Vietnamilaisilla, chileläisillä, ruandalaisilla tai kosovolaisilla on ollut huomattavasti vähemmän ongelmia, vaikka tyhjin taskuin hekin ovat joutuneet kotinsa jättämään.
”Vähemmistöön kuuluminen ei tee ihmisestä pyhimystä.”
En kyllä ymmärrä, että vain pyhimykselläkö on ihmisoikeudet?
Tosiaan asiaan pitäisi vaikuttaa jotenkin, jotenkin näitä ihmisiä pitäisi auttaa. He ovat lähteneet pakoon kestämätöntä tilannetta kotonaan, mutta ei se täällä kaduilla kerjäämällä ja ryöstelemällä myöskään parane. Mitä sitten pitäisi tehdä, en tiedä.
Nostan kyllä hattua sille suomenruotsalaiselle miehelle, joka on romaniassa auttanut näitä yhteiskunnan heikoimpia jo pitkään, tehkää hänestä juttu.
Tuskin kukaan jättää pientä vauvaansa huvikseen sairaan sukulaisen hoteisiin lähteäkseen jonnekin kadulla kerjäämään sylettäväksi. Tähän täytyy olla erittäin painavat syyt.
SK artikkeli oli hyvä.Ennen mustalaiset kiersivät hevosella Suomea , leiri oli milloin missäkin ja nuotio siinä pienellä metsä aukiolla.Nykyään autolla,lentokoneella,laivalla ympäri Eurooppaa.Kuvassa he näyttivät onnellisilta.Miksi etsimme vikoja annetaan asian olla ja elää romanien vapaasti .
”Vain suomalainenko voi olla paha. Voisiko mitenkään olla mahdollista että vika on romaneissa itsessään?”
Ei, sillä ajatus etnisestä ryhmästä tai kansallisuudesta joka lähtökohtaisesti ”paha”, kelvoton tai vastuussa ympäristönsä siihen kohdistamista omista kulttuurillisista käsityksistään on lainaa kansallissosialistisesta maailmankatsomuksesta - siitä, jonka mukaan on olemassa ihmisrotuja ja näihin sidottuja, lähtökohtaisia ominaisuuksia, joiden perusteella voidaan oikeuttaa heidän kohtelunsa valitulla tapaa.
Toinen Euroopassa liki yhtälaisella innolla syrjitty ja vainottu minoriteetti
ovat juutalaiset. Maininnan ansaitsee myös seksuaalivähemmistöihin kohdistettu yhtäläinen diskriminaatio. Nämä kulttuuripiirteet - romanien, juutalaisten ja seksuaalivähemmistöjen kategorisointi ja syrjintä - toistuvat samankaltaisina useissa Euroopan maissa, entisen Jugoslavian alueelta perimmäiseen pohjolaan. Se kertoo jotakin olennaista, monen Eurooppalaisen valtakulttuurin pohjavireestä. Tämä vihan ja väkivallan pohjavire on kulttuuripiirre, jossa piilevät vaarat olisi syytä tiedostaa: viimeksi ne puhkesivat suurimittaisesti pintaan Jugoslavian hajoamissotien aikaan, mutta näkyvät myös pienemmissä tragedioissa ja sisäpoliittisissa linjavedoissa.
On mielenkiintoista, miksi etnisin perustein romanien pahuutta perustelevat harvoin rohkenevatkin esittää vastaavia lausuntoja muista, perinteisesti samoin argumentein vainotuista vähemmistöistä. Jos argumentti pitää yhden etnisen ryhmän kohdalla, miksei sitten kaikkien?
Myös kantasuomalaisten saamelaisväestöön kohdistama kohtelu olisi oman keskustelunsa paikka: lasten pakkohuostaanottoja, sisäoppilaitoksia, järjestelmällistä kielen, kulttuurin ja uskonnon hävitystä. Tämä aihe tuntuu yhä olevan tabu, josta ei porokrääsän ja matkamuistohattujen keskellä muisteta tai välitä mainita. 2000-luvun puolella YLE esimerkiksi lakkautti koko saamenkielisen lastenohjelmien tarjonnan.
”Organisoitu kerjääminen ja sen takana oleva järjestäytynyt rikollisuus”
-> Mantra on vanha, eikä sitä toistaiseksi esimerkiksi Suomessa ole kyetty osoittamaan toteen. Maalaisjärkikin tulee vastaan: järjestäytyneelle rikollisuudelle leimallista ovat suuret tulot pienin menoin - ja kahvikuppikerjäläisten kuljettelu pitkin mannerta ei tunnu ansaintomenetelmältä, joka löisi huume-, elin- tai asekaupan tapaan leiville niin, että siihen kannattaisi investoida.
Mitä tulee kerjäämisen kieltämiseen, tapasin viime päivinä monia maastopukuisia kerjäläisiä. Ilmoittivat hankkivansa rahaa veteraaneille, vaikka veteraanien hoito maksetaan jo veroissa ja alan järjestöt istuvat kahdeksannumeroisten summien päällä. Kärjistän tietoisesti, mutta mikäli kerjäämisen kieltoa halutaan, voidaan sitä - jos tehokkuutta halutaan - alkaa kitkeä pankkitukien ja hataraperusteisten kansalaiskeräysten tiimoilta.
”Vietnamilaisilla, chileläisillä, ruandalaisilla tai kosovolaisilla on ollut huomattavasti vähemmän ongelmia, vaikka tyhjin taskuin hekin ovat joutuneet kotinsa jättämään.”
Pakolaisen vertaaminen romanivähemmistöjen arkeen osoittaa lähdetietojen vakavia puutteita. Jatkan mielelläni keskustelua, kun olet tutustunut siihen - tai vaikkapa esimerkiksi somali- tai venepakolaisten kohteluun Suomessa.
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Hetkinen tilausta käsitellään.
tomdaus kirjoitti:
Mitä tämä artikkeli yrittää todistaa?
Romaneista ei ole kuin haittaa isäntämaalle ja heistä on päästävä eroon mahdollisimman pian.
He eivät käy opiskele, eivät tee töitä yhteiskunnan hyväksi ja kuvittelevat saavansa kaiken ilmaiseksi. Lisäksi he varastelevat, joka jostain syystä aina jätetään kertomatta.