Kuntauudistus repii hallitusta: Maakuntien kansanedustajien kapina kasvaa
”Me näemme jo, että tämä uudistus menee seinään”, kokoomuksen kansanedustaja sanoo.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok), valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd), hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) sekä Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman saavat kovaa arvostelua osalta puolueidensa kansanedustajista.
Hallitus runnoo maakunnissa kuntauudistusta väläyttelemällä kehyskunnille pakkoliitoksia. Espoota, Vantaata ja muita Uudenmaan kuntia pakkoliitokset eivät kuitenkaan koskisi.
Osa Suomen Kuvalehden haastattelemista kokoomuksen ja Sdp:n maakuntien kansanedustajista kokee, että heidät jätetään kantamaan poliittinen vastuu kuntasotkuista.
Useampi haastatelluista arvioi, että kun lakiesitys pakkoliitoksista tuodaan julkisuuteen, hallituspuolueiden kansanedustajien välille voi revetä juopa.
”Puoluejohto ja Uudenmaan sekä Helsingin poliitikot ovat keplotelleet itsensä irti vastuusta omissa vaalipiireissään”, yksi demariedustaja sanoo.
Valtiovarainministeriön kuntaosasto on perustellut maakuntien keskuskaupunkiseutujen kuntaliitoksia ja mahdollisia pakkoliitoksia alueiden kilpailukyvyn parantamisella. Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla kilpailukyky saadaan turvata kuitenkin kuntayhteistyöllä.
Kansantalouden miljardisäästöt aiotaan hakea maakuntien kehyskunnista, vaikka ne eivät painoarvoltaan kohoa lähellekään pääkaupunkiseudun kuntia ja metropolialuetta. Helsingin yliopiston kaupunkitalouden emeritusprofessori Heikki A. Loikkanen kollegoineen on tuottanut metropolista, kuntauudistuksesta ja kuntarajoista kovaa faktaa, joka ei näy hallituksen linjauksissa.
SK kuunteli kymmenkuntaa kokoomuksen ja Sdp:n kansanedustajaa Uudenmaan ulkopuolelta sekä päähallituspuolueiden poliittisia taustavaikuttajia ja lisäksi valtakunnan politiikkaa keskeisiltä paikoilta seuraavia asiantuntijoita. Haastateltavat puhuvat nimettöminä, koska omalla nimellään ulostulo pakkoliitosasiassa olisi käytännössä mahdotonta tässä tilanteessa.
Suomen Kuvalehti kertoi 4. tammikuuta, että hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) ei saanut joulun alla julkistettua kehyskuntien pakkoliitoslinjauksia. Päähallituspuolueet eivät halunneet antaa tällaista joululahjaa kuntaväelle.
Virkkunen kiisti STT:lle 4. tammikuuta, että tarkoitus olisi ollut julkistaa linjaukset joulun alla. SK:lle on kuitenkin useasta eri lähteestä vahvistettu, että kuntaosaston ylimmän virkamiesjohdon piiristä kerrottiin joulukuun alkuviikkoina lakiesityksen olevan käytännössä valmis ja vakuutettiin, että esitys annetaan ennen joulua.
Lakiesitys tarkoittaa käytännössä pakkoliitosuhkaa yhdentoista suurimman kaupunkiseudun 30–40 kehyskunnalle – pois lukien siis pääkaupunkiseutu.
Osa haastatelluista kansanedustajista katsoo, että lojaliteetti puolue-eliittiä kohtaan alkaa olla maakunnissa kohtuullisen kovilla.
”Kaksi vuotta toistimme kuntavaikuttajille ja kansalaisille, että Sdp ei suostu pakkoliitoksiin. Sitten puheenjohtaja Urpilainen muutti mielensä. Siinä samassa meistä tuli sanamme syöneitä poliitikkoja”, suurehkon kaupunkiseudun demarikansanedustaja summaa.
”Me tiedämme, että jos Sdp:n kannatus ei tästä nouse, menetämme kevään 2015 eduskuntavaaleissa 10–12 paikkaa. Moni meistä miettii, paljonkohan puolueemme puheenjohtajan päätös kääntää takki pakkoliitoksissa maksaa meille”, toinen demarikansanedustaja sanoo.
Sdp:n ryhmästä on tihkunut pitkin syksyä kritiikkiä valittua pakkoliitoslinjaa kohtaan. Nyt kokoomuksenkin eduskuntaryhmän sisällä alkaa täyttyä mitta osalla maakuntien kansanedustajista.
”Me näemme jo, että tämä uudistus menee seinään. Silti kuntaministerin annetaan jatkaa tätä järjettömyyttä”, kokoomusedustaja sanoo.
Muutama kokoomusvaikuttaja kantaa huolta pääministeri Kataisesta, joka ei tunnu tietävän, mitä hallituksen kunta- ja sote-sotkuille tekisi. Hän on vuoroin jarruttanut ja kaasuttanut mutta selkeää johtamislinjaa ei ole nähtävissä.
”Katainen ei ole kuntamiehiä”, yksi maakuntien kansanedustajista täsmentää kohteliaasti.
”Hän ei saa tästä uudistuksesta kiinni, ja siksi uudistus on tässä jamassa. Kuntaministeri toistaa samoja sloganeita ja jatkaa kuntakentän sekoittamista, vaikka kaikki näemme jo, että tälle kertyy hirveä hinta”, kansanedustaja sanoo.
Toinen kokoomuslainen kansanedustaja kysyy, montako kuntaliitosta toteutui tämän vuoden alussa. Ja hän vastaa omaan kysymykseensä: ei yhtään.
”Manner-Suomessa on nyt 304 kuntaa. Ensi vuonna hallituksen kaavailujen mukaan kuntia pitäisi olla noin 70. Missä ne liitospäätökset viipyvät”, hän kysyy odottamatta itsekään vastausta.
Hän pelkää, että kuntakenttä ajetaan sekasortoon pakkoliitosuhkailuilla ja vapaaehtoiset kuntaliitokset pysähtyvät vuosikymmeneksi kuntien keskinäisten välien tulehtuessa pakkoväännöissä.
Kataisen hallituksen kuntalinjauksien keskeiset arkkitehdit olivat kansanedustajat Jan Vapaavuori (kok, Helsinki), Jouni Backman (sd, Savonlinna), Osmo Soininvaara (vihr, Helsinki) ja Lasse Männistö (kok, Helsinki).
Nelikon idea oli, että suuri kuntauudistus toteutetaan viime kädessä vaikka pakkoliitoksin. Pakkoliitokset eivät kuitenkaan koske nelikon kotikontuja.
”Näistä kukaan ei joudu selittämään äänestäjilleen”, demarikansanedustaja sanoo.
Hän muistuttaa, että myöskään pääministeri Katainen ei joudu poliittiseen vastuuseen Uudellamaalla, eikä Urpilainen Kokkolan seudulla.
Demarikansanedustaja tietää joutuvansa koviin paineisiin, kun lakiesitys julkistetaan. Se iskee kirvelevän kiilan juuri hänen kotiseudullaan kuntien välille.
”Äänestän pakkoliitoksia vastaan, jos äänestys joskus edessä on.”
Sdp:n sisällä on pahaa ilmaa pakkoliitoslinjauksen takia. Linjauksellaan Urpilainen otti samalla uuden suunnan puolueelleen: kurssin oikealle.
SK:lle kerrotaan, että puheenjohtaja Urpilainen halusi näyttää kansakunnalle, että päätöksentekokykyä ja johtajuutta löytyy – ja pakkoliitos oli näyttö sellaisesta.
Sdp:n vaikuttajien mukaan Urpilainen yrittää historiallista manööveriä kesken vaalikauden. Hän yrittää vaihtaa sekä puolueensa kannattajat että hovinsa yhdellä kertaa.
Hovi on jo vaihdettu. Ns. oikeistodemareista koostuva siipi on miehittänyt keskeisiä mandaatteja puolueen sisällä.
Useampi demariedustaja arvioi, että Urpilaisen linjanmuutoksen takaa – myös pakkoliitoksissa–löytyvät kansanedustaja Mikael Jungner (sd), joka toimi aikoinaan Paavo Lipposen avustajakunnassa, ja eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio (sd).
Jungnerin ja Rauhion poliittiset juuret ovat Helsingin Tölö Unga Socialister (TUS) -puolueosastossa, joka tunnetaan oikean siiven osastona. Vuonna 2009 Jungner ja Rauhio liittyivät toiseen puolueosastoon, jonka nimi muutettiin Helsingin Demokraateiksi. Jäseniä on luonnehdittu ”ei minkään sortin sosialisteiksi”.
Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jouni Backmanin arvioidaan lähteneen tähän kelkkaan.
Pertti Rauhion rooli Sdp:n sisäpiirivaikuttajana hämmentää muutamia kansanedustajia. Rauhio toimi aikoinaan pääministeri Matti Vanhasen (kesk) hallituksessa valtiovarainministeri Antti Kalliomäen (sd) ja hänen seuraajansa Eero Heinäluoman (sd) valtiosihteerinä.
Tuolloin Rauhio tunnettiin kuntaliitosten voimallisimpana ajajana. ”Kaikkia mahdollisia keinoja kannattaen”, muistelevat silloiset ministeriövirkamiehet. Nyt Sdp:n muuttuneessa pakkoliitoskannassa arvellaan olevan hänen kädenjälkeään.
Elokuussa Sdp:n eduskuntaryhmän äänestys pakkoliitoksista näytti ensi alkuun murskavoitolta Jutta Urpilaisen uudelle linjalle. Vastaan äänestivät kansanedustajat Antti Lindtman (Vantaa), Maarit Feldt-Ranta (Raasepori), Sirpa Paatero (Kotka), Jukka Gustafsson (Tampere) ja Tuula Väätäinen (Siilinjärvi).
Nyt useampikin demarikansanedustaja tämän viisikon ulkopuolelta sanoo SK:lle, että ei aio äänestää pakkoliitoslain puolesta, jos sellainen lakiesitys istuntosaliin tuodaan.
Sdp:n eduskuntaryhmän kerrotaan olevan vakavammin jakautunut kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää. Useampi demarihaastatelluista arvelee Urpilaisen saavan keväällä puoluekokoukseen haastajan.
”Eduskuntaryhmässä moni katselee jo kenkiään. Puheenjohtajan puhetapa on muuttunut täysin. Ennen ryhmässä oli ’me’, nyt siellä vaikuttaa ’minä’ – eli Jutta Urpilainen”, yksi demariedustaja sanoo.
Muutamat demarit muistuttavat kuitenkin, että suostumus pakkoliitokseen on ehdollinen. Siitä ei vain ole puhuttu suureen ääneen.
Elokuun budjettiriihessä Sdp hyväksyi kehyskuntien pakkoliitokset sillä edellytyksellä, että kuntaliitosalueella suoritettaisiin alueellinen kansanäänestys.
Kansanäänestystä, jossa suurten keskuskaupunkien asukkaat voisivat enemmistön turvin päättää kehyskuntien pakkoliitoksista, on arveltu perustuslain vastaiseksi.
Sdp:n vaikuttajat sanovat, että jos alueellinen kansanäänestys ei ole toteuttamiskelpoinen, ei hallituksella ole pakkoliitoksiakaan.
Valtiovarainministeriön kuntaosasto ajaa lakiesitystä kiivaasti, vaikka tämä hallitus ei järjellisen aikataulun mukaan ehdi toteuttaa pakkoliitoksia. Näin väittävät lainoppineet.
Tämän toteavat myös useimmat haastatellut kansanedustajat. Ja näin on todennut myös eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma.
Miksi lakiesitys sitten tuodaan eduskuntaan, jos lakia ei ole aikomustakaan käyttää tällä hallituskaudella?
”Tästä operaatiosta ei ole odotettavissa mitään muuta kuin sekasortoa”, kokoomuslainen kansanedustaja ennakoi.
Heinäluoman näkemyksen siitä, että pakkoliitoksia ei nähdä tällä vaalikaudella, jakaa SK:n haastattelema kokenut demarikansanedustaja. Tämä on kotimaakunnassaan pyrkinyt välittämään tervettä, pelotonta suhtautumista kuntauudistukseen. Hän sanoo, että kuntajakoselvitykset tehdään ja eteenpäin mennään.
”Uskon erittäin lujasti Heinäluoman tilanneanalyysiin. Tämä on myös minun arvioni ja tätä sanomaa olen levittänyt omalla alueellani.”
Toinen demarikansanedustaja suurelta kaupunkiseudulta haluaa hälventää pelkoja ja paniikkia, mutta muistuttaa muutoksen tärkeydestä: nykymenollakaan kuntakenttä ei voi jatkaa.
Hän korostaa, että lakiesitys pakkoliitoksista päätyy aikanaan perustuslakivaliokunnan käsiin. ”Luotan valiokunnan kykyyn kuunnella asiantuntijoita ja puntaroida kysymystä perustuslain kannalta.”
Kokoomusedustaja kysyy, miksi pääministeri ei puutu jo kuntaministerin touhuihin. Hän nostaa keskusteluun myös valtiovarainministeriön kuntaosaston virkamiesten roolin.
”Ymmärrykseni mukaan vahvat virkamiehet tai oikeammin -naiset kirjoittavat vauhdilla täysin toteuttamiskelvottomia esityksiä, joilla kuntakenttä sekoitetaan. Ministeri juoksee nämä paperit käsissään.”
Demarikansanedustaja sen sijaan arvioi, että ministeri Virkkunen on alistanut virkamieskuntansa.
Moni haastatelluista kansanedustajista on huolissaan siitä, että ministeri Virkkunen ”ei kuuntele ketään”.
Sdp:n ja kokoomuksen maakuntien kansanedustajat tuntuvat ymmärtävän toistensa tuskaa.
Demarivaikuttaja sanoo suoraan, että turkulainen kokoomusedustaja Petteri Orpo joutuu eduskuntaryhmän puheenjohtajana kantamaan kohtuuttoman lastin, kunhan Varsinais-Suomen kuntien pakkoliitoslistaus julkistetaan. Demariedustaja epäilee Turun seudun kuntalistauksen olevan erittäin rankka.