Ruuhkaa Länsiväylän lopussa Helsingissä. Kaistojen lukumäärä määrää sen, mikä on tien välityskapasiteetti. Kuva Vesa Moilanen / Lehtikuva.Ihmisten liikkuminen lisääntyy tulevaisuudessa. Tästä olivat yhtä mieltä Tekniikan akatemian Miten Suomi liikkuu tulevaisuudessa -seminaarin puhujat Helsingissä viime viikolla.
Eri alojen asiantuntijoilla on erilaisia ratkaisuja liikenteen aiheuttamiin ongelmiin, mutta liikkumisen vähentämistä kukaan ei tunnu pitävän realistisena vaihtoehtona.
VTT:n tutkijaprofessorin Nils-Olof Nylundin mukaan keinot ajoneuvoliikenteen sopeuttamiseksi kestävään kehitykseen eivät ole kovin monimutkaisia: ajoneuvojen energiantarpeen vähentäminen, siirtyminen hiilineutraaleihin biopolttoaineisiin, liikenteen kysynnän kasvun taittaminen. Mikään niistä ei kuitenkaan ratkaise ongelmia kovin nopeasti.
”On selvää, että liikkuminen rasittaa kohtuuttomasti ympäristöä”, työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Esa Härmälä totesi. Hän tarjoili Euroopan metropolien ruuhkaongelmiin koviakin lääkkeitä.
”Ehdotukseni on, että pelkästään henkilöautoilua edistävät investoinnit lopetetaan Kehä ykkösen sisällä.”
Kaupunkiseutujen työmatkailijat pitäisi saada ratin takaa busseihin ja juniin. Härmälä kertoi asian konkretisoituneen oman BMW:n ratissa Brysselin kehätien ruuhkassa. Rekkoja ei oikein voinut syyttää, koska tavaroiden pitää päästä liikkumaan.
Hankalia poikittaisia reittejä silloin tällöin kulkevillakin oli hyvä syy turvautua joustavimpaan kulkuneuvoon eli autoon.
”Käteen jäi se, että minun, joka liikun kodin ja työpaikan väliä viisi kertaa viikossa, ei pitäisi olla täällä”, Härmälä sanoi.
Yksi jo ennen Tekniikan akatemian liikenneseminaaria esitetty vaihtoehto autoilun ja sen haittojen vähentämiseksi Kehä ykkösen sisäpuolella olisi moottoriteiden muuntaminen kaduiksi.
Arkkitehti Carlos Lamuela tutki kaupunkisuunnittelun diplomityössään Aalto-yliopistossa Länsiväylän muuttamista ”Länsibulevardiksi”.
Länsiväylän varrella asuvat ihmiset altistuvat tieliikenteen rengasmelulle, johon edes lähivuosikymmeninä edessä oleva siirtyminen ladattaviin hybrideihin ja täyssähköautoihin ei tuo helpotusta. Rengasmelu vähenisi kuitenkin dramaattisesti, jos nopeus pudotettaisiin esimerkiksi 80 kilometristä tunnissa 50:een.
Joku voisi ajatella, että hyvä vain jos Helsinginniemelle tulisi alemman nopeusrajoituksen ansiosta vähemmän autoja. Lamuelan mukaan näin tyypillisesti käykin, kun moottoritie muutetaan kaduksi.
”Tällaiset hankkeet johtavat aina liikenteen vähenemiseen, koska muunnettu väylä ei ole niin nopea ajaa. Ihmiset muuttavat reittiä, liikkumisen ajankohtaa tai jopa asuinpaikkaa”, Lamuela sanoo.
Bulevardi ei kuitenkaan menisi sen pahemmin tukkoon kuin nykyinen moottoritie, vaikka monen intuitio niin saattaakin väittää. Tien välityskapasiteetin kun määrää kaistojen lukumäärä.
Tiellä on maksimikapasiteetti noin 50 kilometrin tuntinopeudella, Lamuela sanoo.
”Jos muut tekijät, esimerkiksi kaistojen lukumäärä, pysyvät samoina, katu tai tie kuljettaa eniten autoja tuolla nopeudella. Ihmiset kuitenkin intuitiivisesti ajattelevat, että moottoritien muuttaminen hitaammaksi kaduksi vain pahentaisi ruuhkia.”
Lamuelan mukaan yksittäiset nopeat väylät eivät muutenkaan aina paranna jonkin alueen koko tieverkoston kuljetuskapasiteettia. Ilmiö tunnetaan Braessin paradoksina. Kun kaikki autoilijat hakeutuvat samanaikaisesti periaatteessa nopeimmalle väylälle, käytännössä kaikki matelevat ja pahimmillaan keskimääräinen matka-aika pitenee.
Kaupunkimoottoriteiden muuntaminen kaduiksi lisää myös väylän lähistön kiinteistöjen arvoa, Lamuela sanoo. Tämän todisti esimerkiksi tapaustutkimus Etelä-Korean pääkaupungista Soulista, jonka keskustasta purettiin joen peittänyt moottoritiekompleksi. Joen rannat entisöitiin viihtyisäksi puistoksi.
autoilu , liikenne , moottoritiet
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Olisi kiva nähdä mihin tuo 50km/h paremmuus perustuu. Kyllä ainakin yksiraiteisella junaradalla kapasiteetti tuplautuu, jos nopeus tuplautuu. Miksi sama ei toimisi moottoritiellä? Moottoriteiden liittymiä pitäisi vähentää tai niiden toimivuutta parantaa, jotta moottoritien täyteen hyötyyn päästäisiin. Ruuhkat aiheutuvat siitä, kun jo ennestään täydellä kapasiteetilla kulkevalle moottoritielle tulee lisää autoja liittymien kautta. Toinen ruuhkan aiheuttaja ovat kuskit, jotka eivät osaa ajaa muun liikenteen nopeuden mukaan, vaan ajavat joko liian kovaa tai hiljaa.
Tuohan perustuu sille, että koska väylä ei ole enää nopeampi, liikenne ohjautuu muille ihan yhtä nopeille väylille. Eli liikenteen (autojen) määrä ex-moottoriteillä vähenee.
”Mikähän matematiikka tuonkin perusteena mahtaa olla. Jos nopeus on tupla samaan aikayksikköön mahtuu tupla määrä autoja.”
Niin mahtuisi, jos ei tarvitsisi välittää siitä kuinka lähellä edellisen auton takapuskuria ajaa.
”Ruuhkaa Länsiväylän lopussa Helsingissä.”
Ja kuvassa on parin auton jono Länsiväylän päättävissä liikennevaloissa.
Kyllähän siitä ”ruuhkaa” syntyy väkisinkin kun liikennettä seisotetaan.
Ei Suomessa ole ruuhkaa nähtykään.
RR: Junaliikenteen vertaaminen autoruuhkaan on aika höperöä. Junaliikenteen turvavälit ei tule kuskien korvien välistä.
80 km/h * ( 1000 / 40 m ) = 50 km/h * ( 1000 / 25 m )
40 m metriä autojen (nokkien) välissä 80 km/h vauhdissa on kapasiteetiltaan sama kuin 25 m ja 50 km/h. Mitäpä luulet, kumpi noista onnistuu paremmin?
80 km/h ja 40 m, sisältäen auton pituuden, on aikalailla tiukka väli jo. Kyllä siinä vielä ajamaan pystyy, mutta odotapas kun tuollaiseen jonoon pusketaan joka väliin liittymästä. Sen jälkeen ei ole vauhtia edes sitä 50 km/h. Sen sijaan tuossa 50 km/h ja 25 metriä, on vähän kehnommallakin kuskilla vielä pelivaraa ennen paniikkijarrutusta ja jojoefektin laukeamista.
Nopeuden pudottamisen tuoma lisäkapasiteetti perustuu turvavälin lyhenemiseen. Mitä kovempi nopeus, sitä pidempi pitää autojen välin olla, myös ajassa mitattuna. Kun Helsingin liikennevalot sammutetaan, yhtäkkiä pyöräilystäkin tulee mukava ja turvallinen kulkutapa – ja katujen kapasiteetti nousee kun autojen seassa voi pyöräillä huoletta. Alhaisissa nopeuksissa ei myöskään tarvita suojateitä, ja kun kadun voi ylittää mistä vain, luodaan lisää kapasiteettia kävelyliikenteelle.
Vielä järkevämpäähän olisi miinoittaa koko länsiväylä, se toimisi varmasti liikennettä vähentävästi.
Taitaa olla aika muuttaa hiiteen Suomesta, alkaa tässä maassa asiat olemaan sen verran nyrjähtäneitä.
Se on ihan sama sille maksimikapasiteetille! Oleellista on kuinka nopeasti minä ja muut selvitään matkasta. Mitä vähemmän siihen kuluu aikaa, sitä paremmin on liikennesuunnittelu onnistunut.
Lopetetaan Helsinki, niin monta ongelmaa poistuu kuin itsestään.
S_S, kun ei sillä esimerkiksi Länsiväylällä Lauttasaaressa ole mitään juuri väliä sun matka-ajalla, matka on lyhyt ja tulppa on joka tapauksessa Porkkalankadulla eli yleisemmin siinä kohti kun saavutetaan kantakaupungin katuverkko. Jos Länsiväylä olisi katu vaikka Helsingin rajalle saakka niin se sama tulppa olisi sitten siellä. Olisihan se nyt parempi että ne autot savuttaa jonossa jossain missä on vähemmän ihmisiä. Toiseksi, kyseessä oleville motarin pätkillä nopeudet on muutenkin reilusti alle nopeusrajoitusten ruuhkista johtuen suurimmalle osalle autoilijoita.
Autot kehittyvät koko ajan turvallisemmaksi ja kevyelle liikenteelle rakennetaan omia väyliään mutta ajonopeuksia suitsitaan yhä tiukemmin.
Nyt kaikki tienkäyttäjät saavat kärsivä siitä että rajoitukset säädetään sen kahelimman kuskin mukaan. Ja silti onnettomuuksia tapahtuu. Niin kauan kun ajonopeus on nollaa isompi, on riski olemassa. Luonnollisesti yksikin liikenteen uhri on liikaa, mutta toisaalta nyky-yhteiskunta edellyttää liikkumista ja sujuva liikkuminen on myös turvallista. Kaaharille on se ja sama mitä nopeusrajoituskyltissä lukee kun sille päälle sattuu.
Elvytystä ajonopeuksien taantumaan peräänkuulutin jo aiemmin blogissani
http://viestitin.blogspot.com/2010/11/elvytysta-ajonope uksien-taantumaan.html
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.
Lue kaikki kirjoittajan jutut
Hetkinen tilausta käsitellään.
iphooni kirjoitti:
Mikähän matematiikka tuonkin perusteena mahtaa olla. Jos nopeus on tupla samaan aikayksikköön mahtuu tupla määrä autoja.