HUS ja Nokia yhteistyössä: Aivoinfarktipotilaan elintoimintoja seurataan uudella teknologialla
Edelleen suurin haaste on potilaan sitoutuminen hoitoon.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) ja Nokia kehittävät täysin uudenlaisia menetelmiä seurata aivoinfarktista toipuvan potilaan elintoimintoja sen jälkeen, kun hän on kotiutunut sairaalasta.
Potilaan kannalta kyse on elintärkeistä hetkistä, sillä yli 15 prosenttia infarkteista uusiutuu kolmen ensimmäisen kuukauden aikana.
Riskitekijät pysyvät koholla korkeiden kolesteroliarvojen, verenpaineen, tupakoinnin ja ylipainon vuoksi. Erityisen vaarallinen on sydämen eteisvärinä, joka ei anna itsestään merkkejä.
Jopa 80 prosenttia aivoinfarktien uusiutumisista voitaisiin välttää, jos riskitekijät saadaan kuriin.
Ylilääkäri Nina Forss Hyksin neurologian klinikalta sanoo, että pilottitutkimuksessa Nokian kanssa potilaan terveydentilaa seurataan etämonitoroinnin avulla hänen päästyään kotiin sairaalasta.
”Kokeilemme, miten eri riskitekijöihin liittyviä signaaleja voidaan mitata potilaasta langattomien sensorien avulla. Hän saa mukaansa kotiin laitteita, jotka mittavat muun muassa sydämen sykettä ilman että hän joutuu itse tekemään mitään. Kaikki kerätyt signaalit siirtyvät meille sähköisesti”, Forss kertoo.
”Tämän jälkeen voimme ottaa häneen kontaktin kolmen kuukauden kuluttua ja kerättyä dataa hyödyntäen kertoa, miten toipuminen on sujunut. Jos arvoissa on tapahtunut riskitekijöiden suhteen muutoksia, potilaaseen otetaan toki yhteyttä aikaisemmin.”
Pilotin etäseurantaan kuuluvilla testikäytössä olevilla langattomilla laitteilla voidaan mitata myös verenpainetta. Sydämen sykkeen mittaamiseen ei käytetä sykevyötä, vaan kyseessä on Forssin mukaan iholle kiinnitettävä ratkaisu.
Vastaavia laiteyhdistelmiä ei ole kaupallisessa käytössä muualla.
”Nykyhetken tekniikalla halutaan monitoroida kaikkea mahdollista. Tämän vaikeutena on se, että potilaalla on useita erillisiä laitteita, jotka kaikki mittaavat jotain.”
Kehitystyön tarkoituksena on tutkia, mitkä signaalit ovat tärkeimmät, jotta potilasta voidaan mitata vaivaamalla häntä mahdollisimman vähän. Uudesta teknologiasta huolimatta suurin haaste on potilaan sitoutuminen hoitoon.
”Hän ei tunne kohonnutta verenpainetta tai kolesterolia ja motivaatio lääkkeiden ottamiseen voi laskea”, Nina Forss kertoo.
Tutkimusten mukaan vain puolet potilaista käyttää hänelle määrättyjä lääkkeitä annettujen ohjeiden mukaan.
Uusia käytäntöjä luo myös ensi vuoden alussa Hyks-neurologiassa käyttöön otettava nettipohjainen Aivotalo-virtuaalisairaala. Se on digipalvelu, jonka kautta voi saada muun muassa neuvontaa, hoito-ohjeita ja vaikkapa kuntoutusvideoita.
Se voi toimia jopa potilaan omana digitaalisena vastaanottona, jonka avulla hän voi nykyistä helpommin saada yhteyden erikoissairaanhoitoon kotiutumisen jälkeenkin.
Kontaktia potilaaseen voidaan siis jatkossa pitää yllä joko etäseurannan tai virtuaaliklinikan kautta.
Nokia myi matkapuhelimet Microsoftille vuonna 2014. Sen jälkeen Nokialle jäi paljon teknologista osaamista, jonka avulla Nokia on kehittänyt uusia liiketoiminta-alueita, kuten digitaalisen terveydenhuollon ratkaisuja. Nokiasta tuli Husille täydellinen yhteistyökumppani. Se pystyy hyödyntämään Nokian laatu- ja järjestelmäosaamista.
Nokia hankki keväällä 2016 ranskalaisen Withings-yhtiön, joka toimii digitaalisen terveydenhuollon alalla. Withingsin laitteet perustuvat digitaalisen terveyden alustaan, jonka avulla ihmisille toimitetaan terveyttä ja hyvinvointia tukevaa tietoa. Tuotteisiin kuuluu muun muassa älyvaakoja, lämpömittareita ja valvontakameroita.
Nokialta ei haluta kommentoida mahdollisia uusia yrityskauppoja.