Venäjällä on alkanut oikeudenkäynti Pussy Riot -performanssiryhmää vastaan. Ryhmän kolmea naista syytetään huliganismista, jolla lietsottiin uskonnollista vihaa. Naiset esittivät helmikuussa Kristus Vapahtajan katedraalissa Moskovassa 40 sekunnin ajan kappaletta, jossa pyydettiin Neitsyt Mariaa vapauttamaan Venäjä Vladimir Putinista. Arvostelijoiden mukaan oikeudenkäynti on poliittinen, sananvapautta halutaan suitsia Venäjällä. Kehitysministeri Heidi Hautala (vihr), mitä mieltä olette?
”Kyllä, sananvapaudesta on kyse. Motiivi performanssiin kumpusi siitä, että Venäjän kirkon johtaja, patriarkka Kirill tuomitsi opposition mielenosoitukset ja kehotti kansaa tukemaan Putinia. Kirkon ja Kremlin likeiset suhteet ovat ongelmalliset, ja sitä vastaan naiset ovat nousseet. He ovat sanoneet katuvansa sitä, että ovat loukanneet ihmisten uskonnollisia tunteita, mutta kiistävät syyllistyneensä rikokseen. Jos Venäjän ortodoksikirkko nyt haluaisi osoittaa armoa, tilanne voisi kääntyä niin, että tästä tulisi vaikkapa joku symbolinen rangaistus. Se voisi olla käänne parempaan.”
Entä jos niin ei käy?
”Naisten tuomitseminen ankariin rangaistuksiin osoittaisi, että maallisen ja hengellisen vallan liitto entisestään pönkittää autoritaarisia rakenteita Venäjällä. Se hyydyttäisi taide-elämää ja luovuutta, jota Venäjä tarvitsee uudistuakseen.”
Muusikko Iiro Rantala peruutti Moskovan-keikkansa Pussy Riotin kohtelun vuoksi. Pitäisikö myös Suomen poliitikkojen keskustella tapauksesta?
”Kerta kerran jälkeen ällistyn siitä, miten kapeasti Suomessa seurataan Venäjän kehitystä. Täällä ei ole noteerattu, miten laajoja piirejä Pussy Riot koskettaa.”
”On selvää, että Venäjä on Suomen taloudelle suuri mahdollisuus ja hallituksella on kaikki syyt rakentaa liike-elämän suhteita. Mutta sittenkin ihmettelen, miten ujosti ja estyneesti Suomessa puhutaan Venäjän oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien vaikeuksista.”
Voisiko Pussy Riotin tapaus nousta esille Suomen ja Venäjän presidenttien tai ministereiden tapaamisissa?
”Kyllä. Jos presidentti voi sanoa suorat sanat Venäjän puolustusvoimien komentajalle ja kertoa Suomen suhteesta Natoon, niin ihan yhtä hyvin presidentti voi ottaa oikeusvaltiokysymykset ja ihmisoikeuskysymykset esille poliittisten johtajien tapaamisissa. On absurdia, että on helpompi puhua panssarivaunuista kuin ihmisoikeuksista.”
”EU:lla on yhteiset, velvoittavat suuntaviivat ihmisoikeuspuolustajien auttamiseksi. Amnesty on todennut, että kyse on poliittisista vangeista.”
Venäjä valvoo entistä tiukemmin kansalaisjärjestöjä, jotka saavat rahoitusta ulkomailta. Myös internetiä koetetaan nyt valvoa lailla, jolla voidaan sulkea mustalle listalle joutuneita sivustoja. Viranomaisten mukaan lakia tarvitaan lasten suojelemiseksi. Epäilijöiden mukaan sillä halutaan vaikeuttaa Putinin vastaisen opposition toimintaa. Miltä tämä teistä näyttää?
”On ilmeistä, että lakimuutosten tarkoituksena on saada vapauden henki takaisin pulloon. En usko, että se enää onnistuu.”
Onko Suomen poliitikoilla ja viranomaisilla yhteyksiä Venäjän oppositioon, jolla ei ole edustajia duumassa?
”Aika vähän. Ongelma on siinä, että Venäjän poliittinen johto panee valitsemaan: joko seurustelet meidän tai duuman ulkopuolisen opposition kanssa. Ja kuten tiedetään, poliittinen oppositio pidetään vaalista toiseen kadulla. Toivoisin, että suomalaiset poliitikot suostuisivat virallisesti tapaamaan pienten oppositiopuolueiden johtajia, joita käy aika paljon Suomessa. Mutta poliitikoiden ovet eivät heille avaudu.”
Free Pussy Riot! Osoitin kuukausi sitten mieltä tämänkin kyltin takana vaihtoehtoisessa Gay Pride tapahtumassa. Teki tosin mieli ilisätä, että ”and Jussi Halla-aho”, mutta se ei olisi auennut kenellekään läsnäolijalle. Suuri suomalainen päivälehti jumitti moderointiin ”Punkrukouksen” sanat. Tulee vähän mieleen Muhammad-pilapiirrosjupakka 2006.
Tässäpä olisikin vapaa paikka eräälle jotakin huomattavaa kansainvälistä asemaa hakevalle kansalaiselle, oiva paikka profiloitua maramaisesti, perusfaktat kunnossa varmaan kulkuluvatkin vielä voimassa. Ettö siitä vaan poisompelukerhosta ja sorvin ääreen työstämään.
Epäilen, että länsimainen besserwisserismi ei ole tehokas keino Venäjän demokratian edistämiseksi, pikemminkin se voi olla karhunpalvelus oppositiovoimille. Toki heihin on pidettävä mahdollisuuksien mukaan yhteyttä, mutta he itse tietävät mikä on avuksi ja mikä ei. Sen sijaan näkisin tärkeämmäksi tavoitteeksi pyrkiä vaikuttamaan Venäjän ulkopolitiikan suuntaan niin, että se luopuisi uhkailusta ja pelottelusta. Neuvostoajan mallinen pelottelupolitiikka ei ole Venäjän omankaan edun mukaista, sillä se ajaa vihollisiksi niitäkin naapureita, jotka toisissa oloissa voisivat kehittyä aidoiksi ystäviksi. Mutta kyökkipsykologiakin tietää sen, että uhkailemalla ei voi saada ystäviä.
Pienen valtion ministerin ei kannattaisi sekaantua Venäjän asioihin. Siellä on omat käsitykset kuin myös oikeustajut. Se on fasismia mennä sekaantumaan sen asioihin. Meillä on ongelmia ihan omasta takaa. Venäjän kansa tai kansat osaavat vaatia muutosta, jos haluavat eikä todellista muutosta vaativaa väkeä voida tukahduttaa. Siis siellä tyydytään oloihin poislukien pienet eripurajoukot. Entäpä jos Vennään ministeri alkaisi neuvoa meitä rangaistusten täytäntöönpanosta ja sosiaalihyuijauksesta.
Suomen ”sekaantumisia” ensin NL:n ja nyt Venäjän asioihin yleensä häiritsee jotenkin hutelo tieto niistä. Maan presidentit ainakin Paasikivestä Koivistoon olivat ns. ”ylimpiä virallisia asiantuntijoita,” joiden tuntemuksia kukaan ei saanut ylittää. Se takasi, että kaikenlaiset koomiset toteamukset, kuten ”Kreml ei ole raastuvanoikeus,” muuttuivat alan superfilosofiaksi. Ilmeisesti Koivisto, jopa Halonenkin, pitävät isteään ”Venäjän tuntijoina,” vaikkei kummankaan tuntemuksista ole näyttöä, ei siis mitään näyttöä. Jos on, mitä se oli ja missä asiassa?
Ja tavallaan tuo lievästi pimahtaneiden pimuleiden
kirkoon tungetusta näytöksestä tehty meteli on tuota vanhaa ja samaa. Ei siitä voi ryhtyä tekemään esimerkkiä ”kansanvallan” tai ”ihmisoikeuksien” toteutumisesta. Kyse on siinä ”mielenosoitusoikeuden” rajoista ja vaaditusta arvostelukyvystä. Siihen ehkä kuuluisi sekin, ettei jutusta tehdä isoa. Mutta kansalaisvapauksien ja -oikeuksien perusteet ovat muuta kuin oikeus ryntäillä minne vain tekemään mitä vain.
Kai kotirauha tulee säilyttää. Ja oikeus kokoontua ja sulkea kokouksen ovet. Eli ministeri Hautala voisi ehkä harkita tarkemmin. Vai saako Suomen hallituksen kokoukseen tulla panemaan pystyyn pilan sen ministereiden touhuista? Eikö siihenkin olisi aihetta? Ja tosi paljon!
”Pienen valtion ministerin ei kannattaisi sekaantua meidän asioihin.Meillä on omat käsitykset kuin myös oikeustajut. Se on fasismia mennä sekaantumaan meidän asioihin. Meillä on ongelmia ihan omasta takaa.Meidän kansa tai kansat osaavat vaatia muutosta, jos haluavat eikä todellista muutosta vaativaa väkeä voida tukahduttaa. Siis täällä tyydytään oloihin poislukien pienet eripurajoukot. Entäpä jos Vennään ministeri alkaisi neuvoa teitä rangaistusten täytäntöönpanosta ja sosiaalihyuijauksesta.”
Ministeri Hautalan olisi tärkeämpä valtion kruununjalokivistä vastaavana ministerinä huolehtia, ettei Uralin sähköistykeen lähtenyttä Fortumia putsata mielivaltaisin keskistyin perustein sen jälkeen, kun miljardi-investoinnit on tehty. Hyvin todennäköistä, ettäkeksitään jokin mielikuvityksellinen syytös, jonka verukkeen avulla omaisuus kaapataan venäläisille korvauksitta. Mitä enemmän hän räkyttää demokratiasta, niin sitä uskottavimmin vastaisku tulee korkojen kanssa ryöväämällä Suomen valtion omaisuutta. Venäjällä seurataan Suomen keskustelua eikä sallita kirppujen hyppiä karhun kuonolle.
@nelmi ## Eikö tuollaisen perustelun hyväksyminen ole hiukan peruslain vastaista. Ei valtion virheinvestointeja tai muita typeryyksiä voi laskuttaa kansallisissa kirjanpidoissa kansalaisten oikeuksien sarakkeelta. Niiden tulee olla itsenäisiä; eli kansalainen ”Ministeri,” kuten muut kansalaiset, saavat aukoa päätään myös vieraiden maiden asioista, elleivät he tee sitä lakia rikkovalla tavalla. Tuota oikeutta on puolustettava. Eli ”tavaravitsi Paasikivi” oli väärässä! Jos hänen ns. ”mielipiteistään” haluaa tänään käydä merkittävää keskustelua, olisi tutkittava, olivatko ne miehen tavanmukaista
opportunismia vai liittyivätkö he joihinkin ”sotakorvaushinnoitteluihin.” Eli on aika mennä itse asioihin! Tehdä loppu huonona pilana esiintymisestä.
Mutta samalla esim. tuolta ministeriltä (Hautala) voi vaatia arvostelukykyä, kykyä nähdä ero ”mielenosoitusten oikeuden” ja tavanmukaisten kansalaisoikeuksien tai mielipiteen vapauden välillä. Juttu on erityisen tärkeä maassa, jossa ei noita asioita ole oikein oivellettu, jossa ei ole edes Perustuslakioikeutta, jossa hallitus voi ”pakottaa” kansalaiset mm. opiskelemaan naurettavaa germaanista reunamurretta, pitää sitä ”työllistämisen ehtona” tuon ”hallituksen hommiin.”
Eli miksi nostaa meteliä ajanvietetähtien myyntikikoista, potentiaalisti vaarallisesta ilmatilan käytöstä, kun oman housut ovat p##kaa täynnä. Joku Madonna voi näyttää pakaroitaan maksua vastaan. Hemmotellut tenavat voivat tiputella nukkeja lentokoneista, jos lupa siihen on hankittu. Mutta hallituksilla, ministereillä, tulisi olla parempia aiheita, jos pakarat on paljastettava.
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Kirjoittaja on Venäjään erikoistunut toimittaja ja tietokirjailija, jota voi seurata twitterissä: @sniinivaara.
Lue kaikki kirjoittajan jutut
Otavamedia Oy
Maistraatinportti 1
00015 OTAVAMEDIA
Asiakaspalvelu
puh: +3589156665
fax: +35891566511
Avoinna: ma-pe klo 8.00-17.00
Verkkopalvelut
Stay Curious kirjoitti:
Ihmisoikeudet suomessa - tänään täällä:
http://tinyurl.com/d68ttl7