Blogit

Toimittaja Salla Vuorikosken viiltoja yhteiskunnan kuumiin puheenaiheisiin.

Kirkon paperit alkoivat kiinnostaa liikaa, joten ne pannaan maksumuurin taakse

Blogit Vuorikoski 2.2.2018 00:04
Salla Vuorikoski
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Viime aikoina olen ihmetellyt muutamaankin kertaan, miten verotuksella kerättyä rahaa on käytetty kirkon piirissä. Piispan kuitit ovat kateissa, rahaa on uponnut sushi-lounaisiin, hulppeisiin hotellihuoneisiin ja kalliisiin kukkakimppuihin. Kaikki kuulemma kirkkoherran ja seurakuntayhtymän johtajan työhön liittyviä. 

Uutisoimme 31. tammikuuta Helsingin seurakuntayhtymän tekemästä yleisestä luottokorttitarkastuksesta. Meille viikkojen odottamisen jälkeen luovutetun tarkastusraportin mukaan yhtymässä luottokorttiostoista merkittävä määrä oli selvittämättä, kortin käytön ohjeistaminen oli vähäistä tai olematonta ja ihmetystä oli herättänyt myös visan vinguttaminen iTunes- ja Spotify-palveluissa.  

Nyt kirkko näyttää ottaneen rahakukkarostaan aiempaa tiukemman otteen. Tosin tämä uusin konsti ei olisi itselleni tullut ensimmäisenä mieleen.  

Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto on nimittäin päättänyt kokouksessaan illalla 1. helmikuuta ryhtyä perimään rahaa seurakuntayhtymältä pyydetyistä asiakirjoista. Jatkossa siis tavalliselta kansalaiselta, toimittajalta tai muuten vain kirkollisista papereista kiinnostuneelta ihmiseltä saatetaan pyytää euroja vastineeksi. 

Esitystä perusteltiin sillä, että seurakuntayhtymälle tulleiden asiakirjapyyntöjen määrä on noussut huomattavasti kuluvan vuoden aikana ja henkilöresursseja on kulunut pyyntöjen toteuttamiseen. Yksi uurastusta aiheuttanut pyyntö on ollut taatusti hiippakuntavaltuuston puheenjohtajan  Johanna Korhosen haalima aineisto piispa Teemu Laajasalon matkakuluista ja luottokorttiostoista. Olen kieltämättä itsekin työni puitteissa hieman kuormittanut koneistoa. 

Päätöksen mukaan sähköpostilla nopeasti hoidettavat asiat saa jatkossakin maksutta, mutta kopioista ja paperiarkistossa tehtävästä tiedonhausta vaaditaan euroja. Tiedonhaku ja siihen liittyvä asiantuntijatyö maksavat 50 euroa alkavalta tunnilta, kopioista pitää pulittaa 0,5-1 euroa kappale. Kirkkovaltuusto päätyi painottamaan, että luottamushenkilöiden on saatava asiakirjat jatkossakin ilmaiseksi. Rahaa nyhdetään siis vain muilta nuuskijoilta.

 

Käytäntö ei ole ainutlaatuinen, vaan vastaavaa noudattavat myös jotkut muut viranomaiset. Julkisuuslaki myös antaa mahdollisuuden kulujen perimiseen. Päätös on siis lain mukainen, mutta tässä tilanteessa tehtynä se antaa hyvin omituisen viestin.

Sitä ei hälvennä edes paperimaksuja ehdottaneen esitystekstin ensimäinen rivi, joka vakuuttaa, että ”Helsingin seurakuntayhtymä noudattaa avointa ja läpinäkyvää asioiden käsittelyä”.  

Seurakuntayhtymän budjetti oli vuonna 2017 noin 90 miljoonaa euroa. Kirkon massikassia paperimaksut eivät kohenna. Sen sijaan rahan vaatiminen tuppaa vähentämään ihmisten intoa kaivella viranomaisen asioita.