Mitä murskavoiton jälkeen?

Uusi oppositiojohtaja Péter Magyar, 45, teki Unkarissa sen, mistä vanha oppositio saattoi vain haaveilla. Hän katkaisi pääministeri Viktor Orbánin, 62, pitkän valtakauden parlamenttivaaleissa 12. huhtikuuta.

Tulos tarkoittaa isoa käännöstä paitsi Unkarille myös koko Euroopalle.

Kun lähes kaikki äänet oli maanantaina laskettu, Magyarin johtama keskustaoikeistolainen Tisza-puolue oli saamassa kahden kolmasosan enemmistön: 138 edustajaa 199-jäseniseen parlamenttiin. Äänestysaktiivisuus oli nyky-Unkarin korkein koskaan, 79,5 prosenttia.

”Pitkästä aikaa voimme hengittää vapaasti. Magyar onnistui luomaan yhteisöllisyyden tunteen, ja se on ollut harvinaista viime aikoina Unkarisssa”, toimittaja ja tietokirjailija Árvácska Major kertoi puhelimitse Budapestista.

Tiszalla on nyt yhtä vahva valtakirja kuin Fideszillä on ollut vuodesta 2010 lähtien. Se voi halutessaan muuttaa perustuslakia ja purkaa Fideszin rakentaman liberalismin vastaisen järjestelmän.

Epäreilusta kampanja-asetelmasta huolimatta Tisza osoitti, että autoritaarinen hallinto on mahdollista kaataa vaaleissa.

Euroopan unioni pääsee eroon Kremlille myyräntyötä tehneestä Orbánista, ja äärioikeisto menettää kirkkaimman johtotähtensä.

”Syrjäytimme yhdessä Orbánin ja vapautimme Unkarin. Otimme maamme takaisin ja sanoimme kyllä Euroopalle”, Magyar totesi riehakkaissa voitonjuhlissaan Budapestissa vaalipäivän jälkeisenä yönä.

Toisin kuin pelättiin, Orbán onnitteli Magyaria jo ääntenlaskun ollessa vasta puolivälissä. Hän kuvasi kärsimäänsä tappiota ”tuskalliseksi mutta selväksi”.

Ääni väristen Orbán kuitenkin vannoi, ettei anna koskaan periksi ja jatkaa maansa palvelemista oppositiossa.

Péter Magyar on koulutukseltaan juristi ja Orbánin johtaman kansalliskonservatiivisen Fideszin kasvatti. Hän loikkasi valtapuolueen sisäpiiristä vasta kaksi vuotta sitten.

Kykynsä hän osoitti kevään 2024 EU-vaaleissa, joissa nuori Tisza-puolue sai 30 prosenttia äänistä.

Unkarissa oli käynyt kuten tutkijat olivat pitkään ennakoineet: ideologisesti kirjava ja riitaisa oppositio ei ollut pystynyt kaatamaan Orbánin hallintoa. Muutoksen oli lähdettävä valtapuolueen sisältä.

Tällä kertaa suurin osa oppositiopuolueista tunnusti itsekin avuttomuutensa ja kehotti äänestämään Tiszaa. Parlamenttiin pääsi Tiszan, Fideszin sekä sen kristillisen apupuolueen lisäksi vain pieni äärikansallinen Mi Hazánk (Kotimaamme). Kaikki ovat oikeistopuolueita.

Vaalitulos kertoo enemmän unkarilaisten kyllästymisestä Orbánin järjestelmään kuin ideologiasta tai puoluepoliittisista mieltymyksistä, sanoo Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta.

Tutkija vertaa Tiszaa vuonna 2011 lakkautettuun Unkarin demokraattiseen foorumiin (MDF). Se oli alun perin sateenkaaripuolue ja voitti ensimmäiset sosialismin jälkeiset vaalit huhtikuussa 1990.

”Unkarilaiset halusivat tuolloin muutosta – nyt kyse on samasta ilmiöstä. Magyar ei ole liberaali vaan maltillinen konservatiivi, eikä hän olisi saanut tällaista äänivyöryä toisenlaisissa olosuhteissa”, Miklóssy korostaa.

”Hatunnoston arvoinen suoritus.”

Nuoret äänestivät Tiszaa, mutta vanhempi väestö varsinkin maaseudulla pysyi uskollisena Fideszille.

”Kun olen käynyt muissa EU-maissa, olen hävennyt Unkarin takia”, 15-vuotias lukiolainen Mihály Csécsi kertoi Suomen Kuvalehdelle vaalipäivänä.

Orbán on rakentanut järjestelmänsä kestämään, eikä Magyarkaan pysty mylläämään sitä uusiksi hetkessä. Edessä on valtava lainsäädännöllinen urakka. Esimerkiksi oikeuslaitos ja media on valjastettu ajamaan Fideszin etuja.

Tutkijan arvion mukaan Orbán saattaa tyhjentää valtionkassan – tai sen, mitä siitä on jäljellä.

Unkarin talous on ollut pysähdyksissä neljä vuotta. Viidessä vuodessa kuluttajahinnat ovat nousseet 57 prosenttia, kaksi kertaa enemmän kuin EU:ssa keskimäärin.

Magyar tarvitsee runsaasti rahaa toteuttaakseen lupaamiaan uudistuksia, kuten terveyspalvelujen remontin. Vanha parlamentti istuu vielä neljä viikkoa.

”Orbánin liittolaiset ovat alkaneet siirtää omaisuuttaan Unkarin ulkopuolelle. Istuva hallitus todennäköisesti myy valtion yrityksiä tai osia niistä omilleen”, Miklóssy arvioi.

Korruption kitkeminen oli Magyarin vaalikampanjan pääteema. Tisza on luvannut, että Unkari liittyy EU:n syyttäjänvirastoon välittömästi. Tällä hetkellä Unkari on ainoa EU-maa, joka on kokonaan korruptiota torjuvan viraston ulkopuolella. Vastalahjaksi se haluaa EU:n jäädyttämät tukieurot mahdollisimman pian käyttöönsä.

”Jokainen korruptiotapaus tutkitaan, jokainen varastettu forintti jäljitetään ja vastuulliset saatetaan oikeuden eteen”, Tisza lupaa.

Magyar on kuitenkin kokematon poliitikko, eikä hänen neuvottelutaidoistaan ole näyttöä. Arvoitus on myös tuleva hallitus, joka koostuu pääasiassa politiikan ulkopuolelta tulevista asiantuntijoista.

Ulkopolitiikassa Unkarin suunta voi muuttua no­peasti, Katalin Miklóssy arvioi.

”Unkari palaa EU:n linjalle. Magyar on selvästi sanonut, että hän tukee Ukrainan puolustustaistelua, mutta ei Ukrainan nopeutettua jäsenyyttä EU:ssa”, Miklóssy sanoo.

Tutkija uskoo suunnanmuutoksen tarkoittavan myös sitä, että Magyar hyväksyy EU:n 90 miljardin euron tukilainan Ukrainalle.

Unkarilaisten mielipiteet Ukrainan tukemisessa kallistuvat toiseen suuntaan. Maalis-huhtikuun taitteessa tehdyssä kyselyssä 60 prosenttia vastusti taloudellista tukea Ukrainalle.