Jalka ovenraossa
Odottelu on Ruotsille kiusallista ja vaivalloista, muttei vakava uhka, arvioi asiantuntija.
Ruotsissa varaudutaan Nato-jäsenyyden kanssa nyt kahteen skenaarioon. Odotus Naton ovella voi päättyä piankin, mutta kulisseissa on valmistauduttu siihen, että eteisessä pitää seistä jopa ensi vuoteen.
Tilanne on pitkälti Turkin käsissä. Sen lisäksi ratifiointia odotetaan vielä Unkarilta.
Turkin presidentinvaalit voittanut Recep Tayyip Erdoğan toisti vielä vaalit ratkaisseen toisen kierroksen alla, ettei Turkki ole valmis hyväksymään Ruotsia Natoon. Ruotsin ja Erdoğanin välejä on hiertänyt etenkin suhtautuminen terrorismiin. Oppositiosta sen sijaan näytettiin Ruotsille vihreää valoa.
Heti vaalien jälkeen Turkista kuitenkin viestittiin Ruotsille, että maat voisivat jälleen keskustella Nato-jäsenyydestä.
Ruotsin hallituksen selkeä tavoite on olla puolustusliiton jäsen heinäkuussa Vilnassa pidettävään huippukokoukseen mennessä. Ruotsissa on tulkittu, että Erdoğanin voitto voi lopulta olla jopa nopeampi reitti Natoon, koska se voi helpottaa käytännön politiikan tekemistä. Turkin oppositio kyllä lupaili Ruotsin hakemuksen pikaista ratifiointia, mutta se hävisi enemmistön presidentinvaalien yhteydessä käydyissä parlamenttivaaleissa.
”Viime päivien tapahtumien jälkeen on hyvin mahdollista, että Ruotsi pääsee Natoon ennen Vilnan kokousta”, arvioi Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Tomas Ries.
Samaan aikaan maassa on kuitenkin noussut huolta turvallisuudesta, mikäli Ruotsi joutuisi vielä odottamaan Nato-jäsenyyttä.
Ennen Turkin vaalien toista kierrosta sanomalehti Dagens Nyheter uutisoi sotilaallisiin ja poliittisiin lähteisiinsä viitaten, että kulisseissa olisi nousemassa jo uusi takaraja jäsenyydelle. Se on Naton 75-vuotishuippukokous Washingtonissa ensi vuoden huhtikuussa.
Ruotsin radion tietojen mukaan myös Natossa on vaadittu suunnitelmaa sen varalle, ettei Ruotsista tule jäsen vielä Vilnassa.
Puolustusministeri, maltillisen kokoomuksen Pål Jonson on nostanut esiin sen, että Naton ulkopuolisena maana Ruotsi ei ole mukana puolustusliiton uudessa turvallisuussuunnitelmassa, joka on tarkoitus hyväksyä Vilnassa.
Dosentti Ries ymmärtää poliittisen johdon huolen. Hän ei kuitenkaan tutkijana ole järin huolissaan siitä, että Ruotsiin kohdistuisi sotilaallista uhkaa, vaikka niin sanottu harmaa aika venyisikin edelleen.
Perustelut ovat selvät. Ruotsilla ei ole yhteistä rajaa Venäjän kanssa, vaan välissä ovat ”sotilaallisesti vahva” Suomi ja kolme Naton tukemaa Baltian maata. Hänen mukaansa Venäjä ei voittaisi sotilastoimilla mitään.
”Toinen tekijä on se, että Venäjä on tällä hetkellä sotilaallisesti todella heikko. Heillä ei ole resursseja alkaa taistella sotilaallisesti täällä pohjoisessa.”
Ukrainan sodan myötä huoli kyberuhkista on noussut Ruotsissa yhä suuremmaksi keskustelunaiheeksi poliittista johtoa myöten. Maassa on nähty esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiä, joiden on arvioitu viittavan Venäjään.
Nato-prosessin mahdollinen pitkittyminen ei olisi hyvä asia Naton näkökulmasta, eikä varsinkaan Suomen, Ries sanoo.
”Jos aiomme saada vahvan Naton pohjoiseen, Ruotsi on äärimmäisen tärkeä osa sitä. Jos Nato haluaa vahvistaa Baltian maita, se on huomattavasti helpompaa Ruotsin ilmatilasta tai satamista käsin. Jos taas Nato haluaa tukea Suomea, tilanne on aivan sama.”
Puhtaan sotilaallisesti Ruotsi on jo hyvin integroitunut Natoon. Se on harjoitellut yhteensopivuutta ja ulkomaisten joukkojen vastaanottamista. Puuttuva palanen harmaana aikana on lähinnä se, ettei Ruotsi pääse käsiksi Naton salaisiin asiakirjoihin tai voi käyttää puolustusliiton salattua kommunikaatiojärjestelmää.
”Kun maa ei ole mukana, ei myöskään ole samaa psykologista pelotetta kuin Natossa ollessa.”
Riesin mukaan prosessin mahdollinen pitkittyminen on Ruotsille lähinnä kiusallista ja vaivalloista.
Kesäkuun alussa Ruotsissa astuu voimaan uusi terrorismilaki, jonka myötä esimerkiksi tarvikkeiden toimittamisesta terroristijärjestöille tulee laitonta. Ulkoministeri, maltillisen kokoomuksen Tobias Billström sanoo Svenska Dagbladetille, että viimeistään silloin Ruotsi on täyttänyt kaikki Madridissa viime kesäkuussa tehdyn sopimuksen vaatimukset.