Turkislobbauksen avoimuudessa puutteita

Turkiseläinten kasvattajain liitto Fifur on ilmoittanut lobbauksestaan toistuvasti puutteellisesti, ilmenee Suomen Kuvalehden selvityksestä.

Etujärjestöjen on pitänyt vuodesta 2024 alkaen raportoida kaikesta sellaisesta yhteydenpidosta kansanedustajiin ja ministeriöihin, jolla ne pyrkivät ohjaamaan päätöksentekoa haluamaansa suuntaan.

Viime vuonna yli tuhat organisaatiota ilmoitti vaikuttamisestaan Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) ylläpitämään avoimuusrekisteriin.

Toistaiseksi VTV on tehnyt 12 ilmoitusten puutteita koskevaa valvontapäätöstä. Niistä neljän kohteena on Fifur.

Erityisen vaillinainen oli Fifurin ensimmäinen ilmoitus, joka koski vaikuttamista huhti–kesäkuussa 2024. VTV sai vihjeen siitä, ettei Fifur ollut kertonut yhteydenpidostaan maa- ja metsätalousministe­riöön (MMM) koskien tila­rehustamojen sääntelyä.

Tarkastusvirastossa huomattiin myös STT:n uutinen. Fifur oli saanut kommentoida – toisin kuin eläinsuojelujärjestöt – ministeriön valmistelemaa turkisasetuksen luonnosta jo ennen sen lausuntokierrosta. Asian oli selvittänyt Turkistarhaus historiaan -kansalaisaloitteen kampanjavastaava.

Alun perin Fifur oli ilmoittanut kuudesta lobbauksen aiheesta, kuten kansanedustajien käynnistä turkishuutokaupassa ja tarhaajille lintuinfluenssan takia maksettavista korvauksista. Nyt VTV pyysi järjestöä kertomaan kaikesta yhteydenpidosta ministeriöön.

Vastauksessaan Fifur ilmoitti kolme uutta aihetta. Asetuksen kommentoinnin ja rehustamoja koskevan lobbauksen lisäksi järjestö kertoi viestineensä virkamiehille myös EU:n vieraslajilistauksesta.

Alalla pelättiin, että minkki luokiteltaisiin vieraslajiksi, millä olisi elinkeinolle kohtalokkaat seuraukset. Sittemmin pelot toteutuivat: minkki katsottiin haitalliseksi ja sen tarhaaminen unionin alueella päätettiin lähtökohtaisesti kieltää elokuusta 2027 alkaen.

Yli 650 000 minkin tarhaamisen loppuminen merkitsisi kovaa iskua turkisalalle, sillä niiden osuus maan kaikista tarhaeläimistä on yli puolet. Viime lokakuussa MMM haki minkkienpidolle poikkeuslupaa EU:n komissiolta, joka ratkaisee asian lähiviikkoina.

Vielä tänä vuonna Fifur joutui täydentämään ensimmäistä ilmoitustaan yhdellä aiheella ja muutamalla uudella vaikuttamisen kohteella eli virkamiehellä. Taustalla olivat taas tarkastusviraston saamat vihjeet.

Vajavaisia ovat olleet myös järjestön kolme myöhempää raporttia. Esimerkiksi minkkilobbauksen kohteina olleita virkamiehiä on lisätty ilmoituksiin vasta sen jälkeen, kun VTV on pyytänyt lisäselvitystä.

Meillä ei ole mitään salattavaa, sanoo Fifurin viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen. Lobbauksen aiheita tai sen kohteita ei ole jätetty tarkoituksellisesti ilmoittamatta.

”Kaikki on jonkun inhimillisen erehdyksen syytä.”

Ensimmäisen jakson ilmoituksesta puuttuneita lobbauksen aiheita hän selittää sillä, että ilmoittaminen ”haki muo­toaan”. Virkamiehiä taas on jäänyt listaamatta epähuomiossa.

”Esimerkiksi Teams-palaverin kahdesta virkamiehestä toinen on ollut toiselta osastolta kuin siltä, jonka kanssa neuvottelusta sovittiin.”

Tämä ei selitä kaikkia puutteita. Fifur jätti alun perin kertomatta myös virkamiehen käynnin turkishuutokaupassa, samoin kuin sen, että järjestö lobbasi MMM:n kansliapäällikköä Pekka Pesosta minkeistä alkuvuonna 2025.

Nissinen sanoo kannattavansa avoimuusrekisteriä. Toisaalta hän paheksuu sitä, että eläinsuojelijat ovat otaksuttavasti selvittäneet tietopyynnöillä Fifurin yhteydenpitoa virkamiehiin, peilanneet saamiaan tietoja lobbausilmoituksiin ja vinkanneet VTV:tä havaitsemistaan puutteista.

”Mielestäni tämä on systemaattista kiusantekoa. Tämä kuuluu demokratiaan, mutta tuskin kukaan muu on tällaisen seurannan kohteena. Joskus olen kiusallani pohtinut, että pitäisikö minun tehdä tietopyyntöjä meihin kriittisesti suhtautuvista järjestöistä.”

Turkislobbaus on herättänyt huomiota tänä vuonna.

Kesäkuussa uutisoitiin, että venäläisyhtiö olisi sota-aikana siirtänyt alan kattojärjestön International Fur Federationin (IFF) taustasäätiölle yli 200 000 euroa.

Heinäkuussa EU perui päätöksensä kieltää soopelinnahkojen tuonti Venäjältä. Ratkaisua olivat ajaneet IFF sekä Kreikka ja Italia, joiden turkisteollisuus tarvitsee nahkoja.