Miten monta porrasta?

Ansiosidonnaisen porrastaminen on ikuisuusaihe, josta todennäköisesti puhutaan myös seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

Jos kokoomus voittaa eduskuntavaalit, hallitusneuvotteluissa todennäköisesti keskustellaan ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Ainakin, jos kokoomuksen kanssa neuvottelee perussuomalaiset.

Molemmat puolueet kannattavat ansiosidonnaisen porrastamista. Samoin kristillisdemokraatit, Rkp ja vihreät.

Jos nykyiset gallupluvut toteutuisivat vaaleissa, kokoomus, perussuomalaiset, Kd ja Rkp voisivat todennäköisesti muodostaa enemmistöhallituksen. Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson tosin sanoi tammikuussa, että yhteistyö perussuomalaisten kanssa on epätodennäköistä.

Ansiosidonnaisen porrastus on pyörinyt keskustelussa yli 20 vuotta. Vuonna 1996 Paavo Lipposen (sd) hallitus päätti edistää asiaa. Se luopui ajatuksesta, kun yleislakko uhkasi.

Ansiosidonnaista maksetaan työuran kestosta ja iästä riippuen­ noin 14, 18 tai 23 kuukautta. Tuki on koko ajan sama, keskimäärin noin 60 prosenttia palkasta. Keskimääräinen korvaussumma on 1 425 euroa kuussa.

Kokoomus ehdottaa tukeen kolmea porrasta. Heti työttömyyden alussa saisi viisi prosenttia nykyistä enemmän rahaa. Kolmen kuukauden jälkeen saisi 90 prosenttia nykyisestä. Siitä kolmen kuukauden päästä summa tippuisi vielä kerran. Tukea maksettaisiin 80 prosenttia nykyisestä.

Kristillisdemokraatit puolestaan ehdottavat neljää porrasta. Aluksi tukea saisi saman verran kuin nyt. Sen jälkeiset portaat olisivat 75, 70 ja 60 prosenttia nykytasosta.

Perussuomalaiset ja Rkp eivät ole esitelleet omia mallejaan tuen porrastamiseksi.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofes­sori Tomi Kyyrä sanoo, että työttömyysturvan ”optimaalista aikaprofiilia” ei tiedetä. ”Kysymys on auki”, hän sanoo.

Talouspolitiikan arviointineuvosto totesi vuonna 2017, että porrastuksen vaikutuksista on niukasti näyttöä ja tulokset vaihtelevat maasta toiseen.

Perinteinen ja suosittu näkemys taloustieteen piirissä silti on, että tuki kannattaisi porrastaa laskevasti eli pienenemään työttömyyden jatkuessa.

Vastakkaisiakin näkemyksiä on. Vuonna 2018 ilmestyi ruotsalaistutkijoiden artikkeli, joka on aiheuttanut ekonomistipiireissä paljon keskustelua. Artikkelin mukaan Ruotsissa kannattaisi maksaa nykyistä pienempää työttömyyskorvausta, mutta porrastaa se nousevasti. Silloin summa kasvaisi työttömyyden pitkittyessä.

Tutkijat perustelevat ehdotustaan: Mitä pidempään työttömyys jatkuu, sitä vähemmän ihmisillä on puskurina säästöjä. Työttömyyden loppuvaiheessa tuki aiheuttaa vähemmän kannustinongelmia kuin alkuvaiheessa. Alussa kiusaus jäädä kotiin tuen turvin on suurempi.

Tunnettu on myös unkarilainen tutkimus, jossa päädyttiin päinvastaiseen päätelmään. Unkarissa toteutettiin työttömyysturvan porrastus vuonna 2005. Porrastus oli laskeva, eli aluksi sai enemmän rahaa.

Unkarissa porrastuksella oli ”toivottu vaikutus”, Kyyrä sanoo. Työttömyysjaksot lyhenivät.

Kokoomuksen ehdottama uudistus olisi samalla leikkaus. Porrastuksen lisäksi puolue lyhentäisi tuen kestoa. Sitä maksettaisiin kymmenen kuukautta.

Lyhennyksen vaikutuksista on melko laaja yksimielisyys taloustieteessä: mitä lyhyemmän ajan tukea saa, sitä lyhyempiä ovat työttömyysjaksot.

Neljän viikon lyhennys työttömyysturvaan lyhentää työttömyysjaksoja keskimäärin vajaan viikon.

Muitakin vaikutuksia on. Tomi Kyyrä on tutkinut vaikutusta työsuhteiden laatuun. Jos työttömyysturvaa lyhennetään, ihmiset tyytyvät huonompiin työsuhteisiin. Lyhyempiin ja huonommin palkattuihin.

Mitä pienempää palkkaa ihmiset saavat, sitä vähemmän kertyy verotuloja. Työsuhteiden huonontuminen syö yli 60 prosenttia valtiontalouden säästöistä.

Tutkimuksessa oli rajoitteensa, Kyyrä sanoo. Siinä tarkasteltiin vain työttömyyden jälkeistä ensimmäistä työpaikkaa. On mahdollista, että ensimmäinen ”huonompi” työpaikka on ponnahduslauta parempaan.

”Jos työttömyysturvaa halutaan lyhentää, voisi olla järkevä rakentaa mekanismi, jolla se pidentyisi taloudellisessa lamassa”, Kyyrä sanoo.

Tällainen mekanismi on käytössä esimerkiksi USA:ssa ja Kanadassa. Etuutta voi saada kauemmin, jos esimerkiksi työttömyysaste ylittää tietyn rajan.

Pitkä ansioturva aiheuttaa taantuman aikaan vähemmän kannustinongelmia kuin hyvässä taloustilanteessa. Lisäksi pidennyksellä elvytetään taloutta.

”Kun laskusuhdanteessa työttömille antaa rahaa, se tukee kulutuskysyntää ja sitä kautta taloutta.”

Veronkevennykset laskusuhdanteessa eivät ole yhtä hyvä keino elvyttää, Kyyrä sanoo.

Osa työssäkäyvien veronkevennyksistä menee sukanvarteen eikä kulutukseen.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio sanoo, että ”vihreää valoa on näytetty vain porrastamiselle”.

Millaista valoa lyhennykselle: punaista vai pikemmin keltaista?

”Todennäköisemmin punaista”, Tavio sanoo.

Perussuomalaisten vastaus voi olla neuvottelutaktisesti viisas. Se ei ole aivan ehdoton ei.

Mitä vastahakoisemmalta puolue vaikuttaa leikkauksen suhteen, sitä enemmän kokoomuksen täytyy tehdä töitä saadakseen se läpi. Kokoomus voi joutua tekemään myönnytyksiä muissa asioissa, jotta se onnistuisi tavoitteessaan.