Aikaisemmin töihin

Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman ehdottaa järjestelyä, joka lyhentäisi eduskunnan kesätaukoa – ainakin osalle kansanedustajista.

Eduskunta palaa istunto­tauolta syyskuun alussa. Vestman esittää, että vastedes eduskunnan valiokunnat voisivat aloittaa työnsä jo elokuussa. Järjestely toisi helpotusta kiireisempien valiokuntien työtaakkaan, Vestman uskoo.

Hän on tällä vaalikaudella johtanut perustuslakivaliokuntaa. Se on yksi valiokunnista, jonka Vestman haluaisi aiemmin koolle.

Valiokunnat eivät lähtökohtaisesti kokoonnu istuntotaukojen aikana. Kesätauko kestää noin heinä- ja elokuun.

”Osa valiokunnista on istuntokaudella ylityöllistettyjä, joten elokuuta voisi hyvin ottaa kokouskäyttöön. Tämä vaatii toki laajempaa keskustelua eduskunnassa”, Vestman sanoo Suomen Kuvalehdelle.

Valiokunnat ovat kansan­edustajien työn keskeinen paikka. Eri aloihin erikoistuneet valiokunnat käsittelevät lakiesityksiä ennen kuin niistä äänestetään täysistunnossa.

Toisin kuin täysistunnot, valiokuntien kokoukset eivät ole julkisia, joten niiden työtä tunnetaan huonommin. Valiokuntien kuormittuminen kuitenkin nousee aina silloin tällöin puheenaiheeksi.

Tällä vaalikaudella julkisuudessa on käsitelty esimerkiksi Krista Kiurun (sd) johtamaa sosiaali- ja terveysvaliokuntaa, jonka kokousrupeamia edustajat ovat kauhistelleet.

Vestmanin mukaan ongelma on yksittäistapauksia laajempi. Esimerkiksi perustuslakivaliokunnan työmäärä on paisunut. Viime keväänä valiokunta laati 51 lausuntoa, mikä oli Vestmanin mukaan tuplamäärä tavanomaiseen verrattuna.

Kasvanut työmäärä uhkaa sitä, kuinka hyvin kansanedustajat pystyvät perehtymään käsiteltäviin asioihin.

”Valiokuntien päätavoitteena pitää olla, että tämä talo saa säädettyä laadukkaita lakeja.”

Vestmanin mukaan lakiesityksiä voisi myös tasata eri valiokuntien kesken. Hän esimerkiksi siirtäisi osan sote­valiokunnan käsittelemistä laeista työ- ja tasa-arvovaliokunnan vastuulle.

Valiokuntien kehittämistä on pohdittu aiemminkin.

Edellinen puhemies Matti Vanhanen (kesk) esitti valiokuntien koon pienentämistä. Tällöin edustajilla olisi vähemmän jäsenyyksiä ja enemmän aikaa yksittäisille laeille.

Esitys ei toteutunut. Vestmanin mukaan pienet puolueet olivat huolissaan, että ne putoai­sivat kokonaan pois useista valiokunnista.

Vestman kertoo, että nykyisen puhemiehen Jussi Halla-ahon (ps) johdolla valmisteltiin päivitys kokousrytmiin. Ehdotus olisi lisännyt valiokuntien kokousten välille tauon, joka olisi helpottanut esimerkiksi kokouksesta toiseen ehtimistä.

Tämäkään esitys ei toteutunut. Vestman ei halua avata tapahtuneen yksityiskohtia.

”Ehdotus kohtasi kummallista vastusta puhemiesneuvostossa. En vieläkään ymmärrä, miksi se kaatui.”

Helsingin Sanomien mukaan tiukka kokousaikataulu johtaa jatkuviin myöhästymisiin ja etuajassa poistumisiin. Vestmanilla näitä kertyi vertailussa eniten. Hän selittää asiaa perustuslakivaliokunnan puheenjohtajuudella.

Eräs valiokuntia työllistävä asia on lakiesitysten laatu.

”Kun hallituksen esityksissä on puutteita, niitä joudutaan korjailemaan valiokunnissa”, Vestman sanoo. Hänen mukaansa esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön esityksissä on ollut usein puutteita.

Vestman korostaa, että kyse ei ole vain Orpon hallituksesta. Lainsäädännön arviointineuvosto moitti myös edellistä hallitusta siitä, että jatkuva kiire uhkaa lakien laatua.

Hallituksen esitykset ovat ministeriöiden laatimia. Laatua voisi parantaa lisäämällä ministeriöiden resursseja. Tällä vaalikaudella niitä on kuitenkin leikattu osana julkisen talouden säästöjä.

Vestman ei alkaisi myöntää lisärahoitusta. Hän vaatii ministeriöiltä priorisointia.

”Lainvalmisteltu on tärkein osa ministeriön työtä. Säästöjä pitää kohdentaa muuhun osaan ministeriöstä.”

Poikkeuksena Vestman esittää, että oikeusministeriön voimavaroja voisi vahvistaa niin, että se voisi tukea muiden ministeriöiden valmisteluja.

”Heiltä on tullut kautta­ linjan todella laadukkaasti­ valmisteltuja esityksiä tällä­ vaalikaudella. Vahvistaisin ­oikeusministeriön laintarkastusta.”