Protesti laidoilta

Saksan poliittisesta syksystä on tulossa hikinen. Talous junnaa taantuman partaalla, ja hallitus riitelee lähes kaikesta. Koko demokraattinen järjestelmä joutuu kovalle koe­tukselle syyskuussa kolmen itäisen osavaltion maapäivävaaleissa.

Mielipidemittausten mukaan äärioikeiston AfD-puolue eli Vaihtoehto Saksalle on saamassa historiansa parhaan tuloksen. Myös laitavasemmiston uudelle populistipuolueelle BSW:lle ennustetaan menestystä. Radikaalien protestipuolueiden yhteinen äänisaalis saattaa nousta jopa 40–50 prosenttiin.

AfD on keskittynyt kampanjassaan maahanmuuton vastustamiseen. Puolue nauttii noin 30 prosentin kannatusta Thüringenin ja Saksin osavaltioissa, joissa äänestetään sunnuntaina 1. syyskuuta. Maahanmuuttajien osuus väestöstä on molemmissa osavaltioissa melko pieni.

Saksan kotimaan tiedustelupalvelu BfV määrittelee AfD:n äärioikeistolaiseksi puolueeksi, ja sen toiminta on alistettu tarkkailuun. Suurin huomio kohdistuu Thüringenin AfD-johtajan Björn Höcken johtaman radikaalin nationalistisiiven toimintaan. Hän pyrkii nyt osavaltion pääministeriksi.

Höckeä pidetään uusnatsina. Hänet on tuomittu tänä vuonna lähes 30 000 euron sakkoihin natsien SA-joukkojen kielletyn iskulauseen käyttämisestä vaalitilaisuuksissa. Lisäksi vihreät ovat tehneet hänestä rikosilmoituksen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Saksin osavaltiossa AfD kamp­pailee suurimman puo­­­lueen asemasta hallitusvas­tuus- ­sa olevien kristillis­de­mok­­raat­­tien (CDU) kanssa. Päämi­nisteri Michael Kretschmer toivoo, että mahdollisimman monet liberaalien, sosiaalidemokraattien ja vihreiden kannattajat äänestäisivät taktisesti CDU:ta pitääkseen AfD:n oppositiossa.

AfD johtaa gallupeja myös Berliiniä ympäröivässä Brandenburgin osavaltiossa, jossa äänestetään 22. syyskuuta. Puolueelle ennustetaan noin 24 prosentin kannatusta.

Äärioikeistoon perehtynyt toimittaja Martin Debes väittää, että äärioikeiston menestys itäisessä Saksassa perustuu edelleen DDR:n romahduksen ja Saksojen yhdistymisen jälkeiseen traumaan. Suuri osa itäsaksalaisista menetti 1990-luvun murroksessa työpaikkansa, yhteiskunnallisen asemansa ja usein myös itsetuntonsa, mikä on vieraannuttanut heidät yhteiskunnasta.

”Voittajia oli paljon, mutta häviäjiä oli vähintään yhtä paljon”, Debes kuvaa.

Vaalikisaa sekoittaa entisestään laitavasemmistolainen populistipuolue, jota kutsutaan perustajansa mukaan Sahra Wagenknechtin liittoumaksi (Bündnis Sahra Wagenknecht, BSW). Puolueen valtakunnallinen kannatus on noin kahdeksan prosenttia, mutta itäisissä osavaltioissa se on kohonnut nopeasti 15–20 prosenttiin.

BSW ajaa vasemmistolaista talouspolitiikkaa mutta myötäilee äärioikeistoa muun muassa maahanmuuttoa ja seksuaalivähemmistöjen asemaa koskevissa kysymyksissä. AfD:n tavoin se suhtautuu kriittisesti Venäjä-pakotteisiin ja aseapuun Ukrainalle.

Wagenknecht erosi viime vuonna vasemmistopuolue Die Linkestä. Hän vienee nyt ääniä Linkeltä, AfD:lta ja so­siaa­lidemokraateilta.

Joukko Itä-Saksan demokratisoitumisen puolesta 1980-luvun lopulla taistelleita kansalaisoikeusaktivisteja syyttää Wagenknechtiä ja hänen puoluettaan Venäjän propagandan levittämisestä.

”BSW:n jäsenet väittävät jatkuvasti, että fasistit hallitsevat Kiovaa. Kuinka se olisi mahdollista, kun sekä presidentti että pääministeri ovat juutalaisia”, he toteavat viestipalvelu X:ssä.

Lausunnon on allekirjoittanut 13 tunnettua kansalaisoikeusaktivistia. He arvostelevat Wagenknechtin puheita Ukrainan väistämättömästä tappiosta. He muistuttavat hänen levittäneen valheellista tietoa, jonka mukaan Ranska olisi lähettänyt sotilaita Ukrainan rintamalle.

Wagenknecht on myös epäillyt, ettei kiovalaiseen lastensairaalaan heinäkuussa osunut ohjus olisi ollut venäläinen vaan Ukrainan oma ilmatorjuntaohjus.

Aktivistit vetoavat kristillisdemokraatteihin, jotta nämä kieltäytyisivät vaalien jälkeen yhteistyöstä BSW:n kanssa. CDU:ssa käydään asiasta parhaillaan sisäistä keskustelua.

Toimintakykyisen hallituksen muodostamisesta tulee vaalien jälkeen todennäköisesti erittäin vaikeaa kaikissa kolmessa osavaltiossa.

CDU ja liberaalipuolue FDP ovat kieltäytyneet jo etukäteen yhteistyöstä AfD:n ja Linken kanssa. Wagenknecht puolestaan kieltäytyy yhteistyöstä niiden puolueiden kanssa, jotka tukevat Ukrainan sotilasapua ja amerikkalaisten ohjusten sijoittamista Saksaan.

Saksan maapäivävaalien tuloksella on heijastusvaikutuksia myös valtakunnanpolitiikkaan. Hallituspuolueille kävi surkeasti kesäkuun EU-vaaleissa. Murskatappio osavaltiovaaleissa kiihdyttäisi vaatimuksia liittokansleri Olaf Scholzin hallituksen erosta ja ennenaikaisista liittopäivävaaleista.

Kyselyjen mukaan vain parikymmentä prosenttia saksalaisista on tyytyväisiä sosiaalidemokraattien, vihreiden ja liberaalien hallitukseen.

Seuraavat liittopäivävaalit järjestetään näillä näkymin syksyllä 2025. Kristillisdemokraatit johtavat mielipidemittauksia runsaan 30 prosentin kannatuksella, sillä AfD:n ja BSW:n kannatus on lännessä selvästi heikompaa kuin idässä.

Liittokansleriksi pyrkivä CDU:n puheenjohtaja Friedrich Merz torjuu yhteistyön AfD:n kanssa, joten CDU:n mahdollisia hallituskumppaneita olisivat nykyiset hallituspuolueet SPD, vihreät ja liberaalit.