”Klaanien sota on alkanut”
Putinin lähipiiri ymmärtää, että presidentti kuolee tai eroaa ennen pitkää, maanpaossa elävä tutkiva toimittaja Roman Anin sanoo.
Eliitin tyytymättömyys presidentti Vladimir Putiniin kasvaa Venäjällä surkean sotamenestyksen ja pahenevien talousongelmien vuoksi.
Putinin valtajärjestelmä perustuu kilpaileviin klaaneihin, jotka ajavat omia etujaan presidentin suojeluksessa. Osa haluaisi kiihdyttää iskuja Ukrainaan, mutta osa katsoo, että Putin teki pahan virheen ryhtyessään sotaan, jota ei voi voittaa.
Palkka-armeija Wagnerin johtaja Jevgeni Prigožin on arvostellut toistuvasti puolustusministeri Sergei Šoigua, armeijan johtoa ja epäsuorasti myös Putinia.
Prigožin on kritisoinut voimakkaasti korruptoituneen eliitin lapsia, jotka viettävät ylellistä elämää ja väistävät asepalveluksen vanhempiensa tuella. Hänen mukaansa Venäjä uhkaa ajautua samanlaiseen vallankumoukseen kuin vuonna 1917, jos sotilaat ja heidän sukulaisensa nousevat kapinaan.
”Kuolleiden sotilaiden sukulaisia on nyt kymmeniä tuhansia. Tulevaisuudessa heitä on lähes varmasti satoja tuhansia”, Prigožin sanoo verkkolehti Medusan haastattelussa.
Moskovalainen paikallispoliitikko Boris Nadeždin sanoi viime viikolla, että Putin pitää syrjäyttää seuraavissa vaaleissa, jotta suhteet Eurooppaan voidaan rakentaa uudelleen.
”Meidän on valittava joku muu kuin Putin”, Nadežin sanoi NTV-kanavan keskusteluohjelmassa. Kysymyksessä oli todennäköisesti ensimmäinen kerta, kun Putinin syrjäyttämisestä puhuttiin avoimesti valtiollisella tv-kanavalla.
Myös sotabloggarit ja pahamaineinen ultranationalisti Igor Girkin esittävät yhä suorempaa kritiikkiä sodanjohtoa vastaan.
Girkin on entinen Venäjän turvallisuuspalvelun (FSB) upseeri, joka tunnetaan myös nimellä Strelkov. Hän johti vuonna 2014 Venäjän hyökkäystä Itä-Ukrainassa. Hänet tuomittiin viime vuonna Hollannissa elinkautiseen vankeuteen malesialaisen matkustajakoneen alas ampumisesta vuonna 2014.
Girkin perusti keväällä ”Vihaisten patrioottien klubin”, joka aikoo pyrkiä politiikkaan.
Hänen mielestään Venäjälle pitäisi julistaa sotatila. Myös hän on varoittanut vallankaappauksesta, joka saattaa tapahtua jo tänä kesänä.
”Venäjällä on syntymässä järjestelmäkriisi – tai se on jo kriisin kourissa”, Girkin sanoi toukokuussa uutistoimisto Reutersille.
Sodan syistä Girkin on kuitenkin Putinin kanssa samaa mieltä. Hänen mukaansa länsi yrittää ryöstää Venäjän luonnonvarat ja tuhota maan kulttuurin. Sen vuoksi Venäjän ei pidä tehdä kompromisseja vaan taistella loppuun asti.
Girkin on ehdottanut sodan laajentamista taktisilla ydinaseilla. Hänen mielestään Venäjän pitäisi hyökätä myös Kazakstaniin ja perustaa Astanaan Moskovalle uskollinen hallinto.
Brittiläinen Venäjän-tuntija, Lontoon UCL-yliopiston professori Mark Galeotti ei usko, että Prigožin tai Girkin pyrkisivät tosissaan syrjäyttämään Putinin. Sama koskee oligarkkeja.
”He haluavat muutosta, mutta eivät uskalla tehdä mitään”, Galeotti sanoo The Week Ahead in Russia –podcastissa. Hänen mukaansa tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti, jos Putin sairastuu tai Venäjä ajautuu muuten vakavaan kriisiin.
Maanpaossa elävä tutkiva toimittaja Roman Anin väittää, että ”klaanien sota” on jo alkanut. Hänen mukaansa edes Putinin lähipiiri ei usko enää Venäjän voittoon.
”He haluavat pelastaa henkensä, omaisuutensa ja sukulaistensa hengen”, hän arvioi RFE/RL:n haastattelussa.
”Putin on 70-vuotias; hän ei ole nuori mies. Lähipiiri ymmärtää, että hän kuolee tai eroaa ennen pitkää.”
Oligarkkien kaapatut puhelinkeskustelut paljastavat heidän menettäneen luottamuksensa maan johtoon. Oligarkit ovat varautuneet pahimman varalle. He ovat perustaneet Venäjälle kymmeniä yksityisiä sotilasyrityksiä, jotka turvaavat heidän etujaan.
Myös äärioikeisto on perustanut asekaarteja. Osa niistä taistelee nyt Ukrainan puolella. Vapaan Venäjän legioona ja Venäjän vapaaehtoisjoukot ovat iskeneet toistuvasti Ukrainan asevoimien tukemina Venäjän rajan yli Belgorodin alueelle.
Putin vakuuttaa uskoaan voittoon, mutta hän vaikuttaa neuvottomalta. Maanpaossa elävä oppositiopoliitikko Gennadi Gudkov väittää, että presidentti kärsii vakavista mielenterveysongelmista. Hän kertoo kuullensa asiasta useista eri lähteistä.
Joka tapauksessa Putinin asema on heikompi kuin muutamia vuosia sitten, jolloin häntä uhkasivat lähinnä liberaalit demokratian kannattajat.
Venäjän armeija ja turvallisuuspalvelut ovat toistaiseksi pysyneet uskollisina presidentille, mutta myös niiden välillä käydään valtataistelua.
Putinin luotettavin tuki on vuonna 2016 perustettu 340 000 miehen kansalliskaarti, jota johtaa hänen entinen henkivartijansa Viktor Zolotov.
Venäjän tulevaisuus näyttää synkältä. Aleksei Navalnyi ja muut demokratia-aktivistit on vangittu tai ajettu maanpakoon.
Maan arvostetuimpiin nykykirjailijoihin kuuluva Mihail Šiškin muistuttaa teoksessaan Sota vai rauha, että Venäjä on epäonnistunut kahdesti demokratian rakentamisessa.
Vuoden 1917 demokratia kesti vain muutaman kuukauden ja toinen, Neuvostoliiton romahduksen jälkeen syntynyt vaivoin muutaman vuoden.
Šiškinin mukaan Venäjä voi syntyä uudestaan vasta koettuaan sodassa täydellisen tappion, kuten Saksa toisessa maailmansodassa.
”Ilman perinpohjaista Putinin ajan laittomuuksien selvittämistä Venäjällä ei ole tulevaisuutta.”