Venäjä kauppaa aseistusta Nato-maa Turkille – Putinin ja Erdoğanin julkinen kuhertelu murentaa USA:n ja Turkin välejä

Venäjän presidentti Vladimir Putin esitteli aseistusta Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanille Moskovassa avatussa MAKS-2019 ilmailunäytöksessä.

asekaupat
Teksti
Mika Horelli

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Venäjä on ryhtynyt aktiivisesti tarjoamaan Turkille korvaavia asejärjestelmiä. Markkinointi on alkanut sen jälkeen, kun Yhdysvallat heinäkuussa 2019 kieltäytyi jatkamasta sadan tilatun F-35-hävittäjän toimituksia Turkkiin.

Yhdysvallat on myös lopettanut turkkilaisten lentäjien koulutuksen. USA:n päätösten taustalla on suuttumus siitä, että Washingtonin protesteista huolimatta Turkki osti Venäjältä S-400-ilmatorjuntajärjestelmän, jonka ensimmäinen erä toimitettiin Turkkiin heinäkuussa 2019. Bloombergin uutistoimiston mukaan järjestelmän seuraavien erien siirto Turkkiin alkaa syyskuun alussa. Yhdysvallat pitää kauppoja turvallisuusuhkana.

Nyt Venäjä yrittää panna vielä paremmaksi tarjoamalla omia viidennen sukupolven Suhoi SU-57 -hävittäjiään amerikkalaisten F-35-koneiden tilalle.

Venäjän presidentti Vladimir Putin esitteli tiistaina 27. elokuuta 2019 Moskovassa avatussa MAKS-2019 ilmailunäytöksessä Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanille hävittäjien lisäksi myös SU-35-taistelukoneita, helikoptereita ja amfibiolentokoneita.

Uutistoimisto Interfaxin mukaan Putin olisi halukas myymään Turkille kalustoa vaikka heti. Venäjä olisi valmis myös siihen, että tulevaisuudessa osa Turkille myytävistä asejärjestelmistä valmistettaisiin Turkissa.

 

Samassa tapahtumassa Putin kutsui Erdoğania todella läheiseksi liittolaiseksi. Tämä oli omiaan herättämään ihmetystä, koska Turkki on edelleenkin Nato-maa ja niin muodoin sen pitäisi olla ensi sijassa Yhdysvaltain eikä Venäjän liittolainen.

Putinin ja Erdoğanin julkisen kuhertelun ennakoidaan johtavan yhä vaikeampiin suhteisiin Yhdysvaltain kanssa. Myös Turkin uskottavuus sotilasliitto Naton jäsenenä voi  hiipua entisestään.

Yhdysvallat on toistuvasti yrittänyt myydä Turkille Patriot-ilmatojuntaohjusjärjestelmiä jopa huomattavalla alennuksella, mutta Erdoğan on kieltäytynyt ostamasta niitä.

Turkki on muodollisesti selittänyt päätöstään venäläisten ilmatorjuntajärjestelmien ostamisesta sillä, ettei NATO-mailla, Yhdysvallat mukaan lukien, ole ollut tarjota Turkin asevoimien kaluston kanssa yhteensopivia järjestelmiä.

 

Erityisenä rasitteena Yhdysvaltain ja Turkin välisiä suhteissa hiertää se, että turkkilainen uskonoppinut ja filosofi Fethullah Gülen saa asua maanpaossa Pennsylvaniassa. Presidentti Erdoğan pitää Gülenia arkkivihollisenaan, ja Turkki on toistuvasti vaatinut tämän luovuttamista.

Turkin ja Yhdysvaltain sotilaallista eripuraa lisää osaltaan myös se, että USA tukee Syyriassa toimivia kurdikapinallisia, joita Turkki pitää terroristeina. Erdoğan uhkasi viimeksi elokuun alussa aloittaa hyökkäyksen Syyriassa lähellä Turkin rajaa olevia kurdijoukkoja vastaan. Kyseiset joukot ovat taistelleet Yhdysvaltain liittolaisina Isisin vastaisessa sodassa.

Asekauppojen hieromisesta huolimatta myös Turkin ja Venäjän suhteita hiertävät Syyrian sodan asetelmat. Venäjä tukee Syyrian hallitusta ja Turkki joitakin kapinallisryhmiä, jotka taistelevat hallitusta vastaan.

Viimeksi 19. elokuuta 2019 Venäjän tukeman Syyrian hallituksen joukot tekivät ilmaiskun Turkin armeijan autosaattueeseen, joka oli matkalla Syyriassa Idlibin alueella sijaitsevaan Khan Sheikhouniin. Uutistoimisto Reutersin lähteiden perusteella iskussa kuoli kolme ja haavoittui 12 siviiliä. Turkin mukaan saattueesta oli ilmoitettu etukäteen ja isku rikkoi Turkin, Venäjän ja Syyrian välisiä sopimuksia.