Vapaan nettitiedon puolestapuhuja: "Tulossa perustavanlaatuinen teknologinen muutos"

internet
Teksti
Janne Arola

Tämän vuoden kesäkuussa New York Times julkaisi henkilökuvan Wikipedian perustajasta Jimmy Walesista otsikolla ”Jimmy Wales ei ole nettimiljardööri”.

Kuva Alex Hofford EPA

Jutussa muistutettiin, että vaikka Wales on onnistunut luomaan maailman suosituimpiin lukeutuvan verkkosivuston, hän ei ole rikastunut kunnolla. Useiden arvioiden mukaan miehen omaisuus on vain hieman yli miljoonan dollarin suuruinen. Se on murusia verrattuna vaikkapa Googlen, Applen tai Facebookin omistajilleen tuottamiin voittoihin.

Mutta Wikipedia onkin pieni, vain noin 175 hengen työyhteisö, joka elää kansalaislahjoituksista ja jopa 80 000 vapaaehtoisen innosta päivittää avointa tietosanakirjaa.

Wales ei ole enää päivittäin mukana Wikipedian johtamisessa, mutta NYT:n mukaan hän on ”elinikäinen hyväntahtoinen diktaattori” (Benevolent Dictator for Life), jolla on viimeinen sana yhteisön asioissa.

”Minä todella valitin heille [New York Timesille] siitä”, Wales sanoi viime viikon torstaina Jyväskylässä. ”Se ei ole totta. Se ei ole tittelini. Alusta alkaen yhteisömme on kieltänyt sen minuakin voimakkaammin.”

Työskentely vapaaehtoisten kanssa ei kuitenkaan aina ole helppoa, hän kertoi.

”Se on kiinnostava johtamiskokemus, koska kenellekään ei voi sanoa, että teet tämän minun tavallani tai lähdet kotiin. Tai itse asiassa voi sanoa, mutta silloin suurin osa lähtee kotiin, eikä vapaehtoisia jää enää jäljelle.”

Eleetön ja harmaa Wales

Wikipediasta on jo vuosia sitten tullut käsite vapaalle tiedolle internetissä. Se sisältää yli 27 miljoonaa artikkelia 285 kielellä, ja sivustolla vierailee yli 500 miljoonaa ihmistä joka kuukausi.

Wales oli viime viikolla Jyväskylässä järjestetyn Nordic Business Forum -talousseminaarin torstai-illan pääpuhuja.

Vaaleanpunaiseen kauluspaitaan ja pikkutakkiin pukeutunut internetguru kertoi yli 3 000 hengen yleisölle Wikipedian toimintaperiaatteista ja istahti sen jälkeen reiluksi puoleksi tunniksi Henkka Hyppösen ja kuulijoiden tentattavaksi.

Tätä Walesin nykyinen elämä enimmäkseen onkin: hän kiertää hyvin palkattuna puhujana ympäri maailmaa kertomassa Wikipedian ja sosiaalisen median vahvuuksista.

Jyväskylässä Wales muistutti kuulijoilleen useaan otteeseen Wikipedian oleva pieni yhteisö, jolla on rajalliset resurssit kehittää esimerkiksi sivuston designia. Hän itse edusti luomaansa yhteisöä täydellisesti harmaantuvassa parrassaan ja eleettömällä esiintymisellään.

Wikipedian ”humanitaarinen vaikutus”

Walesin mukaan Wikipedian lähitulevaisuuden suurin haaste on levittäytyä nykyistä voimakkaammin kehittyviin maihin, joissa internetin käyttö erityisesti kännyköillä lisääntyy hurjaa vauhtia.

Wales uskoo, että vapaan tiedon leviämisellä on ”valtava humanitaarinen vaikutus”. Hän muistutti, että rikkaissa maissa elävillä on jo nyt mahdollisuus saada valtavasti tietoa, ja Wikipedia parantaa näitä mahdollisuuksia muun muassa Aasiassa ja Afrikassa.

Kesällä paljastunutta Yhdysvaltain turvallisuusviraston NSA:n urkintaskandaalia Wales pitää ”hälyttävänä ja järkyttävänä” asiana.

”Kun kuulimme enemmän näistä paljastuksista, päätimme Wikipediassa kiihdyttää aikataulua, jolla siirrymme salattuihin internet-yhteyksiin joka paikassa. Oma näkemykseni on, että Wikipedian lukeminen on jokaisen henkilökohtainen asia”, Wales totesi.

Hän arvioi täysimittaisessa vakoilussa olevan kyse syvistä ihmisoikeusrikkomuksista.

”Tulemme näkemään perustavanlaatuisen teknologisen muutoksen internetissä, kun ihmiset tulevat tietoisemmiksi siitä, kuinka turvallisia heidän käyttämänsä palvelut ovat. Kyse ei ole enää vain luottokorttitietojen varastajista, vaan on niitäkin, jotka nuuskivat, mitä teet.”

Missä on julkisen ja yksityisen tiedon raja?

Wales, yksi vapaan ja avoimen tiedon tunnetuimmista puolustajista, ei kuitenkaan pidä kaiken mahdollisen tiedon jakamista verkossa järkevänä.

Wikipedia ei esimerkiksi viittaa artikkeleissaan suoraan vuodettuihin dokumentteihin, vaan ainoastaan luotettaviin julkaisijoihin, jotka ovat kirjoittaneet aiheesta.

Wales nosti esiin myös kotiosavaltionsa Floridan, jossa kuka tahansa voi saada tietoja eri alueilla sijaitsevista asuinkiinteistöistä. Tällainen julkinen palvelu parantaa ostajien mahdollisuutta tutustua asuntomarkkinatilanteeseen, mutta voi kiinnostaa myös esimerkiksi murtovarkaita, jotka saattavat saada yksityiskohtaisia tietoja asunnoista.

Walesin toinen esimerkki koski seksuaalirikoksista tuomittuja, joiden on ilmoitettava asuinpaikkansa. Se saattaa johtaa tilanteeseen, että parikymppisenä baarissa huonosti käyttäytyneen ihmisen menneisyys varjostaa häntä vielä yli viisikymppisenäkin.

”En tiedä, onko oikein näyttää kaikille naapureille, että sinulla on rikollinen tausta”, Wales pohti. ”Yhteiskunnan pitää miettiä, minkä tiedon pitää olla yksityistä ja mikä voi olla julkista.”

Kuva Alex Hofford / EPA.