Valtamerien pinta voi nousta metreillä jo lähivuosikymmeninä

hiilidioksidi
Teksti
Kari Tyllilä

Historiatieto osoittaa, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on yhteydessä merien pinnankorkeuden vaihteluun. Suuret muutokset ovat kestäneet vuosisatoja, mutta myös pikainen merenpinnan nousu on mahdollista.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nopea nousu voi nostaa merenpintaa jopa kymmenillä metreillä tulevaisuudessa. Arvio pohjaa Southamptonin yliopiston tutkimukseen, jossa mallinnettiin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja valtamerten pinnan korkeuden muutoksia 40 miljoonan vuoden ajalta.

Tämä tulos saatiin vertaamalla merenpinnan korkeustietoja samanaikaisiin hiilidioksidipitoisuuksiin.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden miltei nykytasolla eli noin 400 ppm:ssä – tämän hetken arvo on 390 ppm – meren pinta on ollut muinaisina aikoina säännönmukaisesti vähintään yhdeksän metriä nykyistä korkeammalla. Suurimmillaan arvio on 27 metrissä.

Hiilidioksidipitoisuuden ollessa välillä 400 – 650 ppm meren pinta on pysytellyt suurin piirtein vakiokorkeudella. Tätä suurempi hiilidioksidipitoisuus on ollut taas yhteydessä merenpinnan kohoamiseen uudelle tasolle, ja pitoisuuden noustua 1200 ppm:aan planeetta on ollut täysin jäävapaa ja merenpinta 65 metriä nykyistä korkeammalla.

Muutos uudelle tasolle hitaasti

Tutkijoiden mukaan merien pinta vakiintuu uudelle tasolleen vasta satojen vuosien kuluessa, mikä nykytilanteessa tuntuu pitkältä ajalta. Taaksepäin katsottaessa tämä vastaisi sitä, että meret olisivat tällä hetkellä 9 – 27 metriä korkeammalla kuin keskiajalla, jos hiilidioksiditaso olisi tuolloin noussut nykytasolle. On selvää, että nykyinen kulttuuri ei olisi tällöin päässyt syntymään.

Southamptonin yliopiston tutkimus ei ota kantaa lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden väliseen yhteyteen, mutta tulokset ovat hyvin sopusoinnussa USA:n avaruushallinnon Nasan Space Studies -keskuksen johtajan James E. Hansenin yli vuosi sitten esittämän arvion kanssa, että jo nykyinen ilman hiilidioksidipitoisuus ja lähes asteen lämpötilannousu on tuhoisaa.

Etelämantereen jäätikkö huolestuttaa

Merenpinnan nousu jopa muutamassa vuosikymmenessä on sekin mahdollista, ja jotkut tutkijat pitävät sitä jopa todennäköisenä. Tällöin kysymys olisi mannerjäätiköiden äkillisestä liukumisesta mereen.

Näihin asti on kiinnitetty huomiota etupäässä Grönlannin jäätiköihin, mutta viime vuoden toukokuussa raportoitiin huolestuttavia tuloksia Etelämantereen länsirannikolla sijaitsevan valtavan Filchner-Ronnen jäätikön tilasta. Tämä pinta-alaltaan Suomea suurempi ja satojen metrien paksuinen jäähylly nostaisi mereen liukuessaan sen pintaa noin 3,3 metrillä, USA:n rannikolla jopa enemmän. Pelkästään sen osan sortuminen mereen voisi nostaa pintaa nopeasti yli metrillä.

Jää ei kuitenkaan sorru mereen kuukausissa tai edes vuosissa, vaan vuosikymmenissä, kun meriveden lämpeneminen muuttaa jään alla olevan kerroksen ominaisuuksia, jolloin jää ei enää ankkuroidu allaolevaan maahan. Simulaatioiden mukaan tämä johtaisi merenpinnan nopeaan nousuun tämän vuosisadan lopulla.

Jos arvio pitää paikkansa, tätä todistamassa on jo osa lapsistamme.

Merenpinnan nousu 3-4 metrillä merkitsisi, että suurin osa maailman rannikkokaupungeista olisi tuhon omia, ja nykyisistä viljelymaista kolmannes jäisi veden alle.


Tulvasimulaattori: Jäätiköt sulavat, näin Helsinki tulvii

Tulvasimulaattori ja siitä kertova juttu on julkaistu ensimmäistä kertaa 20.6.2012.

Pessimistisimmän ennusteen mukaan Helsinkiä saattaa koetella peräti 2,8 metrin tulva vuoteen 2100 mennessä. Kokeile Tulvasimulaattorilla, mitkä alueet ovat vaarassa jäädä veden alle.

Voit kokeilla myös mielikuvituksellisempia tapahtumia: minne merivesi yltäisi Helsingissä, Oulussa ja Turussa, jos vedenpinta nousisi jopa useita metrejä nykyisestä?

Huomaa, että simulaattorin vedenkorkeuslukemat ilmoitetaan N2000-järjestelmässä. Ne poikkeavat Helsingissä noin 20 senttiä siitä vedenkorkeudesta, josta lehdissä ja radiossa tavallisesti kerrotaan.

Mannerjäätiköiden sulaminen aiheuttaisi tulvia ympäri maapallon. Tutkijat arvioivat, että valtamerien pinta voi nousta 0,2-2 metriä vuoteen 2100 mennessä.

Merenpinnan nousu näkyisi myös Suomessa, vaikkakin vaikutukset olisivat huomattavasti pienemmät kuin valtamerien rannikoilla, sanoo tutkimusprofessori Kimmo Kahma Ilmatieteen laitokselta.

Arvioiden mukaan keskivedenpinta nousee Helsingissä 36 senttiä vuoteen 2100 mennessä, Kahma sanoo.

Ennusteen epävarmuus on kuitenkin suuri: keskivedenpinta saattaa nousta jopa 95 senttiä tai laskea 12 senttiä nykyisestä.

Tarkkojen lukujen antaminen sadan vuoden päähän on vaikeaa, koska tutkijat joutuvat mallintamaan useita monimutkaisia ilmiöitä. Esimerkiksi mannerjäätiköltä vapautuva vesi ei jakaudu maailman meriin tasaisesti, mikä täytyy ottaa huomioon laskelmissa.

Hurjimman ennusteen mukaan Helsinkiin iskee peräti 2,8 metrin tulva seuraavan sadan vuoden aikana. Se edellyttää sekä merenpinnan äärimmäistä nousua että poikkeuksellisia sääolosuhteita, jotka nostavat meren pintaa väliaikaisesti.

Tilanne muistuttaisi vuoden 2005 tammikuuta, jolloin korkeusennätykset rikottiin läpi etelärannikon. Esimerkiksi Helsingissä merivesi nousi 1,51 metriä tavallista korkeammalle, Haminassa peräti 1,97 metriä.

Kahman mukaan valtameren pinta on tähän mennessä noussut hieman hitaammin kuin ennustuksissa. Pessimistisetkin ennusteet täytyy silti huomioida. ”Niiden huomiotta jättäminen tarkoittaisi, että otettaisiin tietoinen riski”, Kahma sanoo.

Tulvasimulaattori huomioi vain korkeuden

Tulvasimulaattori näyttää alueet, joiden korkeudelle tyyni vedenpinta yltäisi. Se ei ota huomioon esimerkiksi veden aaltoilua, viemärien kautta leviävää vettä tai maaston pienimpiä yksityiskohtia. On myös mahdollista, että mittausvirheen vuoksi vesi ei ylläkään kartan näyttämälle alueelle.

Siksi karttoja voi tulkita ainoastaan viitteellisenä. Yksittäisten rakennusten osalta todellinen riski kannattaa tarkistaa virallisista tulvariskianalyyseistä.

Tulvasimulaattori pohjautuu Maanmittauslaitoksen tekemään kolmiulotteiseen korkeusmalliin, joka julkaistiin avoimena datana kesäkuussa. Korkeusmalli näyttää pinnanmuotojen korkeuserot 30 sentin tarkkuudella. Vaakasuunnassa mittauspisteitä on kahden metrin välein. Sillat puuttuvat korkeusdatasta, minkä vuoksi niitä ei ole piirretty kartalle.

Aikaisempia ennätyksiä

  • Korkein mitattu vedenkorkeus Helsingissä oli 151 cm keskimääräistä korkeammalla (9.1.2005), matalin -93 cm (28.1.2010)
  • Oulussa ennätys on 183 cm keskiarvon yläpuolella (14.1.1984), matalin -131 cm (14.1.1929)
  • Turussa ennätys on 130 cm keskiarvon yläpuolella (9.1.2005), matalin -74 cm (10.4.1934)

Tässä artikkelissa esitellyt tulvaennusteet ovat seuraavassa, toistaiseksi julkaisemattomassa ennusteessa päivittymässä noin kuusi senttiä maltillisempaan suuntaan. Alla ovat tuoreimmat luvut, joita ei ole päivitetty Tulvasimulaattoriin:

  • Helsingissä vedenpinta voi ennusteen mukaan nousta enimmillään 89 cm nykyisestä, mutta 95% varmuudella niin ei käy.
  • Todennäköisimmin vedenpinta laskee Oulussa 24 cm, sekä nousee Turussa 9 cm ja Helsingissä 30 cm.


Aikaisempia ennätyksiä


  • Korkein mitattu vedenkorkeus Helsingissä oli 151 cm keskimääräistä korkeammalla (9.1.2005), matalin -93 cm (28.1.2010)

  • Oulussa ennätys on 183 cm keskiarvon yläpuolella (14.1.1984), matalin -131 cm (14.1.1929)

  • Turussa ennätys on 130 cm keskiarvon yläpuolella (9.1.2005), matalin -74 cm (10.4.1934)

Tässä artikkelissa esitellyt tulvaennusteet ovat seuraavassa, toistaiseksi julkaisemattomassa ennusteessa päivittymässä noin kuusi senttiä maltillisempaan suuntaan. Alla ovat tuoreimmat luvut, joita ei ole päivitetty Tulvasimulaattoriin:


  • Helsingissä vedenpinta voi ennusteen mukaan nousta enimmillään 89 cm nykyisestä, mutta 95% varmuudella niin ei käy.

  • Todennäköisimmin vedenpinta laskee Oulussa 24 cm, sekä nousee Turussa 9 cm ja Helsingissä 30 cm.

Tulvasimulaattorin teksti ja toteutus Lauri Vanhala.