Simulaattori: Jäätiköt sulavat, näin Helsinki tulvii

Lauri Vanhala
Kotimaa 20.6.2012 16:00

Pessimistisimmän ennusteen mukaan Helsinkiä saattaa koetella peräti 2,8 metrin tulva vuoteen 2100 mennessä. Kokeile Tulvasimulaattorilla, mitkä alueet ovat vaarassa jäädä veden alle.

Voit kokeilla myös mielikuvituksellisempia tapahtumia: minne merivesi yltäisi Helsingissä, Oulussa ja Turussa, jos vedenpinta nousisi jopa useita metrejä nykyisestä?

Huomaa, että simulaattorin vedenkorkeuslukemat ilmoitetaan N2000-järjestelmässä. Ne poikkeavat Helsingissä noin 20 senttiä siitä vedenkorkeudesta, josta lehdissä ja radiossa tavallisesti kerrotaan.

Mannerjäätiköiden sulaminen aiheuttaisi tulvia ympäri maapallon. Tutkijat arvioivat, että valtamerien pinta voi nousta 0,2-2 metriä vuoteen 2100 mennessä.

Merenpinnan nousu näkyisi myös Suomessa, vaikkakin vaikutukset olisivat huomattavasti pienemmät kuin valtamerien rannikoilla, sanoo tutkimusprofessori Kimmo Kahma Ilmatieteen laitokselta.

Arvioiden mukaan keskivedenpinta nousee Helsingissä 36 senttiä vuoteen 2100 mennessä, Kahma sanoo.

Ennusteen epävarmuus on kuitenkin suuri: keskivedenpinta saattaa nousta jopa 95 senttiä tai laskea 12 senttiä nykyisestä.

Tarkkojen lukujen antaminen sadan vuoden päähän on vaikeaa, koska tutkijat joutuvat mallintamaan useita monimutkaisia ilmiöitä. Esimerkiksi mannerjäätiköltä vapautuva vesi ei jakaudu maailman meriin tasaisesti, mikä täytyy ottaa huomioon laskelmissa.

Hurjimman ennusteen mukaan Helsinkiin iskee peräti 2,8 metrin tulva seuraavan sadan vuoden aikana. Se edellyttää sekä merenpinnan äärimmäistä nousua että poikkeuksellisia sääolosuhteita, jotka nostavat meren pintaa väliaikaisesti.

Tilanne muistuttaisi vuoden 2005 tammikuuta, jolloin korkeusennätykset rikottiin läpi etelärannikon. Esimerkiksi Helsingissä merivesi nousi 1,51 metriä tavallista korkeammalle, Haminassa peräti 1,97 metriä.

Kahman mukaan valtameren pinta on tähän mennessä noussut hieman hitaammin kuin ennustuksissa. Pessimistisetkin ennusteet täytyy silti huomioida. ”Niiden huomiotta jättäminen tarkoittaisi, että otettaisiin tietoinen riski”, Kahma sanoo.

Tulvasimulaattori huomioi vain korkeuden

Tulvasimulaattori näyttää alueet, joiden korkeudelle tyyni vedenpinta yltäisi. Se ei ota huomioon esimerkiksi veden aaltoilua, viemärien kautta leviävää vettä tai maaston pienimpiä yksityiskohtia. On myös mahdollista, että mittausvirheen vuoksi vesi ei ylläkään kartan näyttämälle alueelle.

Siksi karttoja voi tulkita ainoastaan viitteellisenä. Yksittäisten rakennusten osalta todellinen riski kannattaa tarkistaa virallisista tulvariskianalyyseistä.

Tulvasimulaattori pohjautuu Maanmittauslaitoksen tekemään kolmiulotteiseen korkeusmalliin, joka julkaistiin avoimena datana kesäkuussa. Korkeusmalli näyttää pinnanmuotojen korkeuserot 30 sentin tarkkuudella. Vaakasuunnassa mittauspisteitä on kahden metrin välein. Sillat puuttuvat korkeusdatasta, minkä vuoksi niitä ei ole piirretty kartalle.

Aikaisempia ennätyksiä

  • Korkein mitattu vedenkorkeus Helsingissä oli 151 cm keskimääräistä korkeammalla (9.1.2005), matalin -93 cm (28.1.2010)
  • Oulussa ennätys on 183 cm keskiarvon yläpuolella (14.1.1984), matalin -131 cm (14.1.1929)
  • Turussa ennätys on 130 cm keskiarvon yläpuolella (9.1.2005), matalin -74 cm (10.4.1934)

Tässä artikkelissa esitellyt tulvaennusteet ovat seuraavassa, toistaiseksi julkaisemattomassa ennusteessa päivittymässä noin kuusi senttiä maltillisempaan suuntaan. Alla ovat tuoreimmat luvut, joita ei ole päivitetty Tulvasimulaattoriin:

  • Helsingissä vedenpinta voi ennusteen mukaan nousta enimmillään 89 cm nykyisestä, mutta 95% varmuudella niin ei käy.
  • Todennäköisimmin vedenpinta laskee Oulussa 24 cm, sekä nousee Turussa 9 cm ja Helsingissä 30 cm.

 

Keskustelu

Jos noin kerran on, niin saisinko minä ne merestä joka tapauksessa maannouseman seurauksena paljastuvat rantamaat?

Tutkijat arvioivat että veden pinta voi nousta 0.2- 2.0 metriä vuoteen 2100 mennessä…siis karkeasti sanoen 0.0- 2.0 metriä…

Mitähän sekin tarkoittaa? Tullaanko tästä hullua hurskaammaksi?

Tämän pahimmankin skenaarion mukaan Turun linna näyttäisi jököttävän omalla pikku saarellaan veden ympäröimänä. Eli tilanne olisi melko tarkalleen sama kuin vuoden 1300 paikkeilla, jolloin linnaa ryhdyttiin rakentamaan. Mikä on siis ongelma?

Auringonpurkaukset säätelevät maapallon keskilämpötilaa (siitä on olemassa pätevää tutkimustietoa).

Ilmastouskovaiset eivät tietenkään usko muita kuin omia apostoleitaan, mutta kannattaisikohan nyt kuitenkin kaivaa esille vielä vaikkapa NOSTRADAMUKSEN kirjoitukset joiden varaan voitaisiin perustaa vaikkapa yksi uusi uskonto muiden jatkoksi.