Unkarista tuli Kiinan portti Eurooppaan

Kiina kasvattaa vaikutusvaltaansa Unkarissa sähköauto- ja akkutehtailla.

Kiina
Teksti
Risto Majaniemi

Lokakuussa 2023 maailmalle levisi kuvia Unkarin pääministeristä Viktor Orbánista kättelemässä Vladimir Putinia uuden ”Silkkitien” talousfoorumissa Pekingissä. Moni EU:ssa hätkähti.

Orbán oli ainoa EU-johtaja Kiinan järjestämässä tapahtumassa eikä peitellyt, missä seurassa seisoi. Samassa tilaisuudessa isäntämaan presidentti Xi Jinping kehui Orbánia ”Pekingin ystäväksi”.

Unkarin hallitus on jo vuosia rakentanut suhteita itään. Kiinalle Unkarista on tullut portti EU-alueelle. Unkarin hallitus ei kysele Kiinalta ihmisoikeuksista eikä Kiina Unkarilta demokratiasta.

Kiinasta on tullut viime vuosina suurin ulkomainen investoija Unkarissa. Ulkomaiset suorat investoinnit Unkariin tuplaantuivat viime vuonna, kun koko maailmassa valtionrajat ylittävät investoinnit vähenivät vajaalla kolmanneksella.

Vuonna 2022 Kiinasta tehtiin Saksaan vain vajaan kahden miljardin euron investoinnit. Kiinasta investoitiin Unkariin kolme kertaa enemmän.

Seuraavana vuonna virta vain kiihtyi. Unkariin sijoitettiin peräti 13 miljardilla eurolla ulkomailta. Suurin osa rahasta tuli Kiinasta.

Kiina on ottanut Saksan paikan Unkarin ykköskumppanina. Unkarilla ja Saksalla on pitkälle historiaan ulottuvat suhteet, mutta niin on myös Unkarilla ja Kiinalla kommunismin ajoilta. Unkarissa on jo pitkään asunut näkyvä kiinalainen vähemmistö, joka on pyörittänyt muun muassa ravintoloita ja halpatavaraa myyviä ”kiinalaisia toreja” ja kauppoja.

Unkarin autoteollisuus symboloi maassa parhaillaan tapahtuvaa muutosta.

1990- ja 2000-luvuilla maahan nousi Audin ja Daimlerin autotehtaat. Nyt Debrecenissä Itä-Unkarissa viimeistellään BMW:n uuden sähköautotehtaan rakennustöitä. Siitä tulee näillä näkymin viimeinen maahan valmistuva saksalainen autotehdas.

Joulun alla kiinalainen autojätti BYD kertoi rakentavansa ensimmäisen Euroopan henkilöautotehtaansa. Maailman suurimman sähköautojen valmistajan laitos nousee Etelä-Unkarin Szegediin. Maassa on jo ennestään BYD:n sähköbussitehdas.

Uusi tehdas on BYD:lle noin viiden miljardin euron sijoitus. Valmistuttuaan parin vuoden päästä se tuottaa arviolta 200 000 sähköautoa vuodessa.

Kyseessä on Euroopan ensimmäinen kiinalainen autotehdas, kooltaan yhtä suuri kuin saksalaisetkin.

BYD:n tehdasta voi pitää merkkinä siitä, että Kiina aikoo kilpailla tosissaan eurooppalaisten autoilijoiden sieluista, ja hakea Unkarin kautta jalansijaa EU-markkinoilla.

”Mielestäni olisi virhe, jos Unkari ei osallistuisi kilpailuun Kiinan investoinneista. BYD:n tehtaasta kilpailivat myös muun muassa Ranska, Saksa ja Puola”, sanoo Miklós Ligeti korruptiota tutkivan Transparency Internationalin Budapestin yksiköstä.

Ligetin mukaan kiinalaisyhtiöt eivät toimi Unkarissa juurikaan eri tavalla kuin maahan jääneet itävaltalaiset tai saksalaiset suuryritykset, jotka hänen mukaansa ovat sopeutuneet nykyisen poliittisen johdon luomaan ympäristöön.

Läntiset yritykset ovat joutuneet Unkarissa hyväksymään sekä korruption että oikeusvaltion puutteet. Toisaalta moni länsiyritys on myös lähtenyt Unkarista.

”Hallitus yrittää pitää Kiinan avulla maan talouden pystyssä, kun ovet länteen ovat menneet kiinni. Nämä investoinnit eivät korvaa läntisiä, vaikka hallituksemme niin väittää”, sanoo vanhempi tutkija ja ekonomisti Andrea Éltető Budapestissa sijaitsevasta Maailmantalouden instituutista.

Investoinnit lisäävät Unkarin riippuvuutta Kiinasta, ja myös autoteollisuudesta, Éltető sanoo. Hänestä se ei ole hyvä asia.

”Unkarin liiketoimintaympäristö on heikentynyt selvästi ja läntiset sijoittajat ovat alkaneet karttaa Unkaria”, sanoo taloustieteen professori Dóra Györffy Corvin yliopistosta Budapestista.

Györffy uskoo, että julkiset tuet ratkaisivat sen, että Unkari voitti kilpailun BYD:n tehtaasta. Unkarin hallitus ei ole paljastanut, kuinka merkittävästä julkisesta tuesta on kyse.

Hallitus ei avaa tekemiään sopimuksia. Autoritaarinen salaileva kulttuuri on sille selvästi mieluisampaa kuin läntinen avoimuus.

”Joidenkin julki tulleiden investointien kohdalla julkinen tuki on ollut todella suurta, jopa 30–40 prosenttia investoinnin arvosta”, Éltető toteaa.

Vuonna 2022 sähköautojen akkujen valmistaja CATL kertoi rakentavansa tehtaan Itä-Unkariin. Sitäkin kuvattiin superlatiiveilla: maailman suurin sähköautojen akkujen valmistaja rakentaisi Euroopan suurimman akkutehtaan. Investoinnin arvo olisi 7,3 miljardia euroa.

Akkutehtaan raaka-aineet, osa alihankinnasta ja jopa osa työntekijöistä tulevat Kiinasta. Unkarin tehtäväksi jää tarvittavan infrastruktuurin ja asuntojen rakentaminen sekä mahdollisten ympäristöongelmien hoito.

Myös Kiinan EVE Energy ja Huayou Cobalt ovat kertoneet rakentavansa akkutehtaat Unkariin. Ennestään maassa on jo eteläkorealaisen Samsungin akkutehdas.

Akkutehtaat nielevät valtavat määrät energiaa ja vettä. Unkarin valtio suunnitteleekin kahta uutta kaasuvoimalaa CATL:n tehtaan läheisyyteen.

Orbánin hallitus on sanonut tavoitteekseen tehdä Unkarista akkutuotannon suurvalta. Maa on tunnettu löysästä ympäristö- ja työlainsäädännöstä. Taloustieteen professorin Dóra Györffyn mukaan tämä nähdään Unkarin etuna.

Unkari on kärsinyt laajasta työvoimapulasta jo pitkään. Se on syynä sille, että akkutehtaisiinkin osa työvoimasta rekrytoidaan muualta, enimmäkseen Kiinasta ja Pakistanista.

Se on ongelmallinen asia Orbánin hallitukselle, joka on ollut hyvin maahanmuuttovihamielinen.

”Unkari tarjoaa energiaa, vettä ja asunnot siirtolaisille. Kaikki muu, myös innovaatiot ja kehitystyö, tulee Kiinasta eikä unkarilaisia ole mukana”, Györffy sanoo. Saksalaiset sentään toivat kokoonpanon lisäksi ison osan autojen kehitystyöstä Unkariin.

”Olen hyvin huolissani tästä kehityksestä, taloutemme on todella huonolla tiellä. Nämä investoinnit tekevät meistä kiinalaisten tuotteiden kokoonpanopaikan, jossa tehdään alhaisen jalostusasteen työtä”, Györffy jatkaa.

Kansalaisten ostovoimalla mitattuna Unkari putosi EU:n toiseksi köyhimmäksi maaksi vuonna 2022. Györffy arvioi, että viime vuonna pudotus jatkui viimeiseksi, Bulgarian alapuolelle.

Kiinalle investoinnit Unkariin merkitsevät valtaa, jota sen uskotaan olevan valmis käyttämään tarpeen tullen myös poliittisesti.

”Hallituksellemme Kiina-kumppanuus on sekä poliittinen että taloudellinen kysymys.”