Turkin talous uhkaa romahtaa ja inflaatio on hurja, mutta Erdoğan jatkaa talouskokeiluaan: minimipalkat nousevat 50 prosenttia

Turkin liiran heikkeneminen on nostanut kuluttajahintoja lähes päivittäin. Esimerkiksi leivän hinta on viisinkertaistunut vuodessa.

inflaatio
Teksti
Tuula Koponen

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Turkkilaisen ravintolan oveen oli marraskuussa liimattu käsin kirjoitettu viesti:

”Hyvä asiakas, hintamme saattavat olla korkeampia kuin viime viikolla, mutta ne ovat varsin huokeita verrattuna tuleviin viikkoihin.”

Ravintolan omistaja näki, mitä oli tulossa.

Turkin liiran arvo on viime viikkoina romahtanut alle puoleen siitä, mitä se oli vuoden alussa. Turkin talous nojaa tuontiin, ja liiran heikkeneminen on nostanut kuluttajahintoja lähes päivittäin. Esimerkiksi leivän hinta on viisinkertaistunut. Istanbulissa ihmiset seisovat kortteleiden mittaisiksi venähtäneissä jonoissa saadakseen kaupungin subventoimaa, muutaman liiran halvempaa leipää.

Inflaatio on Turkissa virallisestikin 21,3 prosenttia, mutta todellisuudessa sen on arveltu olevan kaksin- tai jopa kolminkertainen. Talouskriisistä kärsivät eniten köyhät, mutta myös keskiluokkaan kuuluvien arki on muuttumassa painajaiseksi.

Valuuttakriisin taustalla on presidentti Recep Tayyip Erdoğanin, 67, omintakeinen talouspolitiikka. Erdoğan uskoo itsepintaisesti matalaan korkotasoon. Hän väittää, että alhaiset korot pikemminkin hillitsevät kuin kiihdyttävät inflaatiota. Talousoppineet eri puolilla maailmaa ovat täysin päinvastaista mieltä.

Analyytikko Can Okar vertaa Twitterissä Turkin taloutta presidentti Erdoğanin ohjaamaan lentokoneeseen. Kapteeni on lukinnut koneen ohjaamon. Kone syöksyy kohti maata 800 kilometrin tuntivauhtia.

”Puolet matkustajista istuu liikkumatta hiljaisen kauhun vallassa, puolet taas kiittää Jumalaa ja kapteenia siitä, että kone on vielä ilmassa”, Okar kirjoittaa.

 

Jouluviikon alussa näytti siltä, että Erdoğan selviää tästäkin kriisistä voittajana, ainakin hetkeksi. Liira vahvistui kymmeniä prosentteja, maanantaina 20. joulukuuta enemmän kuin kertaakaan yhdessä päivässä sitten vuoden 1983.

Liiran nousua siivittivät Erdoğanin lupaukset uudesta rahoitusvaihtoehdosta ihmisten säästöille ja keskuspankin tuki vientiyrityksille, ne saavat tulevaisuudessa vaihtokurssin keskuspankin kautta.

Erdoğan sanoi haluavansa ihmisten ”patjan alla pitämät” säästöt takaisin talouteen. Hän arvioi, että tällaista rahaa olisi 280 miljardia dollaria.

”Otamme käyttöön uuden välineen, eikä yhdenkään kansalaisen tarvitse enää siirtää säästöjään Turkin liirasta ulkomaanvaluuttoihin”, Erdoğan sanoi.

Asiantuntijoiden mukaan ”uusi väline” muistuttaa ”Turkin dollaria”, jollainen oli käytössä 1970-luvulla. Silloin puhuttiin ”vaihdettavista Turkin liiratalletuksista” eli CTLD-talletuksista. CTLD-talletusten pääoma- ja korkomaksut olivat turvassa kaikilta valuutan devalvaatiosta aiheutuvilta riskeiltä.

Markkinoilla Erdoğanin lupauksia pidetään merkkinä ”kipukynnyksen ylittymisestä” ja liiran vahvistumista vain väliaikaisena.

Recep Tayyip Erdoğan on hallinnut Turkkia pian 20 vuotta, ensin pääministerinä ja sitten presidenttinä. Erdoğan on keskittänyt valtaa itselleen, ja hänellä on tiukka ote esimerkiksi maan keskuspankista.

Erdoğanin talousmallin nurinkurisuus tuli selväksi viimeistään joulukuun puolivälissä, kun keskuspankki alensi taas korkoja; kerta oli kolmas pelkästään joulukuussa ja viides syyskuun jälkeen. Perjantaina 17. joulukuuta liira sukelsi syvemmälle kuin kertaakaan historiassaan. Yksi Yhdysvaltain dollari maksoi hetkellisesti peräti 17 liiraa eli 129 prosenttia enemmän kuin vuoden alussa.

Kaupankäynti Istanbulin pörssissä jouduttiin keskeyttämään kaksi kertaa osakekurssien romahduksen takia. Turkin oppositiojohtaja, tasavaltalaisen kansanpuolueen (CHP) Kemal Kiliçdaroğlu sanoi päivän jäävän Turkin taloushistoriaan ”mustana perjantaina”.

”Olemme ajautuneet katastrofiin”, Kiliçdaroğlu sanoi.

Erdoğan ei ole osoittanut merkkiäkään, että hän olisi luopumassa ”talouskokeilustaan”. Televisioidussa lehdistötilaisuudessa hän ilmoitti, että korkojen nostamisen sijasta minimipalkkoja korotetaan 50 prosenttia vuoden 2022 alussa.

Liira-kriisin runtelema minimipalkka on 2 826 liiraa eli runsaat 160 euroa. Vuoden alusta se nousee 4 250 liiraan eli 245 euroon. Palkankorotus koskee noin kuutta miljoonaa turkkilaista.

Riippumaton inflaationtutkimuskeskus ENAG on laskenut, että minimipalkkojen korotus vastaa noin 60 prosentin inflaatiotasoa.

 

Talouskriisit ovat tuttu ilmiö Turkissa. Viimeksi vastaavanlainen kriisi koettiin vuonna 2018, eikä liiran kurssi ole kunnolla vakiintunut sen jälkeen. Vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista pitää Turkin nykyisiä ongelmia aiempia vakavampina.

Turkki saattaa olla käännekohdassa. Erdoğanin johtaman Oikeus ja kehitys -puolueen (AKP) kannatus on laskussa. Monet Turkin suurkaupungit kuten Ankara ja Istanbul ovat jo oppositiojohtoisia. AKP:n vahvaa aluetta on perinteisesti ollut maaseutu, mutta valuuttakriisin vaikutukset ovat verottaneet valtapuolueen kannatusta myös siellä.

Turkin tärkeimpien oppositiopuolueiden johtajat ovat tiivistäneet yhteistyötään ja vaatineet toistuvasti ennenaikaisten vaalien järjestämistä. Seuraavat vaalit ovat vuorossa vasta 2023.

”Turkin oppositio on nyt paljon vahvempi kuin se on ollut tähän asti, ja valtapuolueen peruskannattajissa puolestaan on selvästi väsymisen merkkejä. Lisäksi Erdoğan itse on sairastellut paljon”, Alaranta tiivistää.

Huhut  presidentin terveyden heikkenemisestä – jopa kuolemasta – kiihtyivät marraskuussa, kun Erdoğanin nähtiin poistuvan G-20-maiden kokouksesta Roomasta kasvoiltaan kalpeana ja epävarmasti kävellen.

Presidentin hallinto on reagoinut huhuihin raivokkaasti ja sanoo poliisin pidättäneen ainakin 30 väärien tietojen levittäjää. Erdoğan oli suolistoleikkauksessa vuonna 2011. Sen jälkeen Turkissa on toistuvasti spekuloitu, että Erdoğan sairastaisi syöpää.

 

Erdoğan on ollut koko valtakautensa mestari synnyttämään kriisejä ja myös selviytymään niistä voittajana. Yksi esimerkki on hämäräksi jäänyt vallankaappausyritys heinäkuussa 2016. Sen jälkipyykissä Erdoğan puhdisti muun muassa armeijan ja poliisivoimat hallintonsa vastustajiksi epäillyistä.

Presidentin taktiikkana on ollut myös viritellä salaliittoteorioita, joiden mukaan hänen vastustajiensa tarkoituksena on ”tukahduttaa Turkin taloudellinen kehitys ja väistämätön nousu suurvallaksi”. Niin nytkin.

”Näemme, että valuuttakurssilla ja koroilla pelataan pelejä. (–) Allahin avulla ja kansakuntamme tuella selviämme tästä taloudellisesta itsenäisyyssodasta voittajina”, Erdoğan sanoi marraskuussa.

Erdoğan on syyttänyt myös Turkin teollisuuden ja liike-elämän järjestöä (TÜSİAD) juonittelusta hänen hallituksensa kaatamiseksi. Järjestö on kehottanut hallitusta luopumaan romahduksen aiheuttaneesta matalien korkojen rahapolitiikasta.

Vanhempi tutkija Toni Alaranta sanoo, että tämänkertainen talouskriisi saattaa olla kohtalokas Erdoğanin hallinnolle.

”Mutta Erdoğan itse ei poistu näyttämöltä ilman jonkinlaista konfliktia”, Alaranta ennustaa.