Ohi on: Suomi aloittaa viimeisen vuoden Afganistanin sodassa
Partioinnin sijasta sotilaat keskittyvät neuvomaan afgaaneja.
Mazar-e-Sharifissa vietetään talvisempaa vuodenvaihdetta kuin suuressa osassa Suomea.
Maa on lumen peitossa ja pakkasta on muutama aste.
”Nostamme vuodenvaihteen kunniaksi ruotsalaisten, norjalaisten ja latvialaisten kanssa maljoja täällä Northern Lights -tukikohdassa uudenvuoden aattoiltana”, kuvailee suomalaisjoukkojen komento- ja tiedotusupseeri Pasi Hario.
Tuleva vuosi merkitsee Afganistanissa suuria muutoksia niin paikallisille asukkaille kuin kansainvälisille Isaf-joukoillekin.
Kaksitoista vuotta maassa olleet joukot on määrä vetää pois maasta vuoden loppuun mennessä.
Huhtikuussa Afganistanille valitaan uusi presidentti.
”Paikallisten tunnelmat ovat odottavat. Jonkin verran kantautuu huolia tulevaisuuden suhteen, mutta ei mitään suurta”, Hario sanoo.
”Täällä pohjoisessa on erityisesti näin talvella hyvin rauhallista.”
Vastuu Afganistanin turvallisuudesta on jo vuoden 2013 aikana siirretty maan omalle armeijalle ja poliisille.
Kansainvälisiä joukkoja on edelleen noin 84 000, heistä satakunta suomalaissotilasta.
Suomalaiset eivät enää partioi vaan keskittyvät toimimaan neuvonantajina afgaanisotilaille ja -poliiseille.
”Työ on ennen kaikkea mentorointia ja hyvien käytäntöjen välittämistä”, Hario kuvailee.
Kirjo on laaja: neuvoja annetaan sormenjälkien ottamisesta, rikospaikan kuvaamisesta ja kokonaisten armeijakuntien operatiivisen toiminnan suunnittelusta.
Vuoden 2014 marssijärjestys on yhä auki. Eduskunta teki viime keväänä päätöksen, että Suomi on kiinnostunut osallistumaan myös Isafin jälkeen perustettavan koulutusoperaation toimintaan.
Kuinka monta suomalaista operaatioon osallistuu, on sen sijaan päättämättä. Määrä on todennäköisesti alle sata.
Moni muukaan maa ei ole lukujaan ilmoittanut.
Kaikki odottavat päätöksiä ensimmäiseksi Yhdysvalloilta. Afganistan ja Yhdysvallat eivät ole löytäneet sopua kiistaan maiden välisestä turvallisuussopimuksesta. Presidentti Hamid Karzai kieltäytyy allekirjoittamasta valmiiksi neuvoteltua sopimusta.
Yhdysvallat puolestaan uhkaa vetää kaikki joukkonsa Afganistanista pika-aikataululla, jollei sopimukseen saada nimiä.
Afganistanissa yhä olevista kansainvälisistä joukoista 60 000 on amerikkalaissotilaita.
Myös tuleva operaatio on laskettu pitkälti Yhdysvaltain joukkojen varaan.
Saksa ja Britannia ovat jo ilmoittaneet olevansa halukkaita pitämään joukkojaan maassa vuoden 2014 jälkeen.
Saksan uunituore puolustusministeri Ursula von der Leyen vieraili Mazar-e-Sharifissa joulun alla.
Samaan aikaan, kun Suomen sotilaallinen apu vähenee, Afganistanille annettavaa kehitysapua lisätään.
Vuonna 2013 Afganistan sai Suomelta apua 26,5 miljoonan euron edestä. Ensi vuonna summa nousee 30 miljoonaan.
Suomen apu on mennyt pääosin kansainvälisten toimijoiden kuten Maailmanpankin ja YK:n järjestöjen kautta.
Miljoonia on ohjattu jälleenrakennusrahastoon ja poliisirahastoon, joiden kautta halutaan tukea demokratiakehitystä, hyvää hallintoa ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistumista.
Muun muassa maaseudun olojen parantaminen sekä äitien synnytyskuolleisuuden vähentäminen ovat olleet Suomen avun kohteita.
Kansainvälinen yhteisö on ponnistellut vuosia kitkeäkseen Afganistanin oopiumtuotantoa. Silti vuonna 2013 oopiumia viljeltiin YK:n selvityksen mukaan laajemmin kuin koskaan aiemmin: 5 500 tonnia, mikä on lähes puolet enemmän kuin vuonna 2012.
Myös Suomi on rahoittanut YK:n huumeidenvastaisen ohjelman työtä. Vuosille 2013-2017 Suomi on tukemassa samaa ohjelmaa viidellä miljoonalla eurolla.
Afganistan tuottaa jopa 90 prosenttia maailman oopiumista.
Yhtenä lupaavana talouden alueena pidetään kaivosteollisuutta. Afganistanin maaperässä on runsaasti malmeja, ja niiden löytämiseksi Suomen geologinen tutkimuskeskus kouluttaa afgaanigeologeja.
Suomi rahoittaa myös tyttöjen koulunkäyntiä sekä vuoropuhelua tukevia kansalaisjärjestöjen rauhanhankkeita erityisesti maan pohjoisosassa.
Suomi on rahoittanut Afganistanin kehitystä yhteensä noin 160 miljoonaa eurolla vuoden 2002 jälkeen.