Sotilasliitto Nato on ajautunut historiansa vakavimpaan kriisiin – ”Eurooppa seisoo jyrkänteen reunalla”

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Nato-maiden johtajat valmistautuvat joulukuun alussa Lontoossa pidettävään huippukokoukseen kriisitunnelmissa. Läntisen sotilasliiton uskottavuus on kovemmalla koetuksella kuin kertaakaan aiemmin sen 70-vuotisen historian aikana.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump pohtii irtautumista Natosta. Samaan aikaan Naton toiseksi suurin sotilasmahti Turkki veljeilee avoimesti Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron luonnehti hiljattain Natoa ”aivokuolleeksi”. Hänen mukaansa Eurooppa ei voi enää luottaa Yhdysvaltain tukeen mahdollisen kriisin puhjetessa.

”Eurooppa seisoo jyrkänteen reunalla”, hän sanoi.

Macronin lausunto torjuttiin kiivaasti muun muassa Saksassa. Liittokansleri Angela Merkel ja ulkoministeri Heiko Maas korostivat lausunnoissaan, että Natolla on jatkossakin keskeinen rooli Euroopan turvallisuuspolitiikassa.

”Ranskan presidentti on valinnut kovia sanoja, jotka eivät vastaa minun näkemystäni”, Merkel sanoi yhteisessä lehdistötilaisuudessa Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa.

 

Macron on kuitenkin periaatteessa oikeassa. Naton uskottavuus on ollut koetuksella siitä lähtien, kun Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi kolme vuotta sitten.

Valtaosa EU:n jäsenmaista kuuluu Natoon. Niiden turvallisuuspolitiikka on perustunut nimenomaan Yhdysvaltojen kykyyn ja haluun puolustaa Eurooppaa mahdollisissa sodissa. Trumpin puheissa Eurooppa näyttäytyy kuitenkin useimmiten kilpailijana tai suorastaan vastustajana.

Naton ydin pohjautuu perussopimuksen viidenteen artiklaan. Sen mukaan aseellinen hyökkäys yhtä tai useampaa sopimusosapuolta vastaan Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa on hyökkäys kaikkia jäsenmaita vastaan ja jäsenmaat sitoutuvat auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta.

Viime vuosina artikla on menettänyt uskottavuuttaan.

Amerikkalaisten virkamieslähteiden mukaan Trump on pohtinut vuodesta 2018 lähtien vakavissaan Yhdysvaltain irtautumista Natosta. Se olisi kuolinisku puolustusliitolle, sillä Yhdysvallat on maailman ylivoimaisesti suurin sotilasmahti, joka maksaa vuosittain lähes 70 prosenttia Naton sotilasmenoista.

 

Nato perustettiin toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton uhkaa vastaan. Siihen kuului aluksi 12 jäsenmaata, sittemmin määrä on noussut 29:ään.

Jäsenmaat osallistuvat Naton kustannuksiin bruttokansantuloonsa perustuvilla maksuilla.

Naton vuosibudjetti on noin 1,6 miljardia euroa, joilla katetaan Brysselissä sijaitsevan päämajan ja komentojärjestelmän aiheuttamat kustannukset. Todelliset sotilasmenot ovat huomattavasti suuremmat, sillä valtaosa Naton kapasiteetista tulee jäsenmaiden asevoimista.

Yhdysvallat on patistellut jo pitkään eurooppalaisia jäsenmaita kasvattamaan puolustusbudjettejaan. Trump on kiristänyt vaatimuksia entisestään.

Trumpin poukkoileva ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä liittolaisten uhkailu on aiheuttanut pahoja ristiriitoja Yhdysvaltain hallinnon sisällä. Ulkoministeri Rex Tillerson sai potkut viime vuoden maaliskuussa ja puolustusministeri James Mattis erosi puoli vuotta myöhemmin.

Euroopan ja Yhdysvaltain yhteistyötä korostanut Mattis perusteli lähtöään sillä, ettei mikään maa voi selviytyä ilman hyviä liittolaissuhteita.

Amerikkalainen turvallisuuspolitiikan asiantuntija, MIT-yliopiston professori Barry R. Posen ymmärtää kuitenkin Yhdysvaltain johdon huolia. Natoa perustettaessa Eurooppa oli heikko ja se tarvitsi tukea. Nyky-Euroopan pitäisi kuitenkin pystyä puolustautumaan ilman Yhdysvaltojen tukea. Eurooppa on taloudellisesti vahva, ja pelkästään Ranskan ja Saksan yhteenlaskettu väestö on suurin piirtein yhtä suuri kuin Venäjän.

Euroopan maat ovat viime vuosina lisänneet jonkin verran puolustusmäärärahojaan, mutta edelleen vain seitsemän jäsenmaata – Yhdysvallat, Kreikka, Viro, Britannia, Puola Latvia ja Liettua – panostaa sotilasmenoihin Naton tavoitteen mukaiset kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan.

Saksassa sotilasmenot muodostavat noin 1,4 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun ne nousevat Yhdysvalloissa 3,4 prosenttiin.

 

Myös Turkin itsevaltainen presidentti Recep Tayyip Erdoğan aiheuttaa yhä pahempaa päänvaivaa Yhdysvalloille ja Euroopalle.

Erdoğan suhtautuu Nato-liittolaisiin ylimielisesti ja veljeilee Venäjän sekä Iranin kanssa. Naton sisällä Turkilla on jännitteiset suhteet etenkin Yhdysvaltojen, Saksan ja Hollannin kanssa.

Amerikkalaisia ärsyttää Erdoğanin päätös ostaa Venäjältä S-400-ilmatorjuntaohjuksia. Vastatoimena Yhdysvallat on sulkenut Turkin Naton F-35-hävittäjäohjelmasta. Yhdysvalloissa pohditaan myös avoimesti, pitäisikö Turkki potkia ulos sotilasliitosta.

Turkki hyväksyttiin Naton jäseneksi kylmän sodan aikana vuonna 1952. Yhteistyössä on ollut alusta alkaen voimakkaita jännitteitä. Ensimmäinen vakava kriisi koettiin 1970-luvulla, kun Nato-maat Turkki ja Kreikka ajautuivat sodan partaalle Kyproksen kriisin vuoksi.

Turkin suhteet muihin Nato-maihin kiristyivät entisestään vuoden 2016 epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen. Erdoğanin mielestä Yhdysvallat ja Eurooppa eivät ole tukeneet häntä riittävästi.

Tuorein kriisi kärjistyi lokakuussa 2019, kun Turkki aloitti hyökkäyksen Pohjois-Syyrian kurdialueille. Erdoğan päätti asiasta sen jälkeen, kun Trump oli ilmoittanut, että Yhdysvallat vetää joukkonsa alueelta.

Trump päätti asiasta konsultoimatta Nato-kumppaneitaan. Päätös oli voitto Venäjän presidentille Vladimir Putinille sekä Syyrian hallitukselle, joka sai mahdollisuuden palata sodan alkuvaiheessa menettämilleen alueille.

Myös kriisin jälkihoito on aiheuttanut eripuraa. Erdoğanin mukaan Yhdysvallat ei ole varmistanut sitä, että kurditaistelijat todella vetäytyvät Turkin tavoittelemalta turvavyöhykkeeltä Pohjois-Syyriassa.

Turkkia ärsyttää myös Yhdysvaltain kongressin lokakuinen päätös tunnustaa armenialaisten kansanmurha ensimmäisen maailmansodan aikana.

 

Turkin ja Yhdysvaltojen suhteita yritettiin liennyttää tiistaina 13. marraskuuta Erdoğanin vieraillessa Valkoisessa talossa Washingtonissa. Turkkilaisten harmiksi presidenttien tapaaminen osui samalle päivälle, jolloin Yhdysvaltain kongressi aloitti Trumpin mahdollista virkarikosta koskevat kuulemiset.

Presidenttien lehdistötilaisuudessa Trump vakuutti ystävyyttään ja sanoi olevansa Erdoğanin ”suuri fani”. Hän vaikutti kuitenkin poissaolevalta, eikä ryhtynyt haastamaan Erdoğanin puheita.

Maiden väliset erimielisyydet jäivät ennalleen, mutta kohteliaista puheista kävi ilmi, että Turkki on amerikkalaisille kaikesta huolimatta tärkeä yhteistyökumppani. Turkki on merkittävä alueellinen sotilasmahti, ja maan itäosassa sijaitsee amerikkalainen Incirlikin lentotukikohta.

”Turkki on ollut arvokas liittolainen ja Naton jäsen”, vaikutusvaltainen republikaanisenaattori Lindsey Graham totesi.

”Toivon, että tämä suhde voidaan pelastaa. Mutta vain aika näyttää, onko se mahdollista.”