Trump nakertaa Naton yhtenäisyyttä, mutta on osin oikeassa: Suuri osa Eurooppaa on laiminlyönyt turvallisuuttaan
Uutisanalyysi: Euroopalla on syytä olla huolissaan. Sotilasliitto Naton ongelma ei kuitenkaan ole raha.
Naton huippukokouksesta tuli Donald Trump -show. Ei niin paha kuin ennalta pelättiin, mutta paha kuitenkin.
Sotilasliitto on Yhdysvaltain presidentin jäljiltä entistä hajanaisempi, arvioi Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg.
”Tämä on lopputulos, jonka kanssa voidaan elää ja vielä pitää yllä jonkinlaista uskottavuutta.”
”Mutta onhan Nato paljon vähemmän yhtenäinen kuin se oli muutama vuosi sitten.”
Keskiviikkona 11. heinäkuuta 2018 alkaneen huippukokouksen varsinainen tavoite täyttyi, mutta jäi toissijaiseksi.
Nato-maiden johtajat hyväksyivät yksimielisesti Venäjää kritisoivan julkilausuman ja ennalta valmistellut päätökset toimintavalmiuden parantamisesta ja kahden uuden esikunnan perustamisesta.
Suljettujen ovien takana Trump kuitenkin ilmoitti, että haluaa nostaa Nato-maiden puolustusbudjetin 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Valkoinen talo vahvisti tiedon myöhemmin samana päivänä.
Edes Yhdysvallat, joka käyttää asevoimiinsa enemmän rahaa kuin mikään muu valtio maailmassa, ei yllä Trumpin neljän prosentin tavoitteeseen.
Viime vuonna liittovaltion puolustusmenot olivat 3,6 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Kun Trump keskiviikkoiltana summasi päiväänsä Twitterissä, neljää prosenttia ei mainittu. Sotilasliitto sai kuitenkin kyytiä.
Mitä hyötyä Natosta on, jos Saksa maksaa Venäjälle miljardeja dollareita kaasusta ja energiasta? Miksi vain 5 maata 29:stä on päässyt sopimuksen mukaiseen tavoitteeseen?
”Yhdysvallat maksaa Euroopan suojelusta, sitten menettää miljardeja kaupassa. Bruttokansantuotteesta on maksettava 2 prosenttia HETI, ei vuoteen 2025 mennessä.”
Sotilasliiton menot ovat ikuinen kiistakapula. Suurin osa – tänä vuonna 21 jäsenmaata 29:stä – ei yllä kahden prosentin tavoitteeseen.
Kaksikin prosenttia on kova tavoite. Esimerkiksi Suomi käyttää puolustukseen tänä vuonna 1,24 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Nato-maat ovat kasvattaneet viime vuosina menojaan, mutta Yhdysvaltain näkökulmasta liian vähän.
”Nyt eurooppalaiset johtajat ovat ensimmäistä kertaa peloissaan.”
Euroopan on syytä olla Trumpin puheista huolissaan, sanoo Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Tomas Ries.
”Yksi syy on, että Putin on koko ajan vaarallisempi. Toinen on, että Yhdysvaltain sitoutuminen Natoon on välttämätöntä Euroopan puolustukselle.”
Riesin mukaan Trumpin käytös heikentää koko sotilasliiton luotettavuutta. Siitä hän on kuitenkin Trumpin kanssa samaa mieltä, että Eurooppa ei ole ottanut puolustusta riittävän vakavasti.
”Suurin osa Länsi-Euroopasta on lyönyt laimin omaa turvallisuuttaan. Kun Trump valittaa, hän on oikeassa.”
Naton ongelma ei kuitenkaan ole raha, vaan jäsenmaiden maanpuolustuksen organisointi.
Riesin mielestä Suomi on esimerkki maasta, jolla on uskottava puolustus vaikka sen budjetti ei ole kahta prosenttia bruttokansantuotteesta.
”Mutta rahan kaataminen rikkinäiseen järjestelmään, kuten vaikka Saksan nykyiseen puolustusjärjestelmään, on turhaa.”
Sitä paitsi neljä prosenttia BKT:stä kattava puolustusbudjetti olisi useimmissa Euroopan Nato-maissa poliittinen mahdottomuus. Myös Trumpin on tiedettävä se, Ries sanoo.
Hän arvioi, että presidentin budjettipuheissa oli kyse ennen kaikkea eurooppalaisten johtajien säikyttämisestä.
Trumpin budjettivaatimusten jälkeen Naton pääsihteeri käynnisti hätäkokouksen, jonka ajaksi huippukokouksen vieraiksi kutsutut Georgian ja Afganistanin johtajat poistettiin huoneesta.
”Yhdysvallat on pitkään vaatinut eurooppalaisia valtioita kasvattamaan puolustusbudjettejaan, mutta sillä ei ole ollut vaikutusta. Nyt eurooppalaiset johtajat ovat ensimmäistä kertaa peloissaan ja ottavat asian vakavasti”, Ries sanoo.
”Siinä mielessä Trump saattoi saada jotakin hyvää aikaan.”
Ongelmana on, ettei kukaan tiedä Yhdysvaltain presidentin tarkoitusperiä.
Vaikka Nato-maat pääsisivät kahden prosentin budjettitavoitteeseen, se ei takaa Yhdysvaltain uskollisuutta.
Trump yhdisti putkihankkeen Saksan Nato-jäsenyyteen.
Trumpin ärhentely alkoi heti keskiviikkoaamuna. Presidentti suuntasi sen lempi-inhokilleen Saksalle. Syynä oli Nord Stream 2, Itämerelle suunniteltu Saksan ja Venäjän välinen 1 300 kilometrin mittainen kaasuputki.
Yhdysvaltain ja joidenkin Itä-Euroopan maiden vastustuksesta huolimatta Saksan hallinto on jatkanut Nord Stream 2 -putken suunnittelua.
Erityisesti Puolassa ja Ukrainassa pelätään, että Venäjä voisi käyttää eurooppalaisten energiansaantia poliittisen painostuksen välineenä. Niin kävi esimerkiksi kesäkuussa 2014, kun Venäjä Krimin miehityksen jälkeen katkaisi Ukrainan kaasutoimitukset viikoiksi.
Keskiviikkona Trump yhdisti putkihankkeen Saksan Nato-jäsenyyteen: Kaasuputki tekee Saksasta niin riippuvaisen venäläisestä energiasta, että Venäjä pitää Saksaa vankinaan.
”Meidän täytyy keskustella miljardeista ja miljardeista dollareista, joita maksetaan maalle, jolta meidän on tarkoitus suojella teitä”, Trump sanoi pääsihteeri Jens Stoltenbergille.
Saksa on venäläisen kaasun suurin markkina Euroopassa. Kaasuputken rakentaminen voisi kasvattaa Saksan energiariippuvaisuutta Venäjästä.
Tuomas Forsberg pitää Trumpin puheita poskettomina, sillä kaasu muodostaa kuitenkin vain pienen osan Saksan kuluttamasta energiasta. Yhdysvallat vastustaa Itämeren putkea osin myös siksi, että maa ei halua tunkua markkinoille joille toivoo itse pääsevänsä.
Kaasuputki on myös lisännyt Venäjän riippuvuutta Euroopasta.
”Saksassa on ajateltu, että Venäjän ei kannata käyttää kaasuputkea kiristykseen, koska sen ei ole helppo löytää muita ostajia. On Venäjän edun mukaista ylläpitää rauhanomaista kehitystä, jos venäläisellä energialla on markkinat Euroopassa.”
Yhdysvallat on ollut Euroopan turvallisuuspolitiikassa tärkeä kivijalka 70 vuoden ajan. Trump on kuitenkin alkanut vihjailla, että puolustusavusta voitaisiin sopia tapauskohtaisesti.
Trumpin puheet Natosta vanhentuneena ja huonona diilinä hermostuttavat ennen kaikkea itäeurooppalaisia Nato-maita. Ne ovat laskeneet puolustuksensa vahvasti Naton ja erityisesti Yhdysvaltain turvatakuiden varaan.
Puolan hallitus on tarjoutunut maksamaan Yhdysvalloille jopa 2 miljardia, jotta maahan rakennettaisiin pysyvä sotilastukikohta.
Yhdysvaltain Viron-suurlähettiläälle, James Melvillelle Trumpin Nato-kommentit olivat niin vastenmielisiä, että hän erosi tehtävästään kesäkuussa 2018.
Kommenteista huolimatta Yhdysvallat on jatkanut Nato-varustelun johtamista Itä-Euroopassa.
Myös eurooppalaiset jäsenmaat ovat lisänneet taisteluvalmiuttaan ja -nopeuttaan. Vuodessa Nato on vahvistanut joukkojaan Baltian maissa ja Puolassa noin 4500 sotilaalla.
Kesäkuussa 2018 Nato-maiden puolustusministerit kokoontuivat Brysselissä hyväksymään Naton suunnitelman vuodelle 2020. Niin sanotussa 4-30-aloitteessa jäsenmaat sitoutuvat antamaan liittouman käyttöön 30 pataljoonaa, 30 taistelulaivaa ja 30 ilmalaivuetta enintään 30 päivän kuluessa.