Sotilaiden äidit -järjestö: ”Kun miehet saapuvat Ukrainaan, heidän silmänsä avautuvat – mutta rajalla FSB estää paluun”
Venäjällä hyväksytään jopa kymmenien tuhansien tappiot, jos sota nähdään menestyksekkäänä, sotilasasiantuntija sanoo.
Miten Ukrainaan joutumisen voi välttää? Miten sieltä pääsee pois?
Nämä ovat kaksi tavallisinta kysymystä, jotka esitetään venäläiselle Sotilaiden äidit -järjestölle. Puheluita tulee sotilailta, heidän äideiltään ja puolisoiltaan. Yhteyttä ottavat sekä sotaan joutumassa olevat että Ukrainassa jo olleet.
Järjestö auttaa viemään tapauksia oikeuteen sekä puolustusministeriön ja sotilaspiirien johdon tietoisuuteen, jotta laittomat rintamalle lähettämiset saataisiin loppumaan.
Venäjä on asettanut upseereja syytteeseen satojen varusmiesten lähettämisestä Ukrainaan sotimaan.
”Tilanne voi parantua paikallisesti hetkellisesti mutta kokemuksemme mukaan sama jatkuu taas pian”, SK:n haastattelema Sotilaiden äitien edustaja sanoo.
Suurin osa yhteydenotoista on kriittisiä Venäjän armeijaa kohtaan. Olosuhteisiin tyytyväiset eivät tarvitse Sotilaiden äitien palveluksia.
Sotilaiden äitien edustaja kieltää mainitsemasta jutussa nimeään ja työskentelypaikkakuntaansa. Hän pelkää, että avoin kommentointi vaikeuttaisi toimintaa entisestään. Kommentit voitaisiin helposti tulkita Venäjän asevoimien halventamiseksi, josta voi joutua oikeuteen Venäjällä.
Alun perin Sotilaiden äidit perustettiin arvostelemaan Tšetšenian sotia. Noista ajoista järjestö on laajentunut maanlaajuiseksi. Se keskittyy varusmiesten ja armeijan vakituisten sotilaiden oikeuksien puolustamiseen sekä viranomaisten mielivallan ja korruption vastustamiseen.
Apua tarvitsevat ottavat järjestöön yhteyttä tavallisesti puhelimitse. Myös haastateltava on päivystänyt ”kuumalla linjalla” Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja saanut sitä kautta ensikäden tietoa tapahtumista. Yli 30 vuotta toiminut järjestö on tuonut julkisuuteen tietoja Venäjän roolista Ukrainassa.
Sotilaiden äidit on ulkomaisten agenttien listalla, mikä rajoittaa järjestön toimintamahdollisuuksia. Lainopillisen avun antaminen on vaikeaa, sillä laki kieltää esimerkiksi tapauksia koskevan rekisterin pitämisen. Siksi järjestö ohjaa avun tarvitsijoita yhä useammin sellaisten ihmisten puheille, jotka ovat olleet samassa tilanteessa ja löytäneet ratkaisun.
Haastateltavan mukaan sodan alussa Ukrainaan joutui jopa kokemattomia, vasta muutamia kuukausia armeijan leivissä olleita varusmiehiä.
”Monet eivät tienneet, mihin heidät lähetetään, koska heille ei kerrottu totuutta.”
Joidenkin annettiin ymmärtää, että heidät siirretään Ukrainan rajan tuntumassa pidetyistä harjoituksista kotivaruskuntaan vaikka todellinen määränpää oli Ukraina. Rajan ylityksiä tapahtui järjestön mukaan myös yöaikaan.
”Varusmiehille saatettiin ilmoittaa heidän herätessään, että olette toisessa valtiossa, että olette ylittäneet rajan laittomasti, ettekä pääse enää takaisin Venäjälle.”
Muun muassa BBC ja Deutsche Welle ovat haastatelleet sotilaita, jotka ovat kertoneet, että heille oli valehdeltu toiminnan todellisesta luonteesta.
Esimiehet ovat Sotilaiden äitien kuuleman mukaan pelotelleet varusmiehiä esimerkiksi sanomalla, että he eivät ole enää varusmiehiä vaan palkkasotilaita.
Sotilaiden äitien mukaan valheellista tietoa on syötetty varusmiesten lisäksi muillekin Ukrainaan sotimaan halutuille. Näin siitäkin huolimatta, että Venäjä on virallisesti kieltänyt varusmiesten ja reserviläisten käytön Ukrainan ”erikoisoperaatiossa”. Operaation pitäisi ainakin teoriassa pyöriä palkkasotilaiden voimin.
Venäjällä on useiden lähteiden mukaan käynnissä ”salainen värväyskampanja”. Virallista liikekannallepanoa ei ole julistettu, mutta värväystoimistot soittelevat reserviläisille ja lupaavat rahaa rintamalle lähtemisestä. New York Timesin mukaan palkkiot ovat 2 000–6 000 dollaria kuussa, kun Venäjällä keskipalkka on noin 700 dollaria kuussa.
Virallisesti värväystä ei harjoiteta.
Sotilaiden äitien haastateltavaa värväystoiminta pelottaa. Hän kertoo, että alle 50-vuotiaille soitellaan ja tarjotaan sopimuksia palkkasotilaiksi “natseja vastaan taistelemaan”. Etenkin tv-propagandalle altistuneille viesti voi mennä läpi.
”Kun miehet saapuvat Ukrainaan, heidän silmänsä avautuvat ja he tajuavat, mistä on kyse. He haluavat kieltäytyä, mitätöidä sopimuksensa mutta se ei enää onnistukaan. Rajalla on Venäjän turvallisuuspalvelu FSB estämässä Venäjälle paluun.”
Sotimisesta kieltäytyneitä on Sotilaiden äitien mukaan pidetty kellarissa ja uhkailtu ampumisella, vankilalla sekä oikeudella.
”Väitetään, että miehet ovat rintamakarkureita, että heillä on velvollisuus, ettei heillä ole oikeutta kieltäytyä tai että kieltäytyessään he joutuvat oikeuteen ja edelleen vankilaan käskyjen noudattamatta jättämisestä.”
SK:n haastattelema riippumaton venäläinen sota-asiantuntija sanoo, että uusien taistelijoiden rekrytoiminen on osoittautunut vaikeaksi. Edes hyvin maksetut muutaman kuukauden palkkasotilassopimukset eivät houkuttele riittävästi.
”Venäläiset toisin sanoen tukevat sotaa, mutta eivät halua itse tai läheisiään rintamalle.”
Asiantuntijakaan ei halua nimeään kerrottavan armeijasta puhumiseen liittyvien lakien vuoksi. Armeijaa käsittelevän ”valheellisen” tiedon julkaisemisesta voi saada jopa 15 vuotta vankeutta.
Värväyksen torjuminen ei kuitenkaan automaattisesti johda seurauksiin.
”On miehiä, jotka ovat kieltäytyneet, eikä heille ole koitunut oikeudellisia seurauksia”, Sotilaiden äitien edustaja kertoo.
Osa Venäjän Ukrainassa taistelevista sotilaista on kokemattomia. Venäjän edellinen merkittävä sota oli Syyriassa, jossa operaatio oli kuitenkin luonteeltaan hyvin erilainen ja rajoittunut, sotilasasiantuntija sanoo. Sotilasasiantuntijan mukaan harvalla venäläissotilaalla on aiempaa kokemusta edes Donbasista.
Sotilaiden äideistä on merkittävä ongelma, että edes vapaaehtoisesti rintamalle lähteville ei tarjota mahdollisuutta kunnolliseen valmistautumiseen.
Aluksi Venäjällä uskottiin, että Ukrainan ”operaatio” olisi nopea ja tehokas. Uskomus osoittautui vääräksi. Sotilaiden äitien tietojen mukaan tilanne rintamalla on muuttunut katastrofaaliseksi.
”Kaikesta on puutetta alkaen ruuasta, vaatteista ja nukkumapaikoista.”
Valuikin kaupungissa sotilaan puoliso Olga Lukina kertoi kesäkuussa Reutersille, että sotilailta puuttui ruokaa, dieseliä ja vaatteiden pesupaikkoja.
Kaupungin lähellä on Ukrainan sodan kannalta merkittävä sotilastukikohta.
Sotilaiden äideille on puhelimessa kerrottu sekavasta toiminnasta. Johtoporrasta ja esimiehiä puuttuu, eikä etenemisestä ole selkeitä suunnitelma.
Yksityiset tahot ja ammattijärjestöt ovat vielä ainakin kesän alussa järjestäneet avustuskuljetuksia rintaman tuntumaan.
”Lisäksi lähellä rintamaa asuvat sotilaiden äidit toimittavat sotilaille ruokaa ja esimerkiksi hygieniatarvikkeita”, Sotilaiden äitien edustaja sanoo.
On tunnettu tosiasia, että korruptio kukoistaa Venäjän armeijassa. Osa kaluston uudistamiseen tarkoitetuista varoista on päätynyt vuosien saatossa vääriin taskuihin, mikä aiheuttaa nyt ongelmia Ukrainassa.
Nykyaikaisista aseista on pulaa. Rintamalta on raportoitu rikkinäisen vanhan tekniikan käyttämisestä. Kalustoa on jopa hajonnut matkalla rintamalle.
Läntiset tiedusteluorganisaatiot ovat myös kertoneet ruoka-, polttoaine ja paikoin ammuspulasta. Luotettavia ja puolueettomia lähteitä rintamalta on kuitenkin harvassa.
Venäläismedian mukaan kaikki on rintamalla erinomaisesti myös materiaalisesti.
Arviot venäläisten tappioista vaihtelevat. Yhdysvaltain kongressin edustaja Elissa Slotkin kertoi CNN:lle heinäkuun lopussa, että maan tiedustelulähteiden mukaan 75 000 sotilasta olisi kuollut tai haavoittunut.
Britannian asevoimien komentaja arvioi heinäkuun puolivälissä, että luku olisi noin 50 000.
Ukrainan tappioiden on arveltu olevan samassa mittaluokassa, mutta pienempiä.
SK:n haastattelema sotilasasiantuntija huomauttaa, että kuolemat eivät ole Venäjällä samanlainen ongelma kuin ne olisivat monessa länsimaassa. Tämä johtuu hänen mukaansa erilaisesta suhtautumisesta ihmiselämään.
”Jos sota nähdään menestyksekkäänä, venäläinen yhteiskunta hyväksyy jopa kymmenet tuhannet miestappiot rintamalla. Tilanne olisi toinen, jos sota nähtäisiin epäonnistuneena.”
Haastateltava huomauttaa, että myös ukrainalaiset ovat valmiita mittaviin miestappioihin niin kauan kun sotaa pidetään oikeutettuna ja voitokkaana.
Venäläisten suhtautuminen sotaan saattaa muuttua siinä vaiheessa, kun pakotteet alkavat toden teolla purra. Näin voi käydä varsinkin, jos Venäjän sotamenestys horjuu ja tappiot ovat suuria.
Haastateltava kuvaa venäläisjoukkojen tilannetta kahdella sanonnalla. Sanonta “Venäjä ei ole koskaan niin vahva kuin pelätään”, päti hänen mukaansa sodan alkuvaiheessa. Tällä hetkellä on hyvä muistaa sanonta “Venäjä ei ole koskaan niin heikko kuin toivotaan”.