Ammuttu sivistys

Ukrainan museot suljettiin välittömästi, kun Venäjän joukot vyöryivät rajan yli 24. helmikuuta. Merkittävä osa maan kulttuuri­perinnöstä on silti menetetty. Pommituksissa ja kranaatti-iskuissa on tuhoutunut toistasataa kirkkoa ja luos­tareita, kirjastoja, museoita sekä taide­aarteita.

Helmikuussa venäläiset polttivat ensi töikseen pohjoisukrainalaisen Ivankivin aluemuseon. 25 naivistisen taidemaalarin Maria Primatšenkon teosta tuhoutui.

Primatšenko on yksi Ukrainan arvostetuimmista taiteilijoista. Suomessa hänet muistetaan ennen kaikkea vuoden 2013 Mari­mekko-skandaalista. Kristina Isolan suunnittelema Metsänväki-kuosi paljastui silloin kopioksi Primatšenkon 1960-luvulla maalaamasta teoksesta Rotta matkalla.

Ukrainan kulttuuriministeriön mukaan venäläiset ovat tuhonneet tai vaurioittaneet tähän mennessä yli 400 kulttuurikohdetta. Viimeksi heinäkuussa Venäjä iski ohjuksin kahteen yliopistoon Mykolaivissa.

Tuhot ovat pahimpia Venäjän piirittämissä ja miehittämissä kaupungeissa.

Maaliskuussa venäläiset pommittivat Mariupolin draamateatteria, joka toimi väli­aikaisena pommisuojana kaupunkiin jumiin jääneille siviileille.

Teatterin edessä olevalle aukiolle oli kirjoitettu valtavin kirjaimin venäjänkielinen varoitus ”Deti” eli lapsia. Iskussa kuoli lähes 600 ihmistä.

Ilmaiskut tuhosivat Mariupolissa myös Arhi­p Kuindžin mukaan nimetyn taidemuseon. Katutaisteluiden aikana venäläisjoukot ryöstivät museon tunnetuimmat teokset.

1800-luvulla elänyt Kuindži kuului 1800-luvun realistiseen koulukuntaan. Sekä ukrainalaiset että venäläiset pitävät häntä omana taiteilijanaan.

Ukraina syyttää Venäjän joukkoja kaik­kiaan yli 2 000 teoksen varastamisesta Mariupolin museoista.

”Miehittäjät ovat vapauttaneet Mariupolin sen historiallisesta ja kulttuurisesta perinnöstä”, kaupunginvaltuusto totesi lausunnossaan.

Kiovan länsipuolella sijaitsevassa Borodiankassa venäläiset huvittelivat tulittamalla runoilija Taras Ševtšenkon patsasta. Ševtšenkoa pidetään Ukrainan kansallis­runoilijana.

Venäläiset iskivät raketeilla ja ohjuksilla Ukrainan toiseksi suurimman kaupungin Harkovan oopperaan. Myös juutalaisten joukkomurhan muistomerkki, Marian taivaaseenastumisen katedraali ja taidemuseo vahingoittuivat iskuissa.

Toukokuussa Venäjän tykistö jyräsi Harkovan lähistöllä 1700-luvulla eläneen runoilijan ja filosofin Hryhorii Skovorodan kotimuseon. Arvokkaimmat kokoelmat ja käsikirjoitukset oli ehditty viedä turvaan ennen iskuja.

Skovoroda oli keskeinen hahmo 1700-luvun liikkeessä, joka rakensi Ukrainalle omaa kulttuuri-identiteettiä. Hänestä on tullut viime vuosina yksi vapaustaistelun symboleista.

Presidentti Volodymyr Zelenskyi tuomitsi iskun videopuheessaan.

”Venäjä näyttää pitävän vaarallisina mu­seoita, kristillisyyttä ja ihmisten itsetuntemusta”, hän sanoi.

Ukrainan puolustusministeriön mukaan venäläiset ovat ryöstäneet taideaarteita myös miehittämässään Hersonin kaupungissa. He ovat tunkeutuneet museoihin, antiikkikauppoihin sekä paikallisten historioitsijoiden ja keräilijöiden koteihin.