"Presidentinhallinnon poliittinen päätös" - Venäjä painostaa mediaa
Uusi laki ajaa ahtaalle myös Sanoma Oy:n omistamia lehtiä.
Venäjän tiedotusvälineet ovat joutuneet viime aikoina yhä kovemman painostuksen kohteeksi. Riippumatonta Novaja Gazetaa uhkaa jälleen kerran lakkauttaminen, ja viranomaiset pyrkivät nyt kaappaamaan taloussanomalehti Vedomostin vaikutuspiiriinsä uuden medialain avulla.
Vedomostin omistavat muun muassa Wall Street Journalia kustantava Dow Jones, brittiläistä Financial Timesia julkaiseva FT Group sekä suomalainen Independent Media, joka kuuluu Helsingin Sanomia julkaisevaan Sanoma-konserniin.
Independet Media on Venäjän toiseksi suurin lehtitalo, ja sen liikevaihto nousee 80 miljoonaan euroon. Sanoma on neuvotellut yhtiön myynnistä jo pitkään.
Independent Media perustettiin vuonna 2005. Se julkaisee Vedomostin lisäksi noin 50 lehteä, muun muassa venäjänkielistä Esquirea, Cosmopolitania, National Geographicia sekä englanninkielisiä The Moscow Timesia ja St. Petersburg Timesia.
Myös FT Group ja Dow Jones joutuvat todennäköisesti myymään osuutensa presidentti Vladimir Putinin allekirjoittaman uuden medialain vuoksi. Sen mukaan ulkomaalaiset saavat omistaa Venäjällä toimivista tiedotusvälineistä korkeintaan 20 prosenttia vuodesta 2016 lähtien. Samalla media-alan yritysten perustaminen ja omistaminen kielletään niiltä, joilla on kaksoiskansalaisuus.
Vedomostin päätoimittaja Tatjana Lysova pelkää, että medialain vuoksi tehtävät omistusjärjestelyt vaarantavat lehden riippumattomuuden. ”Se on todennäköisesti presidentinhallinnon tekemä poliittinen päätös”, hän arveli perjantaina The Moscow Times lehdessä.
Uutistoimisto Bloombergin mukaan Vedomosti yritetään todennäköisesti siirtää välittäjän avulla valtion määräysvallassa olevan Gazprom-Median ja Putinin lähipiiriin kuuluvan liikemiehen Juri Kovaltšukin haltuun.
Uusi medialaki koskee käytännössä yli puolta Venäjän mediayrityksistä. Ellei omistusjärjestelyjä ole toteutettu määräaikaan mennessä, yhtiöiden toiminta lopetetaan.
Lakia perusteltiin duumassa sillä, että se suojelee Venäjää länsimaisilta vaikutteilta. Jotkut kansanedustajat arvelivat myös, että televisiossa näytetään lain voimaantulon jälkeen vähemmän elokuvia, joissa venäläiset esitetään hyökkääjinä.
Venäjän television pääkanavat ovat olleet hallituksen valvonnassa 2000-luvun alusta lähtien. Nyt myös harvat riippumattomat tv-kanavat kuten moskovalainen Dožd ovat joutuneet voimakkaan poliittisen painostuksen kohteeksi. Yhtiön lähetykset suljettiin alkuvuodesta kaapelikanavilta ja se toimii nykyisin internetissä.
Doždin painostus alkoi jo viime vuonna, kun oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi paljasti sen tuottamassa ohjelmassa valtapuolue Yhtenäiseen Venäjään kuuluvien henkilöiden hämäriä kesämökkiomistuksia.
Putin on lakkauttanut sittemmin myös riippumattomasta journalismista tunnetun uutistoimisto RIA Novostin ja liittänyt sen Venäjän propagandatelevisioyhtiön RT:n alaisuuteen.
Myös suosittu radioasema Eho Moskvy päätettiin panna ruotuun sen jälkeen kun tunnettu satiirikko Viktor Šenderovitš vertasi viime talvena yhtiön nettisivulla Sotšin olympialaisia vuoden 1936 Berliinin olympialaisiin. Päätoimittaja Juri Fedutinov sai potkut, ja hänen tilalleen nimitettiin Kremliä tukevan Voice of Russia -radioaseman varapäätoimittaja Jekaterina Pavlova.
Myös suosituimmat nettiuutissivustot yritetään painostaa Kremlin linjoille. Lenta.ru -uutissivuston päätoimittaja vaihdettiin keväällä. Gazeta.ru koki saman kohtalon jo viime vuonna.