Ranskaa kuohuttava oikeudenkäynti herättää kiivasta keskustelua miehisestä vallankäytöstä – ”Ranska on syvästi seksistinen maa”

Poikkeuksellisessa oikeudenkäynnissä miehen syytetään huumanneen vaimonsa, kutsuneen miehiä nettisivuston välityksellä kotiinsa ja kuvanneen raiskaukset usean vuoden ajan.

seksuaalirikokset
Teksti
Pihla Hintikka
5 MIN

Järkyttävä, historiallinen ja poikkeuksellinen. Näin Ranskassa on kuvailtu syyskuussa alkanutta julkista Mazanin raiskausoikeudenkäyntiä, jossa Dominique Pélicot’ta ja viittäkymmentä miestä syytetään Gisèle Pélicot’n raiskauksista.

Pélicot’n syytetään huumanneen vaimonsa, kutsuneen miehiä nettisivuston välityksellä kotiinsa ja kuvanneen raiskaukset usean vuoden ajan. Pélicot on tunnustanut tekonsa. Poliisi löysi materiaalit, kun mies jäi kauppareissulla kiinni kuvattuaan asiakasta hameen alta.

Nyt koko Ranska seuraa 20. joulukuuta asti kestävää oikeudenkäyntiä, jonka Gisèle Pélicot halusi käydä julkisena. Hän on painottanut, että häpeän on aika siirtyä uhreilta syyllisille. Siksi hän myös vaati, ettei raiskausvideoita esitetä suljettujen ovien takana.

Keskiviikkona 23. lokakuuta Gisèle Pélicot nousi toista kertaa todistajanpaikalle Avignonin oikeustalolla Etelä-Ranskassa ja sanoi, ettei hän ilmaise oikeudessa vihaansa vaan tahtoaan ja päättäväisyyttään muuttaa ranskalaista yhteiskuntaa.

Oikeudenkäynti on herättänyt Ranskassa valtavaa julkista keskustelua seksuaalirikoksista ja miehisestä vallankäytöstä. Sitä on kutsuttu patriarkaatin oikeudenkäynniksi, joka pakottaa jokaisen ajattelemaan seksuaaliväkivallan arkipäiväisyyttä ja syitä siihen.

Ranskan sisäministeriön mukaan viime vuonna Ranskassa tehtiin yli 114 000 ilmoitusta seksuaaliväkivallasta. 85 prosenttia uhreista oli naisia ja 57 prosenttia alaikäisiä, epäillyistä tekijöistä 96 prosenttia miehiä. Viranomaisten mukaan vain kuusi prosenttia raiskauksen, raiskausyrityksen tai seksuaaliväkivallan uhreista ilmoittaa teosta poliisille.

Tuoreimman huhtikuussa julkaistun tutkimuksen mukaan syyttäjä hylkää noin 86 prosenttia seksuaaliväkivaltatapauksista ja 94 prosenttia raiskaussyytteistä puutteellisen näytön vuoksi.

Historioitsija Christelle Taraud on tutkinut pitkään sukupuolittunutta väkivaltaa Ranskassa.

”Ranska on syvästi seksistinen maa”, hän sanoo.

”Mazanin oikeudenkäynti tuo pienoiskoossa esiin miehistä vallankäyttöä Ranskassa. Se tekee raiskauskulttuurin näkyväksi ja saa pohtimaan, kuinka kohtelemme seksuaaliväkivallan uhreja oikeusjärjestelmässä”, Taraud sanoo.

Taraud’n mukaan monet eivät ymmärrä, että mies ei päädy seksuaaliväkivallantekoon sattumalta vaan hän on sitä ennen elänyt yhteiskunnassa, jossa naisten vähättely, häirintä ja loukkaaminen eivät johda rangaistuksiin.

Taraud’n mukaan myös sukupuolten välinen epätasa-arvo eli miesten ja naisten väliset palkkaerot, vanhemmuuden epätasainen jakaminen ja lasten sukupuolittunut kasvatus vaikuttavat miesten ja naisten välisiin valtasuhteisiin.

”Kaikki tämä myötävaikuttaa siihen, että olemme nyt tilanteessa, jossa osa Mazanin syytetyistä kiistää syyllisyytensä ja kokee itse olevansa uhri, vaikka todistusaineisto on kaikkien nenän edessä.”

Eivät kaikki miehet. Se on ollut usean ranskalaismiehen vastaus oikeudenkäynnin herättämään keskusteluun. He eivät häpeä eivätkä aio hävetä jatkossakaan toisten miesten tekemiä rikoksia. Myös jotkut ranskalaisnaiset ovat arvostelleet julkisesti ajatusta siitä, että miehillä olisi jokin yhteinen, luontainen olemus. Osa keskusteluun osallistuneista on myös kritisoinut, että kaikkien miesten syyllistäminen arkipäiväistää järkyttävän rikoksen.

Syyskuussa La Libération -lehti julkaisi 200 julkisuudesta tutun miehen allekirjoittaman poikkeuksellisen mielipidekirjoituksen, jossa listattiin kymmenen kohdan käytösohjeet miehistä vallankäyttöä vastaan. Mukana on kirjailijoita, näyttelijöitä, humoristeja, muusikoita, kokkeja ja ohjaajia. Syyskuussa myös tunnettu televisiotoimittaja Karim Rissouli kertoi oikeudenkäyntiä puineen keskusteluohjelmansa jälkeen tuntevansa miehenä häpeää ja vaati laajaa keskustelua tavoista olla mies, mikä kirvoitti polemiikkia.

Historioitsija, Sorbonnen yliopiston professori ja kirjailija Ivan Jablonka on kirjoittanut palkittuja kirjoja miesten naisiin kohdistamasta väkivallasta ja ”maskuliinisuuden kriisistä”. Hän ei usko hyväosaisten miesten kehotusten vaikuttavan laajemmassa mittakaavassa, vaikka pitääkin viimeaikaisia kannanottoja myönteisenä. Suuri osa ranskalaismiehistä on Jablonkan mukaan yhä hiljaa tai kiistää ongelman ja sen, että se liittyisi heihin.

”Miehet usein kuvittelevat, että heitä vastaan hyökätään henkilökohtaisesti, kun puhutaan miehisestä vallankäytöstä. Mutta keskustelu on kollektiivinen ja se vaatii kaikilta ponnistelua”, hän sanoo.

”Moni mies ei halua osallistua keskusteluun, koska systeemi hyödyttää heitä, mutta on myös miehiä, joille sanat kuten sosiaalinen sukupuoli tai suostumus ovat ihan vieraita. Mazanin oikeudenkäynnillä on tässä mielessä pedagogista arvoa ja kaikki Metoo-keskustelut ovat tärkeitä tietoisuuden lisäämiseksi.”

Siinä missä Metoo henkilöityi Ranskassakin pitkälti elokuva- ja tv-alan julkisuuden henkilöihin, Mazanin oikeudenkäynti on Jablonkan mukaan nostanut esiin seksuaaliväkivallan arkipäiväisyyden. Syytetyt eivät ole puskissa vaanivia hirviöitä, valta-asemaansa väärinkäyttäviä moguleita tai katolisia pappeja.

Mazanin syytetyt ovat tavallisia, tekojen aikaan 22–67-vuotiaita miehiä, aviomiehiä ja perheenisiä eri yhteiskuntaluokista.

Ranskan viranomaisten mukaan vuoden 2017 tilastoissa 91 prosenttia raiskauksen tekijöistä on uhreille tuttuja miehiä lähipiiristä. Silti moni ajatusvääristymä istuu lujassa.

”Tuomari kysyi yhdeltä syytetyistä, että kai hän nyt näki, että Gisèle Pélicot oli unessa. Syytetty vastasi kuvitelleensa asian olevan ok, koska tämän aviomies oli suostunut siihen. Aivan kuin aviomies voisi antaa suostumuksen vaimonsa puolesta ja luvan toiselle kajota tämän kehoon”, Jablonka sanoo.

Ranskalaiset poliitikot ovat olleet oikeudenkäynnistä yllättävän hiljaa. Syyskuun lopussa Ranskan uusi oikeusministeri Didier Migaud ilmoitti, että hän kannattaa suostumuksen sisällyttämistä lakiin. Mahdollinen lakimuutos jakaa ranskalaisten mielipiteitä. Debatti on vasta alussa, mutta se todennäköisesti kiihtyy Mazanin oikeudenkäynnin vuoksi.

Mazanin sijaan moni laitaoikeiston poliitikko on ottanut äänekkäästi kantaa toiseen Ranskaa viime aikoina ravistelleeseen rikokseen. Jo aiemmin raiskaustuomion saanutta ja vapaaksi päässyttä ulkomaalaista miestä syytetään nyt 19-vuotiaan naisen raiskaamisesta ja murhaamisesta Pariisin Bois de Boulognen metsässä. Monet ovat kritisoineet, että laitaoikeisto käyttää tapausta välineenä oman politiikkansa ajamiseksi.

”Ei tarvitse olla rasisti pitääkseen enemmän versiosta, jossa on ulkopuolinen hirviöraiskaaja metsässä. Se sopii tarinaan, jota kerromme itsellemme. Mazanin raiskausoikeudenkäynti taas pakottaa meidät radikaalisti miettimään omia perheitämme, parisuhteitamme ja järjestelmällistä seksuaaliväkivaltaa, joka lävistää kaikki yhteiskuntaluokat ja tulee iholle”, Jablonka sanoo.