Puhui ”diktaattorista”, arvosteli koronatoimia – Poliisi paukahti kotiovelle kuin kommunismin aikaan
Unkarin poliisi on käynnistänyt 87 tutkintaa, joissa rikosnimikkeenä on ”pelonlietsonta”.
Virkavalta saapui Andrásin, 64, kotiovelle aikaisin aamulla 12. toukokuuta.
Poliisit tutkivat Pohjois-Unkarissa lähellä Szerencsin pikkukaupunkia sijaitsevan asunnon. Andrasin puhelin ja tietokone takavarikoitiin, minkä jälkeen hänet vietiin kuulusteltavaksi epäiltynä ”pelonlietsonnasta”.
András oli kirjoittanut 28. huhtikuuta Facebook-sivulleen tekstin, jossa hän arvosteli pääministeri Viktor Orbánin hallituksen koronatoimia. Hänen mukaansa hallitus oli ”tarkoituksellisesti” ryhtynyt poistamaan koronan vuoksi asetettuja ulkonaliikkumiskieltoja.
Hänen mielestään rajoitusten ennenaikainen purkaminen voisi johtaa massatartuntoihin ja tuhansien ihmisten turhaan kuolemaan.
”Olet julma tyranni, mutta muista, että kaikki diktaattorit ovat tähän mennessä kaatuneet”, András oli päättänyt pitkän Facebook-postauksensa.
Andrásia kuulustelleet poliisit halusivat tietää, ketä hän oli tarkoittanut diktaattorilla.
”Sanoin heille, että olette todennäköisesti jo päässeet tavoitteeseenne ja vaientaneet minut”, András kertoi myöhemmin hallituskriittiselle 444.hu-uutissivustolle.
”En kiistänyt mitään, ja otin täyden vastuun. En kirjoittanut mitään sellaista, mikä olisi haitannut hallituksen viruksen vastaista työtä, puhumattakaan, että olisin levittänyt valeuutisia.”
Poliisi kuulusteli Andrásia neljä tuntia. Häntä vastaan ei kuitenkaan nostettu syytteitä.
Pidätyksen taustalla on niin sanottu valtuuslaki, jonka Unkarin parlamentti hyväksyi maaliskuun lopussa. Lain kylkiäisenä päivitettiin myös rikoslakia.
Valtuuslaki on kiistanalainen, sillä se antaa Orbánille laajat valtuudet tehdä koronavirusta koskevia päätöksiä ohi parlamentin. Poikkeustoimille ei myöskään asetettu selkeää päättymispäivää, mikä on taas kerran havahduttanut myös EU:n epäilemään Unkarin demokratian tilaa.
Rikoslakiin tehdyt muutokset puolestaan tekivät rangaistaviksi ”väärän tiedon” levittämisen ja viranomaisten koronatoimien ”tarkoituksellisen haittaamisen”. Laki ei kuitenkaan tarkenna, mitä viranomaistoimien hankaloittaminen voisi käytännössä olla.
Enimmäisrangaistukset ovat poikkeuksellisen kovia: valeuutisista voi rapahtaa viisi vuotta ja viranomaistoimien tahallisesta vaikeuttamisesta jopa kahdeksan vuotta vankeutta.
Vain vuorokausi Andrásin pidätyksen jälkeen poliisit olivat aamukuudelta oppositioaktivisti János Csóka-Szűcsin ovella. Hän asuu Gyulan pikkukaupungin lähellä Kaakkois-Unkarissa.
Csóka-Szűcs oli jakanut sosiaalisessa mediassa opposition kutsun mielenosoituksiin, joita on järjestetty Budapestissa useita viikkoja ja pienimuotoisesti myös 29 000 asukkaan Gyulassa.
Mielenosoituksissa on arvosteltu hallituksen koronapolitiikkaa auton äänimerkkejä töräytellen. Poliisit ovat jakaneet mielenosoittajille sakkoja äänimerkin tarpeettomasta käytöstä.
Hallitus määräsi 60 prosenttia sairaalapaikoista eli 36 000 vuodetta tyhjennettäviksi mahdollisia koronapotilaita varten. Opposition mielestä toimi on ylimitoitettu ja vaarantaa hoitopaikoilta kotiin lähetettyjen hengen. Myös kotihoitoon lähetettyjen omaiset ovat olleet järkyttyneitä evakuoinneista.
Unkarissa on toistaiseksi todettu runsaat 3 500 koronavirustartuntaa, ja noin tuhat ihmistä on tarvinnut sairaalahoitoa. Virukseen on kuollut yli 450 ihmistä eli 13 prosenttia tartunnan saaneista.
”Gyulassakin tyhjennettiin 1 170 vuodetta”, Csóka-Szűcs oli kommentoinut jakamaansa mielenosoituskutsua Facebooksissa.
Myös Csóka-Szűcs vapautettiin kuulustelujen jälkeen, eikä syytteitä nostettu.
Pidätykset ovat nostattaneet Unkarissa valtavan kohun.
Suurimman oppositiopuolueen Momentumin EU-parlamentaarikko Katalin Cseh kirjoitti Twitterissä, että mieliin muistuvat kommunismin ajat, jolloin mustat autot hakivat öisin ihmisiä kuulusteluihin. Yöllisillä ovikellon soitoilla oli jopa oma ilmaus, csengőfrász, joka tarkoittaa ovikellon aiheuttamaa säikähdystä.
Csóka-Szűcs pidätettiin myös kommunistijohtaja János Kádárin kaudella vuonna 1987, ja Csóka-Szűcsin isoisä koki saman kohtalon Mátyás Rákosin toimiessa puolueen pääsihteerinä 1945–1956.
Poliisi julkaisi Youtubessa videon Andrásin kotietsinnästä ja taluttamisesta kuulusteluihin. Kymmenet tuhannet ihmiset ehtivät nähdä videon ennen kuin sen sisältö katosi poliisin sivustolta.
Videon lisäksi poliisi julkaisi tiedotteen, jossa se muistutti valvovansa jatkuvasti internetiä, poistavansa ”negatiivisen” aineiston ja tarvittaessa ryhtyvänsä myös oikeustoimiin. Myös tiedote poistettiin parin päivän kuluttua.
Unkarin poliisi kuitenkin myöntää, että valtuuslain voimaantulon jälkeen se on käynnistänyt 87 tutkintaa, joissa rikosnimikkeenä on ”pelonlietsonta”.
”Virallista tietoa niistä on niukasti saatavilla, mutta todennäköistä on, että vain harvassa tapauksessa tutkinta on perusteltua”, sanoo riippumattoman hvg.hu-uutissivuston toimittaja Viktória Serdült.
”Mutta näissä kahdessa pidätyksessä poliisi hyvin selkeästi ylitti rajan.”
Myös Unkarin oikeusministeri Judith Varga antoi ymmärtää ATV:n haastattelussa, että pidätykset olisivat olleet virhe.
”Vain se, joka ei tee mitään, ei tee myöskään virheitä”, Varga kommentoi.
Pidätykset näyttävät kuitenkin toimivan kuten Orbánin hallinto toivoo: pelotteena. Ne hillitsevät tehokkaasti hallituksen vastaista kritiikkiä.
”Ilmiö ei ole uusi, mutta taas kerran valtava takaisku sananvapaudelle. Ihmiset ovat entistä varovaisempia, eivätkä he enää uskalla julkisesti arvostella hallitusta”, sanoo toimittaja Viktória Serdült.
Serdültin mukaan valtuuslaki on vaikeuttanut entisestään myös toimittajien työtä Unkarissa. Synkimpien ennusteiden mukaan riippumaton media on kuolemaisillaan, ja korona saattaa iskeä viimeiset naulat sen arkkuun.
”Tiedonsaanti on erittäin vaikeaa. Ihmiset varovat puhumasta nimillään, sillä he pelkäävät kostoa”, Viktória Serdült sanoo.
Kosto voi olla vaikkapa potkut töistä julkisella alalla.
Serdültin mukaan koronaepidemian myötä hallituksen tiedottamisesta on tullut entistä keskitetympää. Kysymykset päivittäisiin lehdistötilaisuuksiin on lähetettävä kaksi tuntia etukäteen, ja tiedotusvastuussa oleva yksikkö, ”koronanyrkki”, vastaa niihin valikoidusti. Usein se ohittaa oppositiomedian kysymykset.
”En kuitenkaan usko, että toimittajia ryhdyttäisiin pidättämään. Tarkoitus on vain pelotella ja synnyttää itsesensuuria”, Serdült arvioi.
”Olemme sentään EU-maa.”
Unkarin hallitus on puolustanut koronavaltuuksiaan raivokkaasti.
Pääministeri Orbánilla ei kuitenkaan ollut ”aikaa eikä energiaa” mennä 14. toukokuuta Brysseliin, jossa EU-parlamentti käsitteli Unkarin valtuuslakia ja tarjosi myös Orbánille puheenvuoron. Seuraavana päivänä hän matkusti Belgradiin Serbiaan ja tapasi liittolaisensa presidentti Aleksandar Vučićin.
Päämiesten yhteisen tapaamisen jälkeen Orbán ilmoitti, että hän saattaisi palauttaa poikkeusvaltuutensa Unkarin parlamentille jo toukokuun lopussa.
”Sen jälkeen kaikki ilman perusteita Unkaria arvostelleet voisivat esittää anteeksipyyntönsä”, Orbán ilmoitti Facebook-sivullaan.