Presidenttikisasta tuli tiukka, Trump haluaa lopettaa ääntenlaskun – Yhdysvaltain vaalien tulos ei selvinnyt vaali-iltana

Yhdysvaltain presidentivaalit ratkaistaan muutamassa ruostevyöhykkeen osavaltiossa. Ennakkoääniä on vielä runsaasti laskematta.

demokratia
Teksti
Milka Valtanen

Suomen Kuvalehti seuraa Yhdysvaltain presidentinvaaleja. Jutun tiedot päivittyvät ääntenlaskun edetessä. Päivitetty viimeksi 4.11. klo 12.15

 

Tästä varoitettiin, ja nyt Yhdysvallat on siirtynyt vaaralliseen aikaan.

Kun rauhallisesti sujunut vaalipäivä taittui iltaan, presidentti Donald Trump piti puheen, jota hänen vastustajansa ovat ehtineet pelätä jo monta kuukautta.

”Suoraan sanottuna voitimme vaalit”, presidentti sanoi Valkoisen talon itäsiivessä aamuyöllä Washington D.C:n aikaa. Sata valitsijamiestä oli yhä jakamatta.

Monen tärkeän osavaltion ääntenlasku on odotetusti kestänyt tavallista pidempään, eikä Trump pidä siitä.

Asiantuntijat ovat varoittaneet, että presidentti aikoo julistaa itsensä voittajaksi tasaisessa vaalitilanteessa. He pelkäävät, että hän yrittää murentaa vaalien uskottavuutta.

Trump väitti puheessaan, että vaalit olivat petos Yhdysvaltain kansalaisia kohtaan. Hän vaati äänestämisen lopettamista, mikä tulkittiin vaatimukseksi keskeyttää ääntenlaskenta: itse äänestäminen oli loppunut kaikissa osavaltioissa jo kaksi yli tuntia aiemmin.

Ääntenlasku oli yhä kesken kahdeksassa osavaltiossa.

Pandemian varjostamissa vaaleissa on annettu historiallisen paljon ennakko- ja postiääniä. Niiden laskemisen on ennustettu kestävän päiviä, ehkä jopa viikkoja.

Trump kuitenkin uhkasi viedä vaalituloksen Yhdysvaltain korkeimman oikeuden ratkaistavaksi.

Vastaehdokas Joe Biden vastasi presidentille Twitterissä.

”Ei ole minun tai Donald Trumpin asia julistaa vaalivoittajaa. Se on äänestäjien asia.”

 

Ääntenlasku sakkaa ratkaisevissa ruostevyöhykkeen osavaltioissa.

Michigan ja Wisconsin ovat jo ilmoittaneet, etteivät missään tapauksessa saa ääniä laskettua vaalipäivän aikana. Saman on vahvistanut Pennsylvania, jossa kaikki vaalipiirit eivät voineet edes aloittaa ääntenlaskua vaalipäivänä.

Kun Wisconsinin äänistä oli laskettu reilut 90 prosenttia, Biden johti osavaltiota äärimmäisen niukasti. Trump puolestaan johti Michiganissa ja Pennsylvaniassa, mutta varsinkin jälkimmäisessä ääniä on vielä runsaasti laskematta.

Republikaanisista osavaltioista Arizona keikahti demokraattiehdokkaalle. Biden voitti äänet myös Minnesotassa, jonka tilanteesta demokraatit ovat olleet huolissaan.

Trump sen sijaan onnistui voittamaan suurimman vaa’ankieliosavaltion, Floridan. Niukan voiton varmisti latinalaisamerikkalainen vähemmistö: Floridan kuubalaiset.

Kuuban siirtolaiset ovat keskimääräistä latinovähestöä konservatiivisempia. Heistä suuri osa asuu Floridan suuressa Miami-Daden piirikunnassa, jossa Trump sai 100 000 ääntä enemmän kuin edellisissä presidentinvaaleissa.

Trumpin vaalikampanja leimasi Joe Bidenin ja tämän demokraattipuolueen äärivasemmistolaisiksi ja sosialisteiksi. Se näyttää tehonneen kommunismia paenneisiin kuubalaisiin ja venezuelalaisiin.

Florida oli Trumpille tärkeä voitto, jota ilman tie jatkokaudelle olisi ollut tukossa. Bidenin kampanja ei kuitenkaan säikähtänyt tulosta.

”Me sanoimme, että Floridasta tulee tasainen kisa ja se on sitä!”, kampanja kommentoi Politico-lehdelle. ”Sanoimme myös, ettei meidän tarvitse voittaa sitä, ja se on yhä totta.”

Trump johtaa niukasti myös tasaväkiseksi veikatussa Georgiassa, kun yli 90 prosenttia äänistä on laskettu.

Georgian suurimman piirikunnan ääntenlasku on viivästynyt, koska vesiputki räjähti ennakkoäänestyspaikalla kesken laskun.

Fultonin piirikuntaan kuuluu osavaltion suurin kaupunki, Atlanta, jonka asukkaat kannattavat demokraatteja enemmän kuin osavaltion asukkaat keskimäärin. Yksi Fultonin piirikunnan vaalivirkailijoista arvioi, ettei kaikkia ääniä saada laskettua ennen perjantaita.

”Jos olisin republikaani, olisin erittäin hyvällä tuulella tänään”, Atlantassa asuva Yhdysvaltain historian professori Marko Maunula sanoo.

”Jos olisin demokraatti, kaataisin itselleni kolme lasia viskiä ja menisin sen jälkeen nukkumaan.”

 

Republikaanit ovat yrittäneet rajoittaa ennakko- ja postiäänestämistä varsinkin vaa’ankieliosavaltioissa. Maanantaina 2. marraskuuta liittovaltion oikeus esti Texasin republikaanien yrityksen hylätä 127 000 osavaltiossa annettua ääntä.

Republikaanien mielestä Harrisin piirikuntaan perustetut drive in -äänestyspaikat olivat laittomia.

Harrisin piirikunta on väkimäärältään Texasin suurin, ja enemmistö sen yli 4 miljoonasta asukkaista kannattaa demokraatteja.

Autosta äänestäminen sallittiin kymmenellä äänestyspaikalla, jotta äänestäjät voisivat suojautua koronavirukselta. Oikeuden ratkaisun mukaan ajokaistalla annettuja ääniä ei hylätä. Tapauksen ratkaissut tuomari kuitenkin määräsi yhtä lukuunottamatta kaikki drive in -äänestyspaikat suljettavaksi, sillä ne eivät täyttäneet ”rakennuksen” tuntomerkkejä.

Republikaanit ovat yrittäneet vaihtelevalla menestyksellä rajoittaa ennakkoäänestämistä myös Nevadassa, Michiganissa, Pennsylvaniassa ja Pohjois-Carolinassa.

Vaalipäivänä liittovaltion alueoikeuden tuomari määräsi 12 postinumeroaluetta aloittamaan tutkinnan noin 300 000 kadonneen postiäänen löytämiseksi eri puolilta liittovaltiota. Ääniä on hukassa myös vaa’ankieliosavaltioissa. Tuomari oli erityisen huolissaan äänten postituksesta alueilla, joissa äänten käsittely on takunnut.

 

Äänestysaktiivisuus oli tänä vuonna poikkeuksellisen korkea.

Äänestysaktiivisuus ylitti vuoden 2016 presidentinvaalien lukemat vähintään kuudessa osavaltiossa. Varhaisissa arvioissa koko maan äänestysprosentin on ennustettu nousevan jopa 67:ään, mikä olisi Yhdysvaltain mittapuulla erittäin harvinaista.

Vuoden 2016 presidentinvaaleissa äänioikeutetuista vähän yli 59 prosenttia äänesti. Vuonna 2012 presidentinvaalien ääniaktiivisuus oli vain 54 prosenttia ja vuonna 2008 noin 57 prosenttia. Viimeksi äänestysaktiivisuus on noussut yli 65 prosentin vuonna 1908.

Esimerkiksi Texasissa jo pelkkiä ennakkoääniä annettiin enemmän kuin kaikkia ääniä yhteensä vuoden 2016 presidentinvaaleissa.

Kaikkiaan lähes 100 miljoonaa amerikkalaista, kaksi kertaa enemmän kuin vuoden 2016 presidentinvaaleissa, äänesti jo ennen vaalipäivää. Joukosta lähes neljännes oli ihmisiä, jotka eivät äänestäneet vuoden 2016 vaaleissa ja lähes 10 prosenttia sellaisia, jotka äänestivät ensimmäistä kertaa elämässään.

Tarkat ajansataiset vaalitulokset löydät esimerkiksi täältä.