Päivän kuva: Lähiavaruudesta löytyi nuorin tunnettu musta aukko
Nasan julkaisema yhdistelmäkuva M100-galaksissa tapahtuneesta supernovasta on koottu Chandra-röntgenobservatorion ja muiden teleskooppien keräämistä havainnoista. Nasan animaatiossa näkyy, kuinka musta aukko syntyi supernovassa. Massiivinen tähti luhistuu, aiheuttaa valtavan kirkkaan välähdyksen ja supernovaräjähdyksen, jonka keskuksessa musta aukko imee materiaa ympäristöstään kuin viemäri. Kuva Nasa.
Nasan tiedemiehet ovat löytäneet todisteita kolme vuosikymmentä sitten havaitussa supernovaräjähdyksessä syntyneestä mustasta aukosta verraten läheltä. Ei tuo aukko kuitenkaan meitä niele, sillä se on ”verraten lähellä” vain avaruuden mittakaavassa. Valon tuleminen sieltä Maahan kestää noin 50 miljoonaa vuotta.
Kyseessä on joka tapauksessa tieteen historian nuorin aukkovauva (vai miksi sitä pitäisi nimittää?). Se tarjoaa mahdollisuuden tutkia tämän avaruuden ilmiön syntyhistoriaa, eli sitä, miten massiivisen tähden räjähdys jättää jälkeensä mustia aukkoja ja neutronitähtiä.
Nyt havaittu aukko on jäänne galaksissa M100 sattuneesta supernovasta SN 1979C. (Katso animaatio täällä.) Sen jättämä kirkas röntgenvalolähde on havaittu vuosien 1995 ja 2007 välillä Nasan Chandra-röntgenobservatoriossa ja Swift-satelliitissa sekä Euroopan avaruusjärjestön Esan ja Saksan observatorioissa. Säteilyn säilyminen vakaana viittaa siihen, että kyseessä on musta aukko, joka imee materiaa supernovasta tai sen kaksoistähdestä.
Mikäli teoria pitää paikkansa, kysymyksessä on lähin esimerkki mustan aukon syntymästä, sanoo tutkimuksen johtaja Daniel PatnaudeNew Astronomy Journalissa.
Supernova SN 1979C:n havaitsi ensimmäisenä tähtitieteen harrastaja vuonna 1979. Tiedemiehet arvioivat, että tähti oli ennen luhistumistaan massaltaan 20 kertaa oman Aurinkomme kokoinen. Se näyttää sopivan vuonna 2005 esitettyyn teoriaan, jonka mukaan kirkas näkyvä valo supernovassa syntyy mustasta aukosta syöksyvästä hiukkassuihkusta, joka ei pysty tunkeutumaan tähteä ympäröivän vetykehän läpi eikä muuttumaan gammasäteilyksi.
Jos SN 1979C:ssä ei kuitenkaan ole mustaa aukkoa, johon todisteet tosnin vahvasti viittaavat, toinen mahdollisuus on, että siellä on nopeasti pyörivä neutronitähti. Sekin voisi päästä ennätysten kirjaan alansa nuorimpana edustajana.