Nyt Venäjäkin myöntää, että asianajaja Sergei Magnitski murhattiin – syyttää brittisijoittaja Bill Browderia

Browder kiistää uudet syytteet järjettöminä. Yhdysvallat perui suursijoittajan viisumin.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Venäläisen asianajajan Sergei Magnitskin kuolemaan liittyvät tutkimukset saavat yhä kummallisempia piirteitä. Venäjä syyttää Magnitskin murhasta nyt brittiläistä suursijoittajaa Bill Browderia.

Aluksi Venäjän viranomaiset sanoivat, että Magnitski kuoli sydänkohtaukseen ja haimatulehduksen aiheuttamaan myrkytykseen. Kremlin ihmisoikeuskomitean tutkimuksissa tosin selvisi myöhemmin, että häntä oli pahoinpidelty ennen kuolelmaansa.

Nyt syyttäjien tuorein väite kuuluu, että Browder murhautti Magnitskin.

Heidän mukaansa Browder oli palkannut Britannian tiedustelupalvelun MI6:n agentin lahjomaan vankilan lääkärit, jotta nämä jättäisivät heikossa kunnossa olleen Magnitskin ilman hoitoa. Tarkoituksena oli aiheuttaa skandaali, joka vahingoittaisi Venäjän mainetta kansainvälisen yhteisön silmissä.

Syyttäjien mukaan Browderin järjestämässä salaliitossa olivat mukana myös oppositiopoliitikot Aleksei Navalnyi ja Grigori Javlisnki. Molemmat aikovat haastaa Putinin ensi kevään presidentinvaaleissa.

Viranomaiset ovat tosin torjuneet Navalnyin ehdokkuuden ja pidättäneet hänet useita kertoja. Hänet vapautettiin eilen 22. lokakuuta kolmen viikon vankeuden jälkeen.

 

Bill Browder pitää uusia syytöksiä järjettöminä. Hän syyttää Magnitskin kuolemasta Venäjän viranomaisia.

Browderin mukaan venäläiset rikostutkijat ryöstivät häneltä kolme yritystä ja murhasivat Magnitskin vankilassa sen jälkeen, kun tämä oli paljastanut viranomaisten tekemän viiden miljardin ruplan eli nykyrahassa 73 miljoonan euron veropetoksen.

Hän muistuttaa, että Venäjä on yrittänyt saada hänet aikaisemminkin oikeuteen muun muassa veronkierrosta ja petoksesta.

Browder on käynyt väsymätöntä yhden miehen sotaa Kremliä vastaan jo kymmenkunta vuotta. Hän on kiertänyt maailmaa puhumassa presidentti Vladimir Putinin hallinnon mädännäisyydestä ja kirjoittanut Magnitskin murhasta suurta huomiota herättäneen kirjan (Red Notice, WSOY 2015).

Browder on tuomittu Moskovassa poissaolevana yhdeksän vuoden vankeusrangaistukseen. Myös Magnitski tuomittiin veronkierrosta vankeuteen vuonna 2013 eli neljä vuotta kuolemansa jälkeen.

Jos tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä.

 

Browder lähti sijoittajaksi Venäjälle 1990-luvulla. Hänen yhtiönsä Hermitage Capital Management aloitti vaatimattomalla 25 miljoonan dollarin pääomalla, mutta vuonna 2005 sijoitusten arvo kohosi jo 4,5 miljardiin dollariin.

Browder oli tällöin suurin yksittäinen sijoittaja Venäjän osakemarkkinoilla.

Menestys pantiin merkille ja viranomaiset alkoivat tutkia Hermitagen toimintaa. Browder pidätettiin Moskovan Šeremetjevon lentokentällä marraskuussa 2005 ja karkotettiin maasta suuren kohun saattelemana.

Sergei Magnitski työskenteli tuolloin asianajotoimisto Firestone & Duncanin verolakiosaston johtajana. Browder palkkasi hänet selvittämään tilannetta.

Browderin mukaan tutkimuksissa kävi ilmi, että kolme Hermitagen venäläisyhtiötä oli rekisteröity kaikessa hiljaisuudessa uudelleen kazanilaiselle Pluton-yhtiölle. Rekisteröinnissä oli käytetty hyväksi Hermitageen tehdyssä ratsiassa takavarikoituja dokumentteja ja leimoja.

Browderin mukaan taustalla oli ovela petos.

Viranomaiset olivat väärentäneet yritysten kirjanpitoa saadakseen ne näyttämään tappiollisilta. Sen jälkeen he olivat vaatineet tappioiden perusteella valtiota palauttamaan viisi miljardia ruplaa jo maksettuja veroja.

Petoksen jäljet johtivat hänen mukaansa sisäministeriön, syyttäjäviraston, veroviraston ja turvallisuusministeriön johtoon.

Browder uhkasi syytteillä myös Suomen Kuvalehteä.

Venäläinen elokuvaohjaaja Andrei Nekrasov on sittemmin kyseenalaistanut Browderin tarinan elokuvassaan The Magnitsky Act. Hän antaa ymmärtää, että Browder teki itse kyseisen veropetoksen.

Browder on syyttänyt Nekarosovia valehtelusta ja estänyt elokuvan levityksen maailmalla. Hänen asianajajansa ovat uhkailleet elokuvan tuottajia vahingonkorvausvaatimuksilla ja esittäneet todisteita Browderin puolesta.

Browder uhkasi syytteillä myös Suomen Kuvalehteä, kun se kertoi Nekrasovin elokuvasta ja siihen liittyvästä painostuksesta.

Nekrasovin mukaan The Magnitsky Act on esitetty muutamilla elokuvafestivaaleilla, mutta sen päätuottajat Yleisradio, saksalais-ranskalainen Arte ja Norjan televisio ovat luopuneet sen esittämisestä.

Nekrasov tunnettiin aikoinaan presidentti Putinin hallinnon ärhäkkänä kriitikkona. Magnitski-elokuvaa on kuitenkin väitetty Kremlin tilaustyöksi, minkä Nekrasov kiistää jyrkästi. Hän sanoo harkinneensa oikeusjuttua Browderia vastaan.

”Toistaiseksi se on mahdotonta taloudellisista syistä”, Nekrasov sanoo Suomen Kuvalehdelle.

 

Venäjän viranomaisten lisäksi Browderin kimpussa näyttää olevan Yhdysvallat, joka on perunut Browderin maahantuloviisumin. Browder syntyi Yhdysvalloissa, mutta hän on nykyisin Britannian kansalainen.

Jos tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä.

Viisumin peruuttaminen viittaa siihen, että Yhdysvallat ja Venäjä tekisivät tapauksen tutkinnassa jonkinlaista yhteistyötä. Se saattaa liittyä myös presidentti Donald Trumpin Venäjän-yhteyksiä koskeviin tutkimuksiin.

Yhdysvaltain oikeusministeriön erikoissyyttäjän Robert Muellerin johtama tutkijaryhmä on selvittänyt Trumpin vävyn Jared Kushnerin, Donald Trump nuoremman ja Trumpin silloisen kampanjapäällikön Paul Manafortin tapaamista venäläisen asianajajan Natalia Veselnitskajan kanssa kesäkuussa 2016.

Veselnitskaja on toiminut Kyprokselle rekisteröidyn Prevezon Holdings -yhtiön asianajajana. Venäläisen oligarkin Denis Katsyvin omistama yhtiötä on syytetty Magnitskin tapauksen yhteydessä kavallettujen miljoonien sijoittamisesta laittomasti New Yorkin kiinteistömarkkinoille.

Moskovalainen Tverskoin oikeus vangitsi Browderin helmikuussa poissaolevana. Syyskuussa Venäjän veroviranomaiset nostivat häntä ja hänen liikekumppaniaan Ivan Tšerkasovia vastaan syytteet neljän miljardin ruplan veropetoksesta.

Venäjä on jättänyt Interpolille Browderista kansainvälisen etsintäkuulutuksen jo viidennen kerran. Interpol on pitänyt niiden perusteita poliittisina, eikä niitä ole pantu toimeen.