Meppi Carl Haglund: "Neuvoston toiminta ei ole sopivaa - ei voi kuin ihmetellä"

Carl Haglund
Teksti
Silja Lanas Cavada
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

EU-maiden johtajat päättivät tällä viikolla yksimielisesti pysyvän vakausmekanismin luomisesta. Euroopan parlamentissa kytee kuitenkin tyytymättömyys neuvoston toimintaa kohtaan.

Eurokansanedustajat kokevat, että parlamentti on jätetty päätöksenteon ulkopuolelle, kun EU:lle ollaan luomassa talouden vakausmekanismia. Kuva Cedric Joubert / AP / Lehtikuva.

Europarlamentaarikko Carl Haglund liberaaliryhmä ALDEsta vahvistaa, että Euroopan parlamentin “käytävillä” on jo viikkoja oltu tuohtuneita neuvoston toiminnasta.

“Parlamentti on ollut osana talouden ohjausjärjestelmää koskevaa lakipakettia, ja olemme sanoneet, että haluamme olla vaikuttamassa myös pysyvään vakausmekanismiin. Nämä asiat liittyvät keskeisesti toisiinsa”, Haglund perustelee.

Eurooppa-neuvosto vahvisti Euroopan uuden vakausmekanismin yleiset piirteet torstaina Brysselissä. Samalla EU-maiden johtajat sopivat EU:n perussopimuksen muutoksesta, joka antaa euromaille oikeuden perustaa vakausmekanismi.

Parlamenttikäsittelyssä on laaja lakiehdotuspaketti, jonka tarkoitus on tiukentaa euroalueen talouskuria ja -valvontaa. Haglundin mukaan vielä viime kesänä tämä talouden ohjausjärjestelmää koskeva lakipaketti ja vakausmekanismi nähtiin yhtenä kokonaisuutena.

Euroopan parlamentti jätettiin kuitenkin mekanismikeskustelun ulkopuolelle.

“Neuvosto ilmeisesti halusi tehdä päätöksen mahdollisimman pienessä piirissä”, Haglund arvelee.

“Ei tässä voi kuin harmitella”

Haglundin mukaan europarlamentaarikot ovat ennen kaikkea turhautuneita neuvoston päätöksentekomenetelmään.

“Kaiken järjen ja logiikan” mukaan EU-komission olisi pitänyt hänen mielestään valmistella vakausmekanismi normaalin valmistelukaavan mukaisesti. Silloin asia olisi edennyt yhteispäätösmenettelyyn, joka olisi tuonut päätäntävaltaa myös Euroopan parlamentille.

“Tämä on siinä mielessä ihmeellistä, että ensin on tehty Lissabonin sopimus, jolla parlamentille on annettu lisää päätäntävaltaa. Kun huomataan, että parlamentti puuttuu asioihin, eikä hyväksy kaikkea mitä neuvosto tekee, keksitään porsaanreikiä, joilla pitää demokraattisesti valitut parlamentaarikot päätöksenteon ulkopuolella”, Haglund kritisoi.

“Tämä on sama asia kuin Suomen hallitus alkaisi tehdä erilaisia toimia, joilla estää eduskuntaa käyttämästä demokraattista oikeuttaan.”

Osa europarlamentaarikoista on ollut jopa valmis jarruttamaan keväisiä talousuudistuksia, jos parlamenttia ei oteta mukaan mekanismikeskusteluun.

Haglund on eri linjoilla.

“Minusta se ei ole kovin rakentavaa. Olen itse parlamentin esittelijänä talouden ohjausjärjestelmää koskevassa lakipaketissa, ja tiedän, miten tärkeää on, että se etenee. Siksi en lähtisi koplaamaan.”

Haglund sanoo, että vielä vaikeammaksi asian tekee se, jos EU:n budjetista tulisi vakausmekanismin osavakuus, kuten on alustavasti kaavailtu. EU-budjetista päättää viime kädessä EU-parlamentti yhdessä neuvoston kanssa.

“Jos budjetti tuodaan tähän kuvioon mukaan, on vielä suurempi vääryys, ettei parlamentti saa päättää mekanismista. Tässä on monia asioita, jotka tekevät neuvoston toiminnasta vähän ihmeellisen”, Haglund sanoo.

“Ei tässä voi kuin harmitella, että tähän on päädytty.”

“Rauhoittuvatko markkinat?”

Eurooppa-neuvosto päättää lopullisesti vakausmekanismista ensi maaliskuun kokouksessaan.

EU-parlamentilta, EU-komissiolta ja Euroopan keskuspankilta pyydetään asiasta lausunto, mutta jäsenmaat eivät tarvitse vakausmekanismille muiden EU-elinten hyväksyntää.

“Tietenkin me keskustelemme asiasta, mutta muodollisesti tämä asia ei etene meidän osaltamme pidemmälle”, Haglund toteaa.

Europarlamentaarikot ilmaisivat tällä viikolla mielipiteensä asiasta ilmoittamalla päätöslauselmassaan, ettei mekanismista saa päättää “takahuonekeskusteluissa”.

Haglund itse ei aio kuitenkaan ryhtyä keväällä rettelöimään, kun parlamentti alkaa neuvotella ohjausjärjestelmää koskevasta lakipaketista neuvoston kanssa.

“Vaikka en pidä neuvoston toimintatavasta, nämä ovat niin tärkeitä asioita, ettei niiden voi antaa joutua instituutioiden välisen kiistan uhriksi”, hän korostaa.

EU-maiden johtajien loppuviikon huippukokouksessa ei Haglundin mielestä syntynyt mitään uutta.

“Käytännössähän tämä pysyvä mekanismi luotiin jo, kun Sarkozy ja Merkel tekivät omat lehmänkauppansa lokakuussa. Jo silloin kerrottiin, mitä nämä kaksi suurta johtajaa haluavat.”

Haglund uskoo, että rahoitusmarkkinat olisivat toivoneet rauhoittuakseen nyt “jotakin kättä pidempää”.

Barroso totesi torstaina, että nämä päätökset luovat varmasti rauhaa markkinoille, mutta en jaksa millään uskoa, että markkinat tällä rauhoittuisivat.”

Mikä on pysyvä vakausmekanismi?

  • keino turvata euroalueen rahoitusvakaus
  • sen varoista voidaan myöntää lyhytaikaista rahoitustukea talousvaikeuksissa olevalla euromaalle
  • lainamuotoinen tuki on tiukan ehdollista, eli sitä ei myönnetä ilman sopeutusohjelmaa
  • myös yksityinen sektori, kuten pankit, tarkoitus saada mukaan taakanjakoon
  • korvaa nykyiset väliaikaiset järjestelyt
  • vaatii EU:n perussopimukseen muutoksen, jonka antaa euromaille oikeuden perustaa pysyvän vakausmekanismin
  • tulee voimaan 2013